Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21838

Hankkeen nimi: Digiosaamisella kasvua - Digi.Grow

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 10 419 8011

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Soikkeli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysvalmentaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.soikkeli(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 546 7811

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on Joensuun seudun yritysten digitaalisen kasvun mahdollistaminen yritysten digiosaamista ja -ymmärrystä kehittämällä. Näin mahdollistetaan Joensuun seudun mikro- ja pk -yrityksille paremmat edellytykset hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia yritystoiminnassaan tuottavuuden lisäämiseksi. Projektissa kehitetään yrittäjien ja yritysten henkilökunnan digitaalisia valmiuksia ja näin edesautetaan liiketoimintaa ja yrityksen tuottavuutta. Yrittäjän tai yrityksen johdon oma digitaalinen osaaminen ja ymmärrys sekä halukkuus hyödyntää digitaalisia työkaluja omassa liiketoiminnassa on projektin avainasia. On tärkeää, että yrittäjät ja yritysten johto ovat aktiivisia, innostuneita ja motivoituneita digitalisaation hyödyntämiseen, lisäksi on tärkeätä, että heillä on uusin tieto digitalisaation mahdollisuuksista. Näin mahdollistetaan tuottavuuden kasvu ja tuotteiden sekä palvelujen lisäarvon kasvattaminen.

Toimenpiteet
Käytännön tasolla projekti jakautuu kolmeen työpakettiin: DigiStartti, DigiKiihdytys, ja DigiInvest.

TP 1. DigiStartti

DigiStartti-työpaketin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka ovat tunnistaneet digitalisaatioon liittyvän yksittäisen kehittämistarpeen ja ovat joko digitalisaation alkuvaiheessa tai jo tehneet digitalisaatiota edistäviä toimenpiteitä. Yritysten digikehittämisen tarve on pienimuotoinen, ratkaistavissa neuvonnan avulla ja yritysten oma halukkuus on toteuttaa toimenpide itsenäisesti neuvonnan avulla. DigiStartti-työpaketin tavoitteena on kehittää yrityksen omaa digiosaamista neuvonnan avulla niin, että yritys voi toteuttaa digikehitystarpeet itsenäisesti. Lisäksi tavoitteena on auttaa yrityksiä näkemään oman yrityksensä nykytilanne digitaalisesta näkökulmasta yksittäistä kehittämistarvetta laajemmin ja tunnistaa oman yrityksensä digimahdollisuudet.

Käytännön toimenpiteet:
- DigiStartti-neuvonta, joka tarkoittaa Business Joensuun omin resurssein toteutettua asiakkaalle maksutonta neuvontaa ja jonka avulla yritystä autetaan löytämään ratkaisut pienimuotoisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Neuvonnassa yrityksen tilanne ja pienimuotoiset kehittämistarpeet käydään läpi sekä lisätään yrityksen osaamista viedä asiat käytäntöön antamalla konkreettisia suosituksia jatkotoimenpiteistä. DigiStartti-neuvonnassa digikehittämisen mahdollisuuksia avataan yrityksen itsensä esiin tuomaa kehittämistarvetta laajemmaksi, jotta asiakkaan tietoisuus myös muista mahdollisuuksista laajenee. TP1 asiakkaiden kehittämistarpeet ovat pienimuotoisia ja ratkaistavissa itsenäisesti neuvonnan avulla. Mukana DigiStartti-neuvonnassa on yrityksen johto (sekä tarvittaessa yrityksestä asiatunteva hlö).
- DigiStartti-infot, voivat olla tietoiskuja, infotilaisuuksia, minimessuja ja muita käytännönläheisiä informatiivisia ja matalan kynnyksen tilaisuuksia digitalisaation mahdollisuuksista liiketoiminnan eri osa-alueilla, esimerkiksi digitalisaatio markkinoinnissa ja myynnissä, taloushallinnossa, tuotannossa ja johtamisessa > nämä infot ovat kaikille avoimia, maksuttomia tapahtumia, ja toimivat samalla myös sisäänvetotuotteena projektin muihin toimenpiteisiin.

Työpakettiin osallistuvien yritysten jatkokehittämistä voidaan kytkeä olemassa oleviin muihin asiantuntijapalveluihin, esim. ELY:n kehittämispalvelut.

TP2. DigiKiihdytys

DigiKiihdytys-työpaketin kohderyhmänä ovat yritykset, jotka ovat tunnistaneet digitalisaatiotarpeen, mutta syvällisempi ymmärrys teemasta ja järjestelmällinen etenemissuunnitelma vielä puuttuu. Kohderyhmään kuuluvat myös yritykset, joiden digitalisaatiokehitys on syystä tai toisesta joko pysähtynyt tai lähtenyt väärään suuntaan – tarvitaan siis mahdollisesti suunnanmuutosta ja korjaavia toimenpiteitä. Tavoitteena on käytännönläheinen kehityssuunnitelma, jonka avulla määritetään yrityksen digikehityksen tavoitteet sekä tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi työpaketin tavoitteena on kehittää yritysten digiosaamista niin, että laaditussa suunnitelmassa mainittuja asioita on mahdollista alkaa toteuttamaan.

Käytännön toimenpiteet:
- DigiKiihdytys-kartoitukset, joiden perusteella luodaan yrityskohtainen kehityssuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yrityksen seuraavat askeleet digitalisaation hyödyntämiseksi. Suunnitelmassa määritellään myös ne asiat, joita DigiKiihdytys-työpaketin (TP2) toimenpiteillä lähdetään kehittämään. Laadittu kehittämissuunnitelma käydään läpi yrityksen johdon kanssa ennen varsinaisten toimenpiteiden aloittamista.
- DigiKiihdytys-työpajat, joissa työpakettiin osallistuvien yritysten henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää omaa digiosaamistaan käytännönläheisesti.
- DigiKiihdytys-asiantuntijapalvelu, jossa työpakettiin osallistuvalla yrityksellä on mahdollisuus saada asiantuntijapalvelua kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksen nettisivujen tai muiden verkkopalveluiden käyttöönoton tukemista, tai nykyisen palvelun kehittämisen tukemista.
- DigiKiihdytys-valmennukset, jotka tukevat yritystä sen edetessä digitalisaation tiellä tehdyn suunnitelman mukaisesti yrityksen johto ja henkilöstö sitouttaen. Valmennuksia voidaan toteuttaa yritys- tai toimialakohtaisesti tai ekosysteemiajattelun kautta. Tavoitteena on kehittää liiketoimintaa ja muutosvalmiutta yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Valmennukset tarjoavat yrityksille ja niiden henkilöstölle tuen käyttöönotettavien ratkaisujen täysimittaiseen hyödyntämiseen.
- DigiOnnistuja-tarinat ja -videot, jotka innostavat myös muita alueen yrityksiä digikehittämiseen rohkaisevat yrityksiä kokeilemaan uusia digitaalisia työkaluja.
- DigiKiihdytys-matkat kotimaassa ja ulkomailla, matkoilla keskitytään erityisesti tiettyyn teemaan, voidaan esimerkiksi toteuttaa tietyn toimialan näkökulmasta toteutettu matka, jossa haetaan täsmäratkaisuja ko. ryhmän haasteisiin.
- DigiKiihdytys-vierailut, joiden kohteena ovat oman seudun ja kansalliset johtavat digitalisaatiota hyödyntävät yritykset, lisäksi järjestetään vierailuita digiteemaisiin tapahtumiin.

Matkat ja vierailut toteutetaan Korona-tilanteen niin salliessa.

TP3. DigiInvest

Työpaketin keskeisenä tavoitteena on edesauttaa yritysten digikehittämistä neuvomalla ja opastamalla digitalisaatioon usein liittyvien investointien rahoituksessa. Samalla pyritään lisäämään yritysten yleistä tietoisuutta eri rahoitusvaihtoehtojen mahdollisuuksista.

Käytännön toimenpiteet:
- DigiInvest-palvelu, jossa projektissa mukana olevia yrityksiä neuvotaan ja ohjataan digitalisaatiota edistävien investointien ja kehitysprojektien rahoitusratkaisuissa. Työpaketissa tarkastellaan kehittämistä laajana kokemuksena tuoden hankintaosaaminen projektin osallistujien käyttöön. Työkaluina hyödynnetään olemassa olevia ELY-keskuksen, Business Finlandin, Finnveran ja muiden rahoituslaitosten välineitä.

Tulokset:

Projektin tuloksena osallistuvien yritysten digiosaaminen kasvaa ja sen seurauksena yritysten digitaalinen kehitys ja kasvu nousee seuraavalle tasolle. Lisäksi projektissa syntyy mikro- ja pk-yrityksille soveltuvaa digitalisaation neuvontapalvelu ja valmennuskokonaisuus.

Projektin maksullisiin palveluihin osallistuu 140 yritystä. 40 osallistuu työpaketin 1 toimenpiteisiin, 140 työpaketin 2 toimenpiteisiin, lisäksi koko joukosta 40 osallistuu työpaketin 3 toimenpiteisiin. Projektiin osallistuvat yritykset saavat projektista konkreettiset kevyemmät tai syvällisemmät suunnitelmat, joilla yrityksen digikehitystä viedään eteenpäin. Tämän tueksi yritykset saavat myös digitalisaatioon liittyvää osaamista, jota voivat hyödyntää yrityksensä kasvun mahdollistajana jo projektin aikana, mutta myös sen jälkeen. Projektin käytännönläheinen työtapa ja verkostoituminen sekä projektissa toteutettavat kohtaamiset ja edesauttavat uusien digitaalisten ratkaisujen ja toiminnan kehittämismallien juurtumista osallistujayrityksiin jo hankkeen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat Joensuun seudun mikro- ja pk-yritykset, jotka eivät vielä ole hyödyntäneet ollenkaan tai ovat hyödyntäneet melko vähän digitalisaation mahdollisuuksia oman liiketoimintansa kehittämisessä. Toisaalta kohderyhmänä ovat myös yritykset, jotka ovat jo aloittaneet digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen toiminnassaan, mutta tarvitsevat tukea asian eteenpäinviemisessä.

Projekti ei suoranaisesti kohdistu millekään erityiselle toimialalle, mutta projektissa on mahdollisuus toimialakohtaisiin kehittämisryhmiin (esimerkkitoimialoina kauppa, palvelu tai teknologia).

Projektin kohderyhmän tavoittamiseksi tehdään suuria satsauksia jo heti projektin aluksi. Projektin toimenpiteet ovat ennakkotietojen mukaan hyvin kysyttyjä ja esimerkiksi Digikuiskaaja-projektiin osallistuneet yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua uuteen kehittämistoimintaan yrityksensä digitaalisen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi. Digi.Grow-projektin palveluihin ohjataan aktiivisesti yrityksiä Business Joensuun yritysasiantuntijoiden toimesta ja lisäksi projekti tekee läheistä yhteystyötä muun Business Joensuun projektitoiminnan, esimerkiksi Grow With Joe -kasvuvalmennusohjelman kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat:
– koko Pohjois-Karjalan yrityskenttä > TP 1 järjestettävät DigiStartti-infot ovat avoimia kaikille teemoista kiinnostuneille
– yritysten kehittämispalveluja tarjoavien organisaatioiden henkilöstö, esim. yrittäjäjärjestöt, Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja muut alalla toimivat, esimerkiksi yksityiset palveluntarjoajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 244

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 493 104

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 575 556

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 568 477

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 140

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 237

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin suunnitteluvaiheessa on pohdittu, miten sukupuolinäkökulma voidaan ottaa toteutuksessa huomioon. Projekti on toimialariippumaton, joten osallistuvat yritykset edustavat sekä mies- että naisvaltaisia toimialoja. Projektin toimenpiteitä voidaan kohdistaa monenlaisille yrityksille ja se soveltuu niin naisille kuin miehille, toimialasta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma. Hankkeeseen on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaikilla sukupuolilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan tavoitteena on edesauttaa yrityksiä kasvamaan ja kehittymään yrityksen digiosaamisen kehittymisen kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Projektissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Projektin osallistujissa voi olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Projektissa huomioidaan ilmastonmuutoksen riskit ja toimitaan niin, että riskit vähenisivät. Projektin osallistujissa voi myös olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Projektilla ei ole olennaista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Projektin osallistujissa voi olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy luonnon monimuotoisuuteen. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Projektilla ei ole olennaista vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Projektin osallistujissa voi olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Projekti ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Projektin omassa toiminnassa huomioidaan digitaalisuuden mahdollisuudet materiaalitehokkuudessa. Projektin osallistujissa voi olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy kiertotalouteen. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Projektin toimenpiteissä ei ole olennaista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Projektin osallistujissa voi kuitenkin olla yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Näiden yritysten digiosaamisen tasoa kehittämällä voidaan vaikuttaa tähän osa-alueeseen suotuisasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Projektin tavoitteena on elinkeinorakenteen kehittäminen ja uudistaminen digitalisaatioon panostamalla ja yritysten digitaitoja kehittämällä. Digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttöönoton myötä yritysten on mahdollista kehittää uusia tuote- ja palvelutuotteita, lisätä liikevaihtoa ja synnyttää uusia työpaikkoja. Digitaalisuudesta kilpailuetua saavat yritykset menestyvät ja sitä kautta vaikuttavat myös välillisesti koko alueen talouteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Projektin pääkohteena on digitaalisten palvelujen käyttöönotto ja osallistuvia yrityksiä kannustetaankin digitalisaation avulla kehittämään skaalautuvia aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Digitaaliset palvelut vähentävät osaltaan liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Projektin tavoitteena on Joensuun seudun hyvinvoinnin edistäminen yritysten uudistumista tukemalla ja tuottavuutta kasvattamalla. Lisäksi uuden osaamispääoman kautta (uusien digitaalisten työvälineiden hallinta) projektiin osallistuvien työhyvinvointi ja -jaksaminen paranee.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Digitaalisuus on toimialariippumatonta ja hyödynnettävissä kaikilla aloilla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Projektilla ei ole olennaista vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Projektilla ei ole olennaista vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Projektilla ei ole olennaista vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digi.Grow -hankkeessa pyrittiin kansanomaistamaan digitalisaation mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksille tarjoamalla näille käytännönläheistä ja liiketoimintalähtöistä tukea erilaisissa digitarpeissa. Toimenpiteissä pyrittiin selkokielisesti tuomaan esille digitaalisten työkalujen mahdollisuuksia ilman teknistä hienostelua. Hankkeen peruspalvelut koostuivat kolmesta työpaketista sekä varsin keskeiseen rooliin nousseesta kartoituskeskustelusta. Puolueettomassa Kartoituskeskustelussa tutustuttiin palveluun hakevan yrityksen liiketoimintaan ja digitarpeisiin. Keskustelu toteutettiin projektihenkilöstön omin voimin, jolloin asioista pystyttiin keskustelemaan avoimesti ja puolueettomasti ilman kartoittajan kaupallista intressiä. Keskustelussa pyrittiin samalla kartoittamaan yritykselle sopivimmat digityökalut ja keinot niiden hankkimiseksi. Työpaketti 1 koostui maksuttomasta, projektihenkilöstön omin voimin toteutetusta digineuvonnasta. Työpaketti 2 koostui maksullisesta ryhmämuotoisesta valmennuksesta ja/tai yrityskohtaisesta asiantuntijapalvelusta asiakkaan digihaasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi osallistujille tarjottiin mahdollisuutta kahdenkeskiseen jälkitukeen ryhmävalmennusten jälkeen. Yrityksien digitalisaatioon liittyvien investointien ja kehittämistoimien rahoittamisessa osallistujia tuettiin Työpaketin 3 puitteissa.

Yrityskohtaisten valmennusten lisäksi hankkeessa pyrittiin lisäämään yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista järjestämällä avoimia esittelytilaisuuksia erilaisista digiratkaisuista (verkkokaupan mahdollisuudet, some, digimainonta, AR-lasien hyödyntäminen, Power Platform jne..).

Hankkeen toimintatapoja kuvaa parhaiten termit selkokielisyys, puolueettomuus, liiketoimintalähtöisyys sekä käytännönläheisyys. Projektihenkilöstö pyrki tietoisesti luomaan asetelman, jossa asiakasyritys voi puolueettomasti kysyä mitä vain digitalisaatioon ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Usein yrityksessä tiedostettiin vain omat ongelmat, mutta niiden ratkaisemista digitalisaation avulla ei osattu edes ottaa huomioon toimintaa kehitettäessä. Projektin toimenpiteet toteutettiin osin projektihenkilöstön omana työnä (kartoitukset & asiakastuki), osin ostopalveluna (työpajavalmennukset ja asiakkaan tarpeiden mukaiset asiantuntijapalvelut).

Osallistujista kappalemääräisesti suurin osa opetteli projektin työpajoissa asiakashankinnan nykyaikaisia menetelmiä. Irrallisten koulutustapahtumien sijaan hankkeessa muodostettiin laajempi oppimiskokonaisuus (hakukonenäkyvyys, some-mainonta, googlemainonta, analytiikka), jolloin osallistujat saivat laajemman käsityksen yrityksen näkyvyyteen vaikuttavasta kokonaisuudesta. Lisäksi kunkin osallistujan valmennuskokoonpanoa laajennettiin valinnaisilla aihealueilla (LinkedIn, videomarkkinointi, sisältömarkkinointi, sisällöntuotanto, M365 jne).

Osa yrityksistä puolestaan keskittyi täysin yrityksen sisäisen toiminnan tehostamiseen erilaisilla digitaalisilla järjestelmillä. Useimmiten näissä tapauksissa haettiin yritykselle ensimmäistä toimintaa tehostavaa tietojärjestelmää arjen haasteita helpottamaan. Digi.Grown keskeisin rooli näissä tapauksissa oli yrityksen toiminnan kuvaaminen (prosessikaaviot) riittävän selkeän ja yksiselitteisen tarjouspyynnön laatimiseksi. Lisäksi Digi.Grow tuki yritystä sopivimman järjestelmän valinnassa sekä avusti tietojärjestelmähankkeen aikaisissa ongelmatilanteissa.

Maksullisiin palveluihin (ryhmävalmennukset & yrityskohtainen asiantuntijapalvelu) osallistui yhteensä 189 yritystä. Maksuttomaan neuvontapalveluun osallistui 59 ja rahoitusneuvontaan 54 yritystä (joista osa osallistui myös maksullisiin valmennuksiin).

Valmennuspalveluja kehitettiin koko projektin ajan kerätyn asiakaspalautteen ja saatujen kokemusten avulla. Asiakastyytyväisyysindeksi NPS koko projektiajalta on 84, arvosanojen keskiarvon ollessa 9,3 asteikolla 1-10. Avoimien palautekeskusteluiden keskeinen viesti on, että osallistuneet yritykset ovat lisänneet ymmärrystään itselleen soveltuvista digiratkaisuista ja siten digitalisaatioon kohdistuvaa pelkoa on saatu hälvennettyä. Lisäksi maksullisiin valmennuksiin osallistuneista suurin osa on onnistunut ottamaan arkiseen käyttöönsä liiketoimintaa ja asiakashankintaa tukevia digipalveluita.