Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21837

Hankkeen nimi: E=mc2 -Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2019 ja päättyy 30.11.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Maakuntaliitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0215839-7

Jakeluosoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 015 - 321 130

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esavo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jonna Juhola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osallisuuskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jonna.juhola(at)esavo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406559793

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallisuus ja osallisena oleminen tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen omien voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon -hankkeen tavoitteena on lisätä eteläsavolaisten nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia nuoren taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Hanke edistää ja rakentaa toimintamallia, jossa jokainen nuori nähdään asiantuntijana ja kumppanina oman ympäristön, maakunnan ja hyvinvointia tukevien palveluiden kehittämisessä. Etelä-Savon maakunnan kannalta nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat avaimia maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseen.


Kohderyhmänä hankkeessa ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, joille tarjotaan matalankynnyksen toimintaa, johon voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää toiminnalla, joka kiinnittää yhteiskuntaan ja edistää oman äänen ja arvojen löytämistä. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tulee tilanteestaan huolimatta nähdä tärkeänä yhteiskunnan jäsenenä, jolla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa, antaa palautetta ja olla näkyvä. Toiminnan keskiössä on nuorilta itseltään noussut slogan: ”Jokainen nuori on asiantuntija”.


Maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisen voidaan katsoa olevan merkittävä avaus nuorten osallisuuden edistämiseksi Etelä-Savossa. Edustuksellinen nuorisovaltuusto on vain yhdenlainen muoto osallisuusrakenteesta, jonka toiminta ei kuitenkaan nykyisellään osallista nuoria tasapuolisesti. Jotta kaikkien nuorten äänen kuuluminen varmistetaan, on nuorisovaltuuston toiminnan ympärille ja tueksi rakennettava vahvat kanavat myös haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittamiseksi. Yhdessä asiassa aktiiviset nuoret löytävät muita tehokkaammin osallistumisen kanavia myös muualta, joten osallisuuden voidaan todeta kumuloituvan. (esim. Alanko 2013; Myllyniemi 2008). Hankkeessa rakennetaan ja testataan toimintamallia, jonka myötä yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuodaan lähemmäksi eri elämäntilanteissa olevien nuorten arkea ja ympäristöä. Hankkeessa lisätään nuorten työelämä- ja vaikuttajataitoja, sekä edistetään sosiaalista osallisuutta luomalla yhdessä nuorten ja nuorten kanssa toimivien kanssa uudenlaisia toimintamalleja nuorten äänen esille saamiseen. Kaikilla nuorilla ei ole valmiuksia tai rohkeutta osallistua olemassa olevaan vaikuttamistoimintaan. Tarvitaan uudenlaisia väyliä ja työskentelytapoja, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret löytävät omat vaikuttamismahdollisuutensa ja näkevät itsensä tärkeänä ja arvokkaana osana yhteisöä ja yhteiskuntaa.


Kuntalaki ja perusopetuslaki sisältävät velvoitteita lasten ja nuorten osallisuuden edistämiselle ja heidän kuulemiselleen. Jokaisessa kunnassa on oltava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä, jolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa eri toimialoilla. Maakunnallisella tasolla laki ei tähän velvoita, mutta nuorten vaikuttamiseen on tälläkin tasolla panostettava toimintakulttuuria kehittämällä, mahdollistavia rakenteita luomalla sekä mahdollistamalla hyvinvointipalveluiden kehittämistyöhön osallistumisen. Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisen taustalla oli maakuntauudistuksen valmistelussa (Lape - Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, Nuorten ääni maakunnissa -hanke ja Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -hanke) havaittu nuorten osallisuuden vaje. Näiden hankkeiden aikana aloitettu ja tehty työ ei riitä, vaan nuorten aidon osallisuuden maaliin saamisessa on vielä paljon kehittämisresurssia vaativaa työtä. Puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton maakunnallinen nuorisovaltuusto on rakenne, joka edistää ja tukee nuorten äänen ja näkökulman esiin tuomista Etelä-Savossa. Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon -hankkeessa tämä rakenne halutaan tuoda näkyvänä mahdollisuutena vaikuttaa jokaiselle nuorelle. Toisaalta toiminnassa jo mukana olevien nuorten toimintakulttuuria avarretaan nuorten erilaisuutta arvostavaan ja erilaisia lähtökohtia huomioivaan suuntaan. Hankkeeseen mukaan tulevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen nähdään myös elinvoimatekijänä.


Hankkeen aikana vahvistetaan ja kehitetään oppilaitosyhteistyötä nuorten äänen vahvistamiseksi maakunnasssa. Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa sen, että pystytään tavoittamaan eri taustaisia nuoria eri puolilta Etelä-Savoa. Välillisesti edistetään nuorten kanssa työskentelevien (esim. opettajat, ohjaajat) tietoisuutta osallisuuden rakenteista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Hankkeessa tuetaan ja hyödynnetään oppilaitosten olemassaolevia osallisuusrakenteita (oppilas- ja opiskelijakunnan hallitukset) ja kehitetään uusia tapoja tehdä yhteistyötä, esimerkiksi oppiainesisältöjen ja tapahtumien muodossa. Vaikuttamismahdollisuuksien vieminen osaksi oppilaitosten arkea kiinnittää nuorta yhteiskuntaan ja antaa valmiuksia vaikuttaa myös myöhemmin erilaisissa elämäntilanteissa.


Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tiivistyvät seuraaviin pääkohtiin:

1.Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta Etelä-Savossa luomalla maakuntaan pysyvä toimintamalli ja rakenne, joka mahdollistaa kaikkien (ei vain harvojen) nuorten osallistamisen ja osallisuuden (TOIMINTAMALLI JA RAKENNE)

2.Vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa, oman äänen löytämiseen ja omaan asiantuntijuuteensa –työelämätaitoja kehittäen ja syrjäytymistä ehkäisten (VAHVISTAVAT TOIMINNALLISET TYÖSKENTELYTAVAT)

3.Kehitetään yhdessä nuorten kanssa uusia matalankynnyksen toimintoja nuorten äänen esille saamiseksi esim. avoimet teematapaamiset, toiminnalliset menetelmät, pop-up -vaikuttaminen, jalkautuminen, digitaaliset väylät, mikrovaikuttaminen, agenttitoiminta (UUDET KÄYTÄNNÖN RATKAISUT)

4.Tuodaan maakunnan ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen lähemmäksi nuorten arkea (Maakunnalliset toimijat ja organisaatiot) (VIRANHALTIJOIDEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS ERILAISTEN NUORTEN KANSSA TOIMIMISEEN)

5.Pilotoidaan Etelä-Savon nuorisovaltuuston toiminta rakenteena, joka edistää erilaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kuulemista (NUORILTA NUORILLE)

6.Levitetään toimintamallia ja hyväksi todettuja käytäntöjä valtakunnallisissa verkostoissa ja tehdään toiminta näkyväksi maakunnassa. (HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN, VIESTINTÄ)

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat: Suunnitellaan pilottiryhmien (romaninuoret, maahanmuuttajanuoret ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret) toiminnan sisältöä yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa. Viestitään Nuorten osallisuusrakenteista ja vaikuttamismahdollisuuksista Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa hyödyntämällä mm. sosiaalista mediaa. Hankkeessa tehdään viestintäsuunnitelma tukemaan tavoitteiden saavuttamista. Hanke järjestää ja kehittää edelleen Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -hankkeessa toteutettuja avoimia teematapaamisia. Oppilaitosyhteistyötä vahvistetaan tiiviissä vuoropuhelussa ja esim. oppilaitosvierailuilla, yhteisillä tapahtumilla ja myös opetuksessa hyödynnettävän materiaalin tuottamisessa. Laaja maakunnallinen verkostoyhteistyö on olennainen osa toimintaa. Myös valtakunnallisesti tehdään yhteistyötä mm. Nuorten Suomi ry:n, Nuorten Akatemian sekä Allianssi ry.:n kanssa. yhteistyössä. Hankkeen aikana luodaan ”Nuorten maakunnallisen vaikuttamisen käsikirja” Etelä-Savon nuorille yhteistyössä Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa. Pilotoidaan vaikuttamisryhmien toimintaa ja testataan vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorten itsevarmuuden vahvistamisessa.(Maahanmuuttajat, romaninuoret, erityistätukea tarvitsevat nuoret). Luodaan ryhmien toiminnan pohjalta toimintamallit ja materiaalit, joita on helppo hyödyntää erilaisten ryhmien kanssa erilaisissa yhteyksissä (esimerkiksi liite käsikirjaan). Toteutetaan jatkuvaa viestintää osallisuuden rakenteiden näkyviksi tekemiselle eteläsavolaisille organisaatioille ja päättäjille. Kaikkien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistetaan nuoria. Myös hankkeen suunnittelu- ja kirjoittamisvaiheessa on ollut mukana nuoria.


Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan hankkeen alussa koottavan indikaattoripaketin avulla ja tietoa hankkeeseen osallistuvilta nuorilta keräämällä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

16-29-vuotiaat nuoret, romaninuoret, työpajanuoret, lastensuojelunuoret, maahanmuuttajanuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät nuoret. Nuorten kanssa työskentelevät aikuiset sekä päättäjät ja virkamiehet.? Haasteellisimmassa elämäntilanteessa olevat nuoret tavoitetaan eri reittejä pitkin, yhteistyössä laajan nuorten kanssa toimivan verkoston kanssa. Yhteistyöstä on keskusteltu mm. Savonlinna Linnalan nuorten edustajan kanssa (romaninuoret, maahanmuuttajanuoret), Monikulttuurikeskus Mimosan toiminnanjohtajan kanssa (erityisesti maahanmuuttajanuoret) ja Ohjaamo olkkarin toiminnanjohtajan kanssa (mm. Tartu arkeen ryhmä). Yhteistyötä tullaan hankkeessa tekemään myös etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa erilaisten nuorten tavoittamiseksi ja työpajatoiminnassa mukana olevien kanssa. Nuoria innostetaan mukaan eri kanavia pitkin (esim. sosiaalinen media, nuorilta nuorille, feissaus ja jalkautuminen) sekä erilaisia toimintoja pilotoimalla. Oppilaitosten kautta tavoitetaan myös haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria. Hankkeessa toteutettavat avoimet tapaamiset järjestetään pääsääntöisesti pienemmissä kunnissa koko maakunnan alueella, jotta mukaan saadaan alueellisesti tasapuolinen joukko nuoria.koko maakunta. Hankkeessa kiinnitetäään erityisesti huomiota alueelliseen tasa-arvoon ja syrjäseutujen nuorten tavoittettavuuteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat nuorten kanssa työskentelevät toimijat (opettajat, ohjaajat, nuorisotyöntekijät ym.), nuorten sidosryhmät kuten perheet sekä nuorten lähipiiri.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 463

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 346

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 302 828

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 466

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Puumala, Mikkeli, Rantasalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Pertunmaa, Sulkava, Enonkoski, Hirvensalmi, Mäntyharju, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön näkökulmasta on otettu huomioon sukupuolten väliset erot. Vaikuttamistoiminnassa ja poliittisessa toimintaympäristössä ei ole suuria eroja sukupuolten välillä. Toimintaan osallistuu molempien sukupuolten edustus tasaisesti. Tämä on huomioitu jo esimerkiksi olemassaolevien ryhmien kokoonpanoissa. Sukupuolten tasa-arvo on hankkeen toimintoihin sisältyvä läpileikkaava periaate.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa pyritään mahdollistamaan kaikkien sukupuolien yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Toiminnassa pyritään myös huomioimaan mahdolliset kulttuurieroista johtuvat esim. naisten/tyttöjen esteet vaikuttamistoimintaan. Sukupuolisensitiivisyys huomioidaan läpileikkaavasti kaikessa hankkeen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta osallisuuden vahvistaminen edistää kummankin sukupuolen aseman parantamista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu nousevat eritysesti nuoremman sukupolven huolena, sillä nuoret tulevat elämään tämän päivän päätösten kanssa. Nuorten elämäntapavaikuttaminen esim. ostokäyttäytyminen, mielipidevaikutttaminen. Nuorilta nousee kannanottoja ja aloitteita päättäjille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu nousevat eritysesti nuoremman sukupolven huolena. Nuorten elämäntapavaikutttaminen esim. ostokäyttäytyminen, mielipidevaikutttaminen jne. Nuorilta nousee paljon kannanottoja ja aloitteita päättäjille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Tietoisuus ympäristöä kuormittavista tekijöistä lisääntyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ympäristökysymysten esiin nostaminen voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa myönteisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Tietoisuus ja halu vaikuttaa omaan paikalliseen elinkeinorakenteeseen voi lisääntyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Nuorten näkökulmat tulisi ottaa huomioon esimerkiksi sosiaali - ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Hankkeessa edistetään nuorten äänen kuulumista ja osallisuutta myös palveluiden kehittämisen näkökulmasta.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Joukkoliikenneasiat nousevat toistuvasti nuorten kanssa keskusteltaessa Etelä-Savon kehittämisestä ja saavutettavuudesta. Julkisen liikenteen ja digitaalisten palveluiden käyttäjiä ovat erityisesti nuoret.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen vaikuttaa kiistatta hyvinvoinnin lisääntymiseen. Osallisuuden lisääntyminen vähentää pahoinvointia ja pitkällä aikavälillä myös sotekustannuksia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen toiminnot tähtäväät yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 9
Yhdenvertaisuuden edistäminen on tämän hankkeen toimenpiteissä ja pilotoinneissa olennainen periaate. Yhdenvertaisuuden tiedostaminen sekä varsinaisessa kohderyhmässä että välillisessä kohderyhmässä lisääntyy. Kulttuuriset erot osataan huomioida.
Kulttuuriympäristö 1 4
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä suhteen pyritään parantamaan. Maakunnallinen identiteetti yhteisessä toiminnassa vahvistuu ja kulttuuriympäristö nähdään tärkeänä.
Ympäristöosaaminen 0 8
Tietoisuuden lisääminen vaikuttamisesta ympäristön tilaan on merkittävä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-