Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21829

Hankkeen nimi: Kapasiteetti käyttöön - nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iisalmen Nuorison Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0643068-5

Jakeluosoite: Kivirannantie 32

Puhelinnumero: 0445210051

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.intry.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Tikkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankesuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.tikkanen(at)intry.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444918244

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Iisalmen Nuorison Tuki ry:n (INTRY) toteuttamassa Kapasiteetti käyttöön - neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä -hankkeessa on tavoitteena saada mahdollisimman monen nuoren kapasiteetti käyttöön ja kokonaisvaltaisesti parantaa asiakkaiden elämänhallintaa ja -laatua. Valmennuksen keinoin pyritään löytämään ne tekijät, mitkä aiheuttavat elämänhallinnan haasteita ja löytämään ratkaisuja sekä uusia toimintatapoja hankaluuksista yli pääsemiseksi.

Hankkeen konkreettiset tavoitteet:
1. Nuori oppii tunnistamaan omat erityispiirteensä ja kykenee sopeutumaan erityispiirteineen eri toimintaympäristöihin.
2. Nuoren oman elämänlaadun koheneminen arjenhallinnan vahvistuessa.
3. Auttaa nuoria kiinnittymään joko muihin palveluihin, työelämään tai koulutukseen.
4. Tukea opintojen jatkumista oikea-aikaisella interventiolla valmennuksen keinoin.
5. Lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisista haasteista nuorten kanssa toimivien verkostojen ja ammattilaisten keskuudessa.
6. Lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisista haasteista nuorten läheisille ja mahdollistaa vertaistuki.
7. Luoda hankkeessa toteutetusta yksilövalmennusta kirjallinen tuotos, jonka pohjalta muut toimijat voivat toteuttaa vastaavan valmennusprosessin.

Hankkeessa nuorille tarjotaan moniammatillisen tiimin toteuttamaa NEPSY-valmennusta. Se on ohjaukseen perustuva kuntoutusmenetelmä, joka täydentää muita yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Valmennus on suunnattu henkilöille, joilla esiintyy neuropsykiatrisia (ADHD, asperger, autismin kirjon häiriöt, tourette ym.) erityisvaikeuksia. NEPSY-valmennuksen keinot ovat sovellettavissa ja toimivia kaikille nuorille, joilla esiintyy elämänhallinnan haasteita, vaikka taustalla ei olisikaan neuropsykiatrista diagnoosia. Hankkeen asiakkaat ohjautuvat valmennukseen esimerkiksi etsivän nuorisotyön tai sosiaalityön kautta. Valmennus tapahtuu yksilötyönä niissä toimintaympäristöissä, joissa asiakkaan tuen tarve ilmenee, kuten koti, koulu, harrastusympäristöt tai viranomaispalvelut. Tarvittaessa valmennusta voidaan toteuttaa myös ryhmässä.

Hankkeesta hyötyvät toiminnassa mukana olevien nuorten lisäksi nuorten verkostot, kuten oppilaitokset, eri viranomaiset ja läheisverkosto. Hankkeen keinoin pyritään viemään nuorten verkostoihin tietoa neuropsykiatrisista erityispiirteistä ja kuinka kohdata erityispiirteinen nuori. Hankkeessa tarjotaan tiedon lisäksi nuorten läheisille myös mahdollisuutta vertaistukeen. Läheisellä on mahdollisuus osallistua nuoren valmennusprosessiin, mikäli nuori antaa siihen luvan.

Hankkeen loputtua hankkeeseen osallistuvien nuorten elämänlaatu ja hyvinvointi on lisääntynyt ja nuoria on saatu kiinnittymään tarpeenmukaisiin palveluihin, opintoihin tai työelämään. Myös viranomaiset ovat saaneet tietoa erityispiirteisten asiakkaiden kohtaamisesta ja konkreettisia menetelmiä omaan työhönsä. Lisäksi neuropsykiatristen pulmien kanssa painivien asiakkaiden läheiset ovat saaneet tietoa ja vertaistukea hankkeen ansiosta. Hankkeen tuotoksena syntyy kirjallinen malli valmennusprosessista.

Kapasiteetti Käyttöön -hankkeessa tehdään yhteistyötä Siilinjärvelle haettavan Nuoret PySTyY (PsykoSosiaalinen tuki, Työllisyys ja Yhteistyö) –ESR hankkeen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on 15-29 -vuotiaat nuoret. Erityisesti

- syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret
- nuoret, joilla on eri asteisia elämänhallinnan hankaluuksia
- nuoret, jotka eivät ole hyötyneet jo olemassa olevista palveluista
- nuoret, joilla on neuropsykiatrisia pulmia tai muita vastaavia elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta ei välttämättä diagnoosia.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat myös nuorten läheiset ja palveluverkosto. Vertaistukeen voi ottaa osaa, jos lähipiirissä on neuropsykiatrisesti oireileva nuori, vaikka nuori itse ei osallistuisikaan hankkeen toimintaan.

Asiakasohjauksen kannalta keskeiset yhteistyötahot/kohderyhmät:
- Aikuissosiaalityö
- Lastensuojelun- tai jälkihuollonsosiaalityö
- Toisen asteen oppilaitokset
- Kouluterveydenhuolto
- Nuorisopsykiatrian poliklinikka
- Aikuispsykiatrian poliklinikka
- Etsivä nuorisotyö
Muut
- Itsenäisesti toimintaan mukaan hakeutuvat nuoret

Nuoret ohjautuvat hankkeeseen pääasiassa yllämainittujen tahojen kautta. Hankkeesta tiedotetaan ja sitä mainostetaan alueella toimiville ammattilaisille muun muassa sähköpostitse sekä järjestämällä aloitusseminaari. Heidän kanssaan käydään läpi hankkeen alkaessa kriteerit asiakkuudesta, jotta ammattilaiset osaavat ohjata palveluun hankkeesta parhaiten hyötyvät asiakkaat. Nuori voi tulla mukaan valmennukseen myös itsenäisesti matalan kynnyksen periaatteella.

MUUTOSHAKEMUS 18.1.2022:

Kohderyhmä säilyy hankkeessa samana.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät toiminnassa mukana olevien nuorten verkostot, kuten oppilaitokset, eri viranomaiset ja läheisverkosto. Hankkeen keinoin pyritään viemään nuorten verkostoihin tietoa neuropsykiatrisista hankaluuksista ja kuinka kohdata neuropsykiatrisia hankaluuksia omaava nuori. Ammattilaiset voivat kokea erityispiirteisen asiakkaan kohtaamisen hankalana ja pahimmillaan hänet jopa vaikeana asiakkaana. Silloin palvelun saaminen voi estyä. Hankkeen toiminnalla pyritään lisäämään työkaluja erityispiirteisten asiakkaiden kanssa toimimiseen ja tämä on myös asiakkaan edun mukaista.

Tietoa neuropsykiatrisista hankaluuksista sekä työkaluja nuoren tukemiseen viedään myös nuorten läheisille. Hankkeessa tarjotaan nuorten läheisille myös mahdollisuutta vertaistukeen. Läheisellä on mahdollisuus osallistua nuoren valmennusprosessiin, mikäli nuori antaa siihen luvan.

MUUTOSHAKEMUS 18.1.2022:

Kohderyhmä säilyy hankkeessa samana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 372

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 325 991

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 022

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 358 681

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristössä sukupuolten tasa-arvo on huomioitu ja palvelua tarjotaan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Hanketta suunniteltaessa on käynyt ilmi, että molempien sukupuolen edustajilla ilmenee tarvetta hankkeen mukaiselle toiminnalle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Neuropsykiatriset haasteet ovat yleisempiä miehillä, mutta naisilla niitä ei tunnisteta yhtä hyvin, sillä niitä luullaan helposti alussa joksikin muuksi sairaudeksi (esim. masennus).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta osa hanketta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa kehitettävä toimintamalli/palvelu on aineeton.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankeen toiminta pyrkii edistämään hankkeen kohderyhmän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja lisäksi pyrkimys on tuottaa arvoa läheisille ja ammattilaisille.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Hanke pyrkii edistämään sosiaalista tasa-arvoa ja lisäämään kohderyhmän osallisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hankkeen toiminta vähentää eriarvoisuutta. Hankkeen toiminta lisää myös muiden kuin hankkeen välittömän kohderyhmän ymmärrystä erilaisuudesta (neuropsykiatriset vaikeudet).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kapasiteetti käyttöön -hankkeessa toteutettiin ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista yksilövalmennusta 15-29 -vuotiaille nuorille ja hankkeen jatkokaudella myös ryhmävalmennusta samalle ikäryhmälle. Hanke tarjosi lisäksi vertaisryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhemmille, jakoi tietoa neuropsykiatrisista haasteista niin ammattilaisille kuin perheille sekä toteutti hankevideon, joka kertoi hankkeen toiminnasta ja nuorten omia kokemuksia valmennuksesta. Kevään 2022 osalta hankkeessa teetettiin Kuntoutussäätiön toteuttama arviointi jatkokauden valmennusten tuloksellisuudesta. Hankkeessa toteutettua yksilövalmennusta toteutettiin niin peruskauden mukaisella joustavalla mallilla kuin myös jatkokauden 5 kuukauden mittaisena, strukturoidumpana valmennuksena.

Yksilövalmennuksiin osallistui yhteensä 82 henkilöä, joista 6 osallistui myös ryhmävalmennuksiin. Ryhmävalmennuksissa ryhmiä toteutettiin yhteensä 8 ja niihin osallistui yhteensä 36 henkilöä, joista 6 osallistui myös yksilövalmennukseen. Vanhemmille suunnattuun toimintaan osallistui 8 henkilöä. Valmennusten keskimääräinen kesto oli 9kk ja valmennukset toteutettiin yksilöllisesti, huomioiden jokaisen asiakkaan haasteet, toiveet ja tarpeet.

Hankkeen yksilö- ja ryhmävalmennuksiin osallistuvien nuorten työ- ja toimintakykyä arvioitiin hankkeen peruskaudella hankkeen omalla tilannekartoituslomakkeella sekä Kykyviisarilla ja hankkeen jatkokaudella Kuntoutussäätiön tekemällä tuloksellisuuden arvioinnilla. Niin hankkeen oma lomakkeisto, Kykyviisari kuin Kuntoutussäätiön tutkimus osoittivat, että osallistujat kokivat myönteistä muutosta omassa toiminta- ja työkyvyssään kuin myös hyvinvoinnissaan. Suurinta muutos toiminta- ja työkyvyssä oli peruskauden yksilövalmennukseen osallistuneilla ja pienintä ryhmävalmennukseen osallistuneilla. Verrattaessa Kykyviisarin tuloksia muihin TL5 linjan hankkeisiin näyttää siltä, että muutokset Kykyviisarin osa-alueissa ovat myönteisempiä Kapasiteetti käyttöön -hankkeen yksilövalmennukseen osallistuneilla kuin muihin saman toimintalinjan hankkeisiin osallistuneilla keskimäärin. Kuntoutussäätiön arviointiraportin mukaan keväällä 2022 valmennuksiin osallistuneista nuorista jopa 52–80 % totesi saaneensa merkittävissä määrin tukea hyvinvoinnilleen. Kapasiteetti käyttöön -hankkeen kanssa verkostoyhteistyössä toimivat ammattilaiset kokivat nuorten hyötyneen valmennuksista todella paljon. Heiltä oli pyydetty näkemyksiä myös nuorten saamasta tuesta toimintakyvylleen ja työ- tai opiskelukyvylleen. Ammattilaisista jopa 60–80 % arvioi nuorten saaneen valmennuksista merkittävissä määrin tukea hyvinvoinnilleen, toimintakyvylleen, osallisuudelleen, mielelleen ja arjelleen (Kuntoutussäätiö 2022.)