Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21833

Hankkeen nimi: Transit - Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0213834-5

Jakeluosoite: Sibeliuksenväylä 55

Puhelinnumero: 0927381

Postinumero: 04400

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.keuda.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Lehtola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.lehtola(at)keuda.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401744414

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ammattiopisto Spesia Oy, 2811092-2
Rikosseuraamuslaitos, 0312081-7
Invalidisäätiö sr, Ammattiopisto Live, 0201375-3
Hyria koulutus Oy, 2250205-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Transit hankkeessa tuotetaan toimintamalli, jolla tuetaan ja selkeytetään vankien koulutussiirtymiä. Erityisesti huomiota kiinnitetään toisen asteen siirtymiin. Hankkeessa tunnistetaan siirtymien kriittiset pisteet ja tarkastellaan niitä viiden päätavoitteen kautta. Ensimmäinen tavoite keskittyy vangin työllistymiseen, toinen tavoite keskittyy digi-taitojen nostamiseen, kolmas tavoite keskittyy osaamotoiminnan toimintamallin luomiseen, neljäs tavoite painottuu RISEn henkilöstön sekä opettajien vankilaopetuksen pedagogiseen valmennukseen ja viides tavoite painottuu kohderyhmäpohjaisesti NEET-nuorten sekä YKS-asiakkaiden ja lyhytaikaisvankien siirtymiin.

Hankkeessa luodaan työnantajaverkosto tämän toimintamallin rinnalle, joka jatkossa tekee yhteistyötä vankiloiden sekä koulutuksen järjestäjien kanssa tukien vankien harjoittelujaksoja sekä työllistymistä opiskelu- ja vapautumisvaiheessa. Verkostossa tulee olemaan 6-10 erisuuruista yritystä, mutta vähintään kolme suurta työnantajaa. Digitaitojen nostamisessa määritellään vangin minimitaidot, joilla selviää siirtymävaiheiden sähköisestä asioinnista eri tahojen kanssa, valmiudet käyttää erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä opinnoissaan sekä muut kansalaisen tietotekniset perustaidot. Osaamotoimintamallin kehittämisellä tuotetaan systemaattiset ohjaus- ja tukipalvelut, jotka kattavat siirtymävaiheet perusopetuksesta työelämään - huomioiden linkit TE-, TYP-, Ohjaamoiden ja KELA-suuntaan. Pedagogisella valmennuohjelmalla nostetaan henkilöstön ohjausvalmiuksia, jonka jälkeen he pystyvät paremmin tukemaan ja kannustamaan vankeja opintojen aikana. YKS-asiakkaiden siirtymille luodaan selkeä prosessi, joka myös pilotoidaan hankkeen aikana.

1) On tunnistettu koulutussiirtymiin liittyvät haasteet ja kehitetty tarvittavat sillat ohjaus- ja tukitoimenpiteineen. Vankien opintopolut eivät keskeydy siirtymissä. Koulutustarjonta ja urasuunnittelu-/urapolkuajattelu laajenee.
2) Yhä useamman vangin tietotekniset taidot ja valmiudet ovat parantuneet ja taidot tukevat vankien opintojen edistymistä ja integroitumista yhteiskuntaan ja rikoksettomaan elämään.
3) Tehdyn selvityksen pohjalta on laadittu ja pilotoitu henkilöstön pedagoginen valmennusohjelma, jolla valmennetaan vankien kanssa lähityötä tekevää henkilöstöä tunnistamaan opiskelun aloittamiseen/opiskeluun liittyviä esteitä ja tukemaan vankeja hakeutumaan koulutukseen. Tämän johdosta lyhytaikaisvankien mahdollisuudet opiskella ovat parantuneet ja opiskelumahdollisuutta on myös hyödynnetty. Lyhyet koulutukset tarjoavat onnistumisen mahdollisuuksia ja nostavat vankien itsetuntoa ja motivaatiota.
4) Rikosseuraamuslaitoksen ja oppilaitosten yhteistyö sekä muiden viranomaisten yhteistyö on rakenteissa ja edistää kokonaisvaltaisesti vangin opintojen etenemistä siirtymävaiheissa ja osallistumista yhteiskuntaan. Yritysyhteistyö on käynnistynyt ja rakenteet rikosseuraamusasiakkaiden työllistymisen edistämiseksi on luotu.
5) On selvitetty haastekohdat ja kehitetty ohjaus- ja tukitoimenpiteet yhdyskuntaseuraamusasiakkaan siirtymisen tukemiseksi yhdyskuntapalvelusta ammatillisiin opintoihin. Yhdyskuntapalvelun aikana kertynyt osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi opintoja.
6) Tietotekniset valmiudet parantuneet ja hankittua osaamista on osoitettu suorittamalla esim.@-ajokortteja ja A-ajokortteja.

Vankien koulutustaso on matala. Hankkeen toimenpiteet edistävät opiskelevien vankien mahdollisuuksia ja lisäävät opiskelevien määrää Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella tulevaisuudessa. Myös vankilaopetuksen koulutustarjonta laajenee ja erilaisia tutkinnon osia on mahdollista opiskella vankeuden aikana. Tarjonnassa huomioidaan myös tulevaisuuden yhteiskunnan työvoiman osaamistarpeet ja elinikäinen oppiminen. Pitkällä aikavälillä rikollisuudesta (vangit) yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset laskevat (n. 1,8 miljardia € /vuosi), ja yhä useammat vangit integroituvat yhteiskuntaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

RISEn sekä vankilaopetusta järjestävien koulutuksen järjestäjien
henkilöstö, yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vangit, yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaat, Vankilan, yhdyskuntaseuraamustoimistojen sekä koulutuksen järjestäjien henkilöstö, KELA-, TE- virkailijoita sekä työantajien henkilöstöä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 260 032

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 328

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 926

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 207 441

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vangit muodostavat hyvin miesvaltaisen ryhmän. Vuonna 2017 oli keskimäärin 3035 vankia, joista naisia oli keskimäärin 230. Kaikista vangeista noin 70 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ei ole mitattua tietoa, miten tämä jakautuu sukupuolten välillä, mutta oletus on, että vankien kohdalla opintopolun päättyminen peruskouluun on etenkin miesten/poikien ongelma, kuten se on yleisissäkin koulutustilastoissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vankien koulutussiirtymien tukeminen ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen tukee sukupuolten tasa-arvon toteutumista vahvistamalla miesten inkluusiota koulutukseen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan laajemmin. Tarkoituksena on toteuttaa myös konkreettisia lyhyitä opiskelukokonaisuuksia hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei varsinaisesti ole hankkeen lähtökohta. Vankien koulutussiirtymien tukeminen ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen kuitenkin lisää sukupuolten tasa-arvoa koulutuksen kentellä ja työmarkkinoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Projektin toimenpiteet edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä ennen kaikkea välillisesti lisäämällä vankien inkluusiota koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, kehittämällä heidän osaamistaan ja sitä kautta vahvistamalla heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tässä voidaan huomioida yhteiskunnan myös elinkeinoelämän osaamistarpeet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Projektissa ei suoraan kehitetä yritysten aineettomia tuotteita tai palveluja. Tukemalla vankien koulutusmahdollisuuksia ja asemaa työmarkkinoilla vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita, projektilla voi olla välillinen vaikutus näiden kehittymisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeen tavoite on vankien koulutustason nostaminen lisäämällä koulutusmahdollisuuksia. Tällä on suora vaikutus vankien hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hankkeessa vahvistetaan vankien inkluusiota koulutukseen ja työmarkkinoille. Hankkeen tavoitteena on tuoda koulutus vahvaksi osaksi vangin motivointia ja kuntoutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen tavoite on tukea vankien yhdenvertaisuutta lisäämällä inkluusiota koululutukseen ja sitä kautta työmarkkinoille. Projekti huomioi myös vankien moninaisuuden, erilaisuuden ja yksilölliset lähtökohdat osana koulutussiirtymien kehittämistä ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia.
Ympäristöosaaminen 5 3
Hankkeessa edistetään sitä, että vangeilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osia (ei kuitenkaan järjestetä hankkeen varoin), joiden arviointikriteereissä on huomioitu kestävän kehityksen periaatteiden hallitseminen työtoiminnassa. Näin hanke kehittää suoraan vankien ympäristöosaamista. Voidaan myös katsoa, että koulutuksen merkityksen vahvistaminen osana vankien motivointia ja kuntoutusta tukee tätä päämäärää välillisesti laajemminkin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-