Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21831

Hankkeen nimi: SOTE-Y-akatemia Joustava toimialakohtainen koulutus sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)

Puhelinnumero: 0172556000

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanne Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanne.hamalainen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856618

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuolto on rakennemuutoksen partaalla. Pitkäkestoisista yrityksistä huolimatta kokonaisuudistusta ei ole saatu toteutettua ja alan toimintaympäristön kehitys on osittain, muun muassa palvelurakenteen, tuottajavastuiden ja rahoitusjärjestelmän osalta, epäselvä. Ilman yrittäjyyslähtöistä palvelutuotannon tapojen ja menetelmien uudistamista sote-järjestelmän rahoituksen kestävyys ja laatu on koetuksella väestön ikääntyessä ja nuoremman väestön keskittyessä asutuskeskuksiin.

Hankkeessa tuotettavalla sote-toimialakohtaisella tarvelähtöisellä yrittäjyyskoulutusmallilla haetaan joustavia ratkaisuja alan yrittäjien ketteryyteen, osaamispääomaan ja erityistaitoihin toimiakseen sote- toimialalla ja tuetaan siten hallittua rakennemuutosta toimialalla. Hankkeessa määritellään ja pilotoidaan koulutuskokonaisuus, josta SOTE-alan yrittäjyyttä harkitseva tai jo yrittäjänä toimiva saa kartutettua sekä julkisen- että yksityisen sektorin palveluntuottajaosaamista. Koulutuspaketit ja moduulit mahdollistavat mahdollisimman helpon ja kattavan sote- yrittäjyyden tiedot ja taidot, mutta myös jo toimivat yrittäjät saavat osaamista oman sote- alan liiketoimintansa päivittämiseksi, laajentamiseksi ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1) yrittäjyyttä harkitsevat SOTE-ammattihenkilöt tai muutoin yrittäjyyden ammatilliset valmiudet omaavat
2) SOTE-yrittäjinä toimivat
3) yrittäjyyttä harkitsevat SOTE-opiskelijat
4) yritysneuvontaa antavat ammattilaiset.

Hankkeen toteuttajat jatkavat SOTE-yrittäjyyskoulutuksen kehittämistä hankkeen päättymisen jälkeen varmistettuaan resurssit ja käytänteet toiminnalle. Hankkeen toteuttamisaikana jatkuvuus ja toteutettavuus hankkeen jälkeen huomioidaan kaikessa kehittämisessä ja valitaan kestäviä ratkaisuja kurssin toteuttamiseen. SOTE-Y-akatemia- yrittäjyyskoulutusmallin kokemuksia ja tuloksia levitetään myös valtakunnallisesti. SOTE-Y-akatemia- koulutusmalli on mahdollista soveltaa vastaamaan maakuntakohtaisia erityispiirteitä ja monistaa myös muihin maakuntiin toteutettavaksi esimerkiksi muille ammattikorkeakouluille hankkeen päättymisen jälkeen.

Kokemukset toimialakohtaisesta, joustavasta ja moduloidusta koulutusmallista voidaan hyödyntää myös muiden rakennemuutosalojen koulutuksessa sekä valmennuksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

1) yrittäjyyttä harkitsevat SOTE-ammattihenkilöt tai muutoin yrittäjyyden ammatilliset valmiudet omaavat
2) SOTE-yrittäjinä toimivat
3) yrittäjyyttä harkitsevat SOTE-opiskelijat
4) yritysneuvontaa antavat ammattilaiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ensisijaisia hyödynsaajia ovat SOTE-alan yrittäjyydestä kiinnostuneet, joille kehitettävä koulutusmalli tuottaa mahdollisuuden täydentää osaamistaan, kehittää liiketoimintavalmiuksia sekä liiketoimintakonseptiaan joustavasti ja omista tarpeistaan lähtien.

Lopullisia hyödynsaajina ovat alueen elinkeinoelämä lisääntyneen yrittäjyyden kautta ja maakunnan asukkaat lisääntyneen palveluiden tarjonnan ja palveluiden laadun kautta.

Kehitettävä malli on mahdollista tarjota myös esimerkiksi satelliittikoulutuksena myös muihin maakuntiin hankkeen päättymisen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 435 978

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 727

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 532 335

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 367 191

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseksi sukupuolinäkökulma ei ole ratkaisevassa asemassa. Suomen työmarkkinoilla naiset ja miehet työskentelevät pääosin eri aloilla, ammateissa ja tehtävissä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkein naisvaltaisin ala. Sukupuolen mukainen jako pitää yllä perinteisiä sukupuolirooleja työmarkkinoilla ja laajemminkin, muun muassa hoivassa. Se myös selittää osan palkkaerosta. Koska sote-ala on naisvaltainen, pääosa asiakasryhmästä on todennäköisesti naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitetään osaamista, joka on sukupuolesta riippumatonta. Hankkeessa tehtävässä avoimessa yhteiskehittämisessä varmistetaan sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ja tasa-arvon edistäminen. Kokouksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen kantavana voimana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta se huomioidaan läpi koko hankkeen läpi eri toiminnoissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen toiminnot suunnitellaan ekologinen kestävä kehitys huomioiden siten, että kanssakäymisessä ja koulutuskessa etäratkaisut ovat pääosassa ja luonnonvarojen tarpeetonta käyttöä vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeen osatoteuttajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan suosimaan liikkumisessa joukkoliikennettä ja muita vähähiilisiä liikkumismuotoja. Kaikkea matkustamista ei kuitenkaan voida välttää ja näin aiheutetaan liikenteestä johtuvia päästöjä, jotka ovat ilmastolle haitallisia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityistä vaikutusta. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei erityistä vaikutusta. Hanke ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Sote yreittäjyyden mahdollistaminen tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. Sote-yritykset ovat usein myös ns."puolisotyöpaikkoja" ja ne tasapainottavat sukupuolittuneita työmarkkinoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hnakkeessa kehitetään aineettomia koulutussisältöjä ja paikasta ja ajasta riippumattomia sisältöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa. Toisaalta myös koulutustyyppi vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankkeessa tuetaan sote yrittäjien työn hallintaa ja työhyvinvointia. Samalal välillisenä vaikutuksena on hyvinvointia tuottavien uusien palveluiden tarjonnan kasvu alueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 0
Hanke tukee naisvaltaisen alan yrittäjyyttä, mutta varsianisiltatasa-arvovaikutuksiltaan hanke on melko neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Erityisryhmille sote yrittäjyys on keino ja kanava työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan sekä tuntea osallisuutta. Yritysten palveludien kautta myös monet erityisryhmät pääsevät yhdenvertaisen kohtelun piiriin (vajaakuntoiset, ikäihmiset, jne...)
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksessa (esim viestintä ja liikkuminen).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Pohjois-Savon Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien kilpailukykyä ja osaamista sekä tuottaa jatkuvaa yrittäjyyttä tukevaa oppimista kehittämällä ja vakiinnuttamalla jatkuvasyklinen, monimuotoinen, moduuleista koostuva ja joustava SOTE-yrittäjyysakatemia koulutusmalli yhteistyössä yrityspalvelutoimijoiden kanssa.

Valmennus on rakennettu yhdessä kehittämisryhmän, yritysneuvojien, opiskelijoiden ja yrittäjyyttä harkitsevien pilottiryhmien kanssa. Kehittämisessä tarkasteltiin kattavasti alan yrittäjyyden erikoispiirteitä sekä hysote- yrittäjäksi suuntautumisen palvelupolkua. Hanke toteutettiin osin päällekkäisten työvaiheiden kautta. Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin valmennuskokonaisuutta loppukäyttäjäryhmien tarpeet ja toteutettavuus ennakoiden ja huomioiden. Seuraavassa vaiheessa valmennuskokonaisuutta pilotoitiin aitojen loppukäyttäjien kanssa; testattiin toiminnallisuutta samalla keräten käyttäjien palautteita. Kolmannessa vaiheessa viimeisteltiin ja täydennettiin valmennuskokonaisuutta pilottien kokemusten perusteella. Viimeisessä vaiheessa tiedotettiin valmennuksesta ja varmistettiin valmennuksen jatkuvuus osana koulutustarjontaa.

Hankkeen tuloksena syntyi Hysote- yrittäjäksi valmennuskokonaisuus, joka on tarkoitettu kaikille sosiaali-, terveys-, koti- ja tukipalvelu- sekä hyvinvointiyrittäjyydestä kiinnostuneille. Valmennus perustuu Lean model Canvas:iin. Valmennuksen tavoitteena on, että osallistuja saa lisätietoa ja avaimia yritysidean löytämiseen tai idean vahvistamiseen, uusien palveluiden kehittämiseen ja ideointiin, näkökulmia alan yrittäjyyteen, yrittäjyyden peruskäsitteisiin ja liiketalouden näkökulmiin. Valmennuksen voi opiskella kokonaan (5 op) tai käydä valikoiden läpi vain niitä moduuleita, joita pitää mielenkiitoisena tai jotka ovat tärkeitä oman yrittäjyyspolun edistämiseksi.