|
|
|
Hankekoodi: S21835
Hankkeen nimi: Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Lanki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.lanki(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 470 4928
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Melukoulutukseen liittyvä selvitys tarvitaan, koska viime vuosina joukko melun kanssa toimivia yrityksiä (Esim. Wärtsilä Oyj, APL Systems Oy) on lähestynyt Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitosta toiveenaan nykyistä laajempi melualan koulutus. Melualan toimijat ovat kertoneet yliopistolle kokevansa hankaluuksia rekrytoida Suomesta melualan asiantuntijoita. Rekrytointivaikeudet hankaloittavat meluongelmiin puuttumista ja rajoittavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
Tällä hetkellä melukoulutus ja erityisesti ympäristömelukoulutus Suomessa on rajallista. Itä-Suomen yliopistolla on tarjolla kaksi meluntorjunnan kurssia, joilta opiskelijat saavat perustiedot ympäristömelusta ja meluntorjunnasta. Aaltoyliopiston koulutus painottuu akustiikkaan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on melun mittaaminen ja arvioiminen osana insinöörikoulutusta.
Hankkeen mitattavina tavoitteina ovat:
1 Laatia kaksi sähköistä kyselyä: Valtakunnallinen yrityksille/yhteisöille ja alueellinen opiskelijoille
2 Toteuttaa kohdan 1 kyselyt
3 Analysoida kyselyjen tulokset
4 Verkostoitua alan toimijoiden kanssa
5 Raportoida ja tiedottaa hankkeen keskeiset tulokset
Seuraavassa kuvataan haettavan hankkeen sisältöä tarkemmin.
Hankkeessa tehdään melukoulutuksen tarveselvitys kohderyhminä yritykset ja julkiset toimijat (mm. kunnat), opiskelijat sekä muut korkeakoulut (Savonia AMK ja Karelia AMK). Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on selvittää nykyistä ympäristötieteen koulutusohjelmaan sisältyvää melukoulutusta laajemman (sivuainekokonaisuus) koulutuksen kysyntä. Lisäksi selvitetään yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kiinnostus suorittaa yksittäisiä maksullisia melukursseja. Selvityksen perusteella suunnitellaan uuden melukoulutuksen sisältö vastaamaan kysyntää.
Selvitys tehdään sähköisinä kyselyinä, joka lähetetään melualan toimijoille. Lisäksi vieraillaan joidenkin keskeisimpien alueellisten ja kansallisten toimijoiden luona keskustelemassa heidän melukoulutustarpeista ja -toiveista. Kyselyä rakennettaessa käytetään hyväksi UEF Aducaten asiantuntemusta. Selvityksessä ja koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Selvitystyön ohessa aloitetaan ympäristömeluosaajien verkoston rakentaminen järjestämällä aluksi yhteinen tapaaminen.
Sähköisillä kyselyillä:
- Selvitetään alueellisen ja valtakunnallisen melukoulutuksen ja meluosaajien kysynnän laajuus (yritykset ja julkiset toimijat kuten kunnat).
- Selvitetään alan toimijoiden toiveet ja tarpeet koskien koulutuksen sisältöä ja laajuutta.
- Selvitetään millaisessa muodossa yliopiston ulkopuolisille toimijoille melukoulutusta toivotaan tarjottavan.
- Selvitetään yliopiston ulkopuolisten toimijoiden halukkuus maksaa melukoulutuksesta.
- Selvitetään yliopiston ulkopuolisten toimijoiden halukuutta pitää kutsusta asiantuntijaluentoja osana melukoulutusta.Tämä edistää osaltaan verkostoitumista.
- Selvitetään ulkopuolisten toimijoiden kiinnostus tarjota UEF-opiskelijoille opinnäytetyöpaikkoja melualalta. Opinnäytetyöt toimivat ponnahduslautana opiskelijoille työelämään.
Kartoituksen perusteella hahmotellaan laajuudeltaan sivuainekokonaisuutta vastaavan melukoulutuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä yleisellä tasolla. Tämä tehdään selvityksessä ilmennyt kysyntä ja toiveet huomioiden. Jos kysyntää katsotaan olevan riittävästi, on tavoitteena jatkohanke, jossa tuotetaan koulutuksen opintomateriaalit ja pilotoidaan koulutus. Yritykset ja kunnalliset toimijat voisivat ostaa työntekijöilleen joko melualan opintokokonaisuuden tai tarpeen mukaan yksittäisiä kursseja.
Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat Pohjois-Savon alueella melualalla toimivat yritykset, insinööri- ja ympäristökonsultointitoimistot, kuntien ympäristövalvonta sekä Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Hankkeen aikana selvitetään myös yhteistyömahdollisuuksia Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Hankkeesta hyötyvät myös muualla Suomessa toimivat melualan yritykset ja ympäristösuojelun kunnalliset toimijat, sillä osana hanketta selvitetään etäopiskelumahdollisuudet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 35 470
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 35 470
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 44 339
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 339
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi
Jakeluosoite: Yliopistonranta 1
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hanke edistää ympäristön monimuotoisuutta (välillisesti) vähentämällä yhdyskuntamelua, jonka tutkimuksissa todettu olevan eläinlajeille haitallista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa tehtävän selvityksen myötä melualan koulutusta voidaan lisätä ja tarjota laajemmalle yleisölle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Hanke edistää hyvinvointia. Melu on merkittävä ympäristöterveyteen vaikuttava tekijä. Meluosaamisen lisääminen parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia kohdistaa oikeita toimenpiteitä meluntorjuntaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 10 |
| Hanke on osa ympäristöalan koulutuksen kehittämistä Kuopiossa. | ||
Tämä on Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys -hankkeen loppuraportti. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman rahoittama. Hanke toteutettiin 1.1.2020–31.6.2020. Hankkeessa selvitettiin kansallisesti meluosaamiseen ja -koulutukseen liittyviä tarpeita yksityisellä ja julkisella sektorilla ja erityisesti kiinnostusta osallistua maksulliseen melukoulutukseen. Lisäksi selvitettiin alueellisesti melukoulutuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia oppilaitoksissa sekä melutoimijoiden verkostoitumistarpeita.
Selvitys aloitettiin kartoittamalla Suomen melualan toimijoita (yritykset, kunnat, valtiolliset toimijat) ja keräämällä yhteystiedot. Hankkeessa laadittiin sähköinen kysely (kysely 1), jolla selvitettiin melualalla toimivien henkilöiden koulutustarpeita ja -toiveita. Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia koulutusteemoja melun parissa toimivat työntekijät koulutuksen toivoisivat sisältävän ja missä muodossa koulutus olisi hyvä toteuttaa. Kysely laadittiin yhteistyössä Etelä-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen toisessa osassa lähetettiin meluopintoja koskevat sähköiset kyselyt Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian, Savon ammattiopisto SAKKY:n, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO:n, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuspäälliköille (kysely 2) ja opiskelijoille (kysely 3). Kyselyjen avulla selvitettiin kiinnostusta lisätä meluteemojen osuutta opetuksessa, koulutuksen sisältöön liittyviä toiveita ja opiskelijoiden yleistä mielenkiintoa meluasioita kohtaan. Lisäksi koulutuspäälliköitä pyydettiin arvioimaan mahdollisuuksia sisällyttää Itä-Suomen yliopiston meluopintoja osaksi tutkintoja. Kyselyt pyrittiin kohdistamaan koulutusaloille, joissa meluasioihin arveltiin olevan kiinnostusta. Kysely 3 välitettiin myös Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen ja sovelletun fysiikan opiskelijoille.
Hankkeen kolmantena osana selvitettiin meluasioiden parissa Pohjois-Savon alueen yrityksissä, kunnissa ja valtiollisissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden kiinnostusta ja tarvetta lisätä yhteistyötä esimerkiksi verkostoitumalla osaamiskeskittymäksi. Alun perin tarkoitus oli järjestää verkostoitumistilaisuus, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi päädyttiin lopulta sähköpostikyselyyn (kysely 4). Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, missä määrin alueen melutoimijoilla on yhteistyötä tällä hetkellä, ja millainen Itä-Suomen yliopiston rooli yhteistyöverkostossa voisi olla.
Kyselyyn 1 vastasi 124 henkilöä ja vastausprosentti oli 26. Vastaajista valtaosa oli kuntien työntekijöitä (60 %), joten tulokset heijastavat varsinkin kuntasektorin tilannetta. Nykyistä laajemmalle melukoulutukselle on kyselyn perusteella Suomessa kysyntää. Yli 30 % yksityisen ja julkisen sektorin vastaajista kertoi, ettei ole koskaan saanut meluun liittyvää koulutusta, mutta samalla 85 % vastaajista kertoi tarvitsevansa lisäkoulutusta. Koulutusta tarvitsevista henkilöistä valtaosa oli kuntien työntekijöitä. Meluosaajien puutteen vuoksi rekrytointivaikeuksia kertoi kokeneensa 10 % kaikista vastaajista ja 16 % yrityspuolen vastaajista.
Vastaajista 89 % kertoi voivansa osallistua maksulliseen koulutukseen: kaikkien vastanneiden mukaan koulutuksen maksaisi työnantaja. Lähes 60 % vastaajista katsoi sopivan hinnan koulutukselle olevan 250–500 € ja noin kolmasosa arvioi sopivaksi hinnaksi alle 250 €.
Koulutusmuotoina toivottiin käytettävän varsinkin luento-opetusta sekä ohjattua mittaus- ja mallinnusraporttien tulkintaa. Vastaajista 73 %:n mielestä opetus voisi olla yhdistelmä verkko-opiskelua ja lähiopetusta. Koulutuksen toivottiin olevan monipuolista, modulaarista ja käytännönläheistä. Kysyntä oli suurinta 1–2 päivän koulutukselle; etäopiskelu nousi esille keinona lisätä koulutuksen tavoitettavuutta sekä pitää kulut matalina.
Vastaajista 19 % on kiinnostunut osallistumaan asiantuntijana koulutuksen järjestämiseen Itä-Suomen yliopistossa. Erityisesti vierailijaluentojen antaminen ja opinnäytetyön tarjoaminen kiinnostavat vastaajia, mutta valmiuksia on myös harjoitustöiden ohjaukseen ja työharjoittelupaikan tarjoamiseen.
Kyselyn perusteella Pohjois-Savon alueella melun parissa toimivilla asiantuntijoilla on kiinnostusta lisätä keskinäistä yhteistyötä verkostoitumalla esimerkiksi tiedon vaihtoa varten. Itä-Suomen yliopistolle toivottiin mahdollisesti perustettavaan meluverkostoon koordinoijan ja kouluttajan roolia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden oppilaitosten koulutuspäälliköistä 89 % kertoi, että meluasioita opetetaan osana muita kursseja; toisaalta puolet opiskelijoista mainitsi, ettei ole suorittanut aiheeseen liittyviä opintoja. Opiskelijoista 65 % toivoi nykyistä enemmän melukoulutusta, 73 % kertoi olevansa kiinnostunut suorittamaan jatkossa meluopintoja ja 79 % piti meluosaamista vähintään melko tarpeellisena. Koulutuspäälliköistä 44 % arvioi, että Itä-Suomen yliopiston opintoja on mahdollista sisällyttää osaksi heidän oppilaitostensa tutkintoja.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että hankkeen perusteella Suomessa on kysyntää melukoulutukselle sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, ja jatkuvaan oppimiseen liittyvästä koulutuksesta ollaan valmiita jonkin verran myös maksamaan. Toisaalta kysyntää näyttää olevan myös meluun liittyville perusopinnoille, sillä opiskelijat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ovat kiinnostuneita meluun liittyvistä kysymyksistä ja valmiita opiskelemaan aihetta lisää. Melukoulutuksen laajennusta Itä-Suomen yliopistossa suunniteltaessa nämä näkökohdat tulisi yhdistää esim. verkko-opetuksen ja opintojen modulaarisen rakenteen kautta. Tulevan melukoulutuksen tulisi kattaa kaikki meluun ja erityisesti ympäristömeluun liittyvät aihealueet ja hyödyntää opetuksessa melualan toimijoiden asiantuntemusta.
Tämän raportin kirjoittajat haluavat kiittää Euroopan sosiaalirahastoa hankkeen rahoittamisesta. Kiitämme myös kyselyiden koostamisessa avustaneita asiantuntijoita, ja erityisesti kiitos kaikille kyselyihin vastanneille.