Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21832

Hankkeen nimi: KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5 (Kiljavantie 6)

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Marjomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.marjomaa(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143698

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen syö vuoden aikana keskimäärin 160 ateriaa kodin ulkopuolella. Aterioita tarjoillaan päiväkodeissa, oppilaitoksissa, toimipaikkaruokaloissa, ravintoloissa, varuskunnissa ja sairaaloissa sekä muissa laitoksissa. Ravitsemuspalvelusektori on merkittävä työllistäjä, mutta ala kärsii työvoimapulasta. Ongelma on maanlaajuinen ja haittaa ravitsemusalan yritysten arkitoimintaa, kuormittaa henkilöstöä ja on yritysten kasvun esteenä.

Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman löytymistä hankaloittaa lisäksi se, että ravintola-alan yritysten toiminta on usein kausiluonteista ja keskittyy kesä- tai talvimatkailusesonkiin. Seudulla asuu vähemmän työvoimaa kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja jos työtä on tarjolla vain osan vuotta, voi pysyvän henkilöstön löytäminen olla vaikeaa. Kaikki resurssit on tärkeää hyödyntää. Esimerkiksi yritysten perehdyttämisprosesseja kehittämällä on mahdollista saada lisäresurssia osatyökykyisistä ja maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Alueella on paljon pieniä alan perheyrityksiä, joissa on juuri tehty tai meneillään sukupolvenvaihdos. Olemassa olevan tieto-taidon säilymiseen ja siirtymiseen tarvitaan selkeitä toimintamalleja, joiden avulla yrityksen liiketoiminta saadaan jatkumaan kannattavana.

Ravitsemusalan oppilaitoksista valmistuu työvoimaa, mutta henkilöstöresurssien kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Koulutuspanostus menee hukkaan, jos ammattiin kouluttautuneet eivät sitoudu työhönsä ja vaihtavat alaa. Työntekijöiden ikääntyessä on huolena, ettei vuosikymmenten aikana hankittu osaaminen siirry uudelle sukupolvelle. Uusien työntekijöiden modernia näkökulmaa tehtävään työhön ei aina osata arvostaa tai hyödyntää. Tutkimusten mukaan suomalaisten yritysten keskimääräinen henkilöstötuottavuus on vain noin 50 prosenttia. Tämä osoittaa, ettei henkilöstöresurssien potentiaalia tunneta eikä käytetä tehokkaasti. Monien alan yritysten prosessit ja toimintakulttuuri ovat ajan kuluessa muotoutuneet ilman, että niiden tarkoituksenmukaista toteuttamista olisi kyseenalaistettu tai edelleen kehitetty.

TTS Työtehoseuran hankkeessa keskitytään ravitsemusalan yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen pilottiyritysten henkilöstö osallistaen. Hanketoimet keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle, mutta hankkeen tulokset palvelevat valtakunnallisesti. Alan oppilaitoksista valmistumassa olevilta henkilöiltä kerätään tietoa heidän työelämäodotuksistaan ja kehitetään ratkaisuja rekrytointiprosessin onnistumiseen työpaikalla tapahtuvien tukitoimien avulla. Pilottiyrityksissä toteutettavilla toimenpiteillä rakennetaan toimintamalleja muun muassa työvoiman sitouttamiseen sekä hiljaisen tiedon siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Hankkeessa tarkastellaan yrityksien nykykäytänteitä ja kehitetään ns. "mestari-kisälli-malli", joka toimii kehittämisvälineenä yrityksen rekrytointi- ja sitouttamisprosesseissa, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä ja sen siirtämisessä työyhteisön hyödyksi ja yrityksen voimavaraksi. Hanketoimenpiteet toteutetaan työpaikoilla ja henkilöstöä valmennetaan ja ohjataan toimenpiteiden toteuttamisessa hankkeen kaikissa vaiheissa. Hankkeeseen osallistuvat esimiehet oppivat kehittämistyön toteuttamista ja kulttuurin juurruttamista yritysarkeen. Henkilöstö saa kokemusta kehitysprojektien toteuttamisesta työyhteisön voimin.

Hanketoimenpiteiden päätavoitteena on parantaa yritysten työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. Kohderyhmänä ovat ammattitaitoista työvoimaa tarvitsevat yritykset ja niiden henkilöstö. Hanketoimenpiteet tukevat myös osatyökykyisten henkilöiden ja ammattitaitoisen maahanmuuttajaväestön valmiuksia työskennellä alalla vallitsevien käytänteiden mukaisesti ja helpottavat työyhteisöön sopeutumista. Tulokset palvelevat myös alan koulutus- ja kehitysorganisaatioita sekä työvoimaa rekrytoivia tahoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat pilottiyritysten yritysjohto sekä henkilöstö.

Hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen saadaan mukaan yhteensä 20 mikro- ja pk-yritystä, jotka tuottavat ravitsemispalveluita hotelli- ja ravintola-alan sekä joukkoruokailun sektoreilla. Yrityksiä pyritään löytämään eri puolilta hankealuetta. Yritysten määrä on rajattu siksi, että hanketoimet saadaan pidettyä hallinnassa ja yrityskohtaisiin pilotteihin voidaan keskittyä kunnolla. Hanketoimet kohdistetaan koko henkilöstöön. Hankkeeseen osallistuvat esimiehet oppivat kehittämistyön toteuttamista ja kulttuurin juurruttamista yritysarkeen. Henkilöstö saa kokemusta kehitysprojektien toteuttamisesta työyhteisön voimin.

Pitkän kokemuksen omaavien työntekijöiden osalta vahvistetaan ammatillisen arvostuksen kokemisen tunnetta ja rohkaistaan tarkastelemaan ja vahvistamaan ammatillista identiteettiä. Työuransa vasta aloittaneiden osalta kiinnitetään erityishuomiota heidän sitouttamiseensa tehtävään työhön ja työyhteisöön. Uusien työntekijöiden erityisvahvuudet tehdään näkyviksi, siirretään hyödyntämään koko työyhteisöä ja integroidaan osaksi työprosesseja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemusalalle juuri valmistuneet henkilöt, alan koulutuksen saaneet henkilöt sekä ammattitaitoista työvoimaa tarvitsevat yritykset ja niiden henkilöstö, mukaan lukien osatyökykyiset. Hanketoimenpiteillä tuetaan myös alan koulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen ammattikeittiöalan työkulttuuriin ja elintarvikealan vaatimuksiin. Hankkeen tulokset palvelevat monia eri tahoja, kuten alan yrityksiä ja niiden henkilöstöä, koulutusorganisaatioita ja työvoimaa rekrytoivia tahoja.


- ravitsemusalan yritysten johto ja omistajat, alan ammattiliitot, työterveyshuolto, henkilöstövuokrausyritykset sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset
- matkailualan toimijat ja muut hankealueella toimivat, eri alojen yritykset. Toimivat ravitsemuspalvelut tuovat alueelle matkailijoita, vilkastuttavat elinkeinoelämää ja helpottavat muun muassa alueella työskentelevän väestön lounasruokailua.
- alan oppilaitokset, jotka saavat tietoa siitä, minkälaiset asiat opiskelijoita askarruttavat työelämään siirtymisessä. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa opetussuunnitelmia laadittaessa ja suunniteltaessa opiskelijakohtaisia tukitoimenpiteitä
- ravitsemusalan yritykset, joille kertyy tietoa siitä, millaista tukea ja perehdytystä työn aloittava tarvitsee ja kaipaa.
- hankkeessa luotavaa mestari-kisälli-toimintamallia voidaan hyödyntää yrityksien kehittämistoiminnassa toimialasta riippumatta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 324

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 671

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 671

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Koillismaan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ii, Kempele, Hailuoto, Raahe, Ylivieska, Tyrnävä, Oulu, Muhos, Kalajoki, Alavieska, Kärsämäki, Lumijoki, Liminka, Kuusamo, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeesta on tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Tilastollisesti tiedetään, että suurin osa ammattikeittiöalalla työskentelevistä on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Kehitettävä Mestari-kisällimalli sopii sekä mies- että naispuolisille mestareille ja kisälleille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on ammattikeittiölan työvoiman ja työntekijöiden törmäyttäminen, hiljaisen tiedon jakaminen ja kehittämiskulttuurin kasvattaminen alan yrityksissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa luotavan Mestari-kisälli -mallin kehitystyössä huomioidaan energiansäästö, kierrätys, laitteiden oikea käyttö ja kunnossapito.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Ammattikeittiöalan henkilöstön on tiedettävä ja osattava työskennellä energia- ja materiaalitehokkaasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Ammattikeittiöalan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota hankkeen työprosessien organisoinnissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Toiminnan keskiössä on työpaikkojen työvoiman törmäyttäminen. Palveluelinkeinot ovat tulevaisuuden ala, hankkeella pyritään takaamaan ammattikeittiölan yritysten kilpailukyky.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla pyritään sitouttamaan nuoret ja muut alan koulutuksen saaneet henkilöt työskentelyyn ammattikeittiöalalla. Malli on kehitetty alan yhteistyöverkostoista saatujen akuuttien tarpeiden/ palautteiden pohjalta.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeessa pyritään hyödyntämään sähköisiä viestintämalleja yhteydenpidossa ja kommunikoinnissa hanketoimijoiden kesken.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeella edistetään ammattikeittiöalan henkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Samalla edistetään myös ammattikeittiöalan yritysen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä, joka palvelutarjonnan myötä edistää myös paikallisten ihmisten (asiakkaiden) hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista.Tavoitteena on kehittää alalla työskentelevien henkilöiden työolosuhteita siten, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet työskennellä ammattikeittiöalalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa työolosuhteita ja työjärjestelyjä parantamalla pyritään takaamaan nuorille ja ikääntyville, suomalaistaustaisille ja maahanmuuttajille tasa-arvoiset mahdollisuudet työskennellä ammattikeittiöalalla. Myös osatyökykyiset huomioidaan hanketoimenpiteissä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Ammattikeittiöalalla työskentelee runsaasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hankkeen toimintamalleja luotaessa myös tämä henkilöstöryhmä huomioidaan.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa kehitetään ammattikeitiöalan pk-yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden kehittämisessä yksi osa-alue on ympäristöosaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-