|
|
|
Hankekoodi: S21839
Hankkeen nimi: Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL122
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Outila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.outila(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-4844176
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) ovat yhteistyössä suunnitelleet hankkeen ”Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille”. Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan monialainen ja –tieteinen koulutuskokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (vuosina 2020-2021). Hankekokonaisuuden kohderyhmänä ovat eri organisaatioissa ja sektoreilla työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä sosiaali- ja terveysalan perusopiskelijat yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Hankkeen avulla sote -alan osaamistarpeisiin pyritään reagoimaan nopeasti hyödyntämällä peruskoulutuksen tutkinnon osia jatkuvan oppisen takaamiseksi sosiaali- ja terveysalalla pitkään työelämässä olleille. Lapin alueella ei ole tällä hetkellä monialaista ja -tieteistä sote-aloja yhteistyössä suunniteltua laajempaa koulutuskokonaisuutta, joka huomioisi sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttuvan toimintaympäristön ja työelämätarpeet. Tähän tarpeeseen hankkeessa suunnitellaan rakenteet ja sisällöt 20 opintopisteen laajuiselle tutkinnon osista muodostuvalle sote-opintojen kokonaisuudelle. Koulutuskokonaisuus koostuu viidestä hanketoimijoiden ydinosaamiseen kiinnittyvästä neljästä 5 opintopisteen opetusmoduulista.
Perinteisen ammattijakoisen työnjaon sijaan koulutuskokonaisuus lisää moniasiantuntijuuden kehittymistä. Moniasiantuntijuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaassa ovat tasavertaisesti ammattilaisten kanssa tuottamassa koulutusta. Näin taataan asiakkaiden tarpeiden huomioiminen sekä koulutuksessa että palveluissa. jossa myös asiakas on palvelun tuottamisprosessin keskiössä. Moniasiantuntijuus edellyttää eri professioilta yhteistä arvopohjaa, palvelujärjestelmän tuntemusta, uusien toimintamallien kehittämistä, asiakkaiden ja potilaiden osallistamista sekä eri sektoreiden toimijoiden yhteistä palvelujen johtamis- ja kehittämisosaamista. Yhteiskunnalliset muutokset sekä rakenteissa että kansalaisten arjessa edellyttävät sote-palveluilta yhä enemmän teknologian hyödyntämistä sekä johtamisessa että ammattilaisten arkityössä. Hankkeessa vastataan myös saamenkielisten kansalaisten sote-palveluiden turvaamiseen alan ammattilaisten osaamista kehittämällä.
Hankkeen tuloksena edistetään sekä Lapin korkeakoulujen että sote-ammattilaisten osaamista yhteistoimijuudessa että luodaan valmiuksia työskennellä moniasiantuntijuutta edellyttävissä toimintaympäristöissä. Niin ikään tuotetaan selvitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden osaamistarpeista ja kehitetään tältä pohjalta opintojakso. Hankkeessa tuotetaan uudenlainen työelämälähtöinen perustutkinnon ja täydennyskoulutuksen yhdistävä toimintamalli sekä rakennetaan 20 opintopisteen laajuinen monialainen ja -tieteinen opintokokonaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden tapahtuvien ja jo tapahtuneiden osaamistarpeisiin vastaamiseksi.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat sote-alalla eri intstituutioissa, yrityksissä ja sektoreilla toimivat ammattilaiset (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, kätilöt, geronomit), johtajat ja kehittäjät sekä sosiaali- ja terveysalan perusopiskelijat yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeessa olevat kansalaiset, jotka tulevat samaan kokonaisvaltaisempia ja yhteensovitettuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 487 977
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 463 817
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 609 971
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 579 771
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Keminmaa, Simo, Enontekiö, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari, Muonio, Salla, Sodankylä, Tornio, Rovaniemi, Ranua, Posio, Ylitornio, Pello, Kolari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Palvelujärjestelmän digitalisilla ratkaisuilla voidaan vähentää ihmisten liikkumista ja lisästä palveluiden saatavuutta asuinpaikasta riippumatta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| SOTE -muutos mahdollistaa uuden paikallisen ja pienimuotoisen palveluyrittäjyyden kehittymisen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 2 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutososaamisen vahvistaminen edesauttaa uusien tarvelähtöisten palvelujen ja palvelumallien kehittymisen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Digitalisaatio vähentää liikkumisen tarvetta ja parantaa palveluiden saatavuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Tarvelähtöinen ja kokemustietoon perustuva osaamisen vahvistaminen vahvistaa sote-palveluiden osuuvutta vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke vahvistaa sote-osaamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa sekä koko valtakunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Digitalisaation hyödyntäminen vähentää epätasa-arvoa palveluiden saatavuuden suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 4 |
| Hanke vahvistaa sote-osaamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa sekä koko valtakunnassa. Hankkeessa huomioidaan saamen kulttuurin erityisyys erityisesti sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden näkökulmista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei varsinaisesti liity ympäristöosaamiseen. | ||
Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hankkeen tavoitteena oli tukea Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaista ja -monitieteistä osaamista. Tähän tavoitteeseen pyrittiin (1) selvittämällä Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamistarpeita ja (2) tarjoamalla monialaista ja -tieteistä osaamista tukevaa koulutusta niin lappilaisille sote-alan työntekijöille kuin opiskelijoillekin Lapin ammattikorkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa Lapissa toimivien korkeakoulujen ja Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyötä ja varmistaa koulutusten työelämävastaavuutta sekä luoda parempia edellytyksiä sote-alan ammattilaisten yhteisen arvopohjan, ihmiskäsityksen ja moniasiantuntijuuden rakentumiselle ja toteuttamiselle palveluissa.
Ensimmäinen selvitys on Maija Hiltulan Sosiaali- ja terveysalan monialaiset osaamistarpeet Lapissa (2021), joka käsittelee SOTE-alan osaamistarpeita Lapissa yleisellä tasolla. Selvitys löytyy täältä:https://ekollega.fi/-/sosiaali-ja-terveysalan-monialaiset-osaamistarpeet-lapissa-selvitys-on-julkaistu?redirect=%2Fuutiset
Keskeisimpinä osaamistarpeina näyttäytyvät esimerkiksi
• digitaalisuuden osaaminen ja sen hyödyntäminen
• tiedolla johtaminen
• kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurin huomioivat palvelut
• palvelujärjestelmän tunteminen ja monitoimijaisen yhteistyön käytännöt
• osallisuuden tukeminen, palvelutarpeiden tunnistaminen ja palveluohjaus
• palvelumuotoiluun, kehittämisosaamiseen ja viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen
Selvityksestä saatuja tuloksia käytettiin hyväksi koulutusmoduulien suunnittelussa. Selvitys on ollut apuna myös muussa kehittämistyössä, esimerkiksi LSHP:n toiminnassa. Selvityksissä otettiin huomioon myös saamenkielisen ammattihenkilöstön osaaminen. Toinen selvitys (Heikkilä, tulossa) keskittyi erityisesti saamelaisten työntekijöiden osaamistarpeisiin ja saamelaisten asiakkaiden palvelujen kehittämistarpeisiin. Selvitys on julkaisuprosessissa.
Hankkeessa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin sote-alan ammattilaisten osaamistarpeita vastaava 30 opintopisteen laajuinen monitieteinen ja -alainen koulutuskokonaisuus. Koulutusmoduulit olivat:
I Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen, etiikka ja palvelumuotoilu, 5 op
II Tietoon perustuva toiminta ja johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, 5 op
III Asiakas aktiivisena toimijana – katsaus moniasiantuntijaisiin menetelmiin, 5 op
IV Saamelaisuus ja kulttuurisensitiivisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa, 5 op
V Digitalisoituminen, tiedolla johtaminen ja etiikka sote-palveluissa, 5 op
VI Jaettu toimijuus ja toimintakäytännöt yhteisten asiakkaiden tukemisessa sote-alalla, 5 op
Moduuleittain suorituksia oli seuraavasti: (I/15 , II/11, III/5, IV/10, V/11, VI/11 (VI arvio). Yhteensä 63 suoritusta. Hankkeen tulosten juurruttamiseksi pilotoitujen koulutusmoduulien perusteelta valmisteltiin kaksi koulutusmoduulia, jotka jäävät yliopiston ja ammattikorkeakoulun (LUC) opintotarjontaan. Opintojen tarjoaminen täydennyskoulutuksessa on vielä suunnittelutyön alla. Yhteistyön suunnittelun avaus on tehty Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa.
Hankkeen (3) kolmantena tavoitteena oli vahvistaa Lapissa toimivien korkeakoulujen ja Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyötä ja varmistaa koulutusten työelämävastaavuutta. Hankkeen toiminnan tuloksena hankeosapuolten yhteistyö jatkui vahvana ja koulutus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa - myös koulutukseen osallistui työelämän edustajia.
(4) Neljäntenä tavoitteena hankkeessa oli luoda parempia edellytyksiä sote-alan ammattilaisten yhteisen arvopohjan, ihmiskäsityksen ja moniasiantuntijuuden rakentumiselle ja toteuttamiselle palveluissa. MoniSoTe-hankkeen osatoteuttajat edustivat lappilaisia sosiaali- ja terveysalan koulutus, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita: Lapin yliopisto (hankkeen hallinnoija), Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske). Kehittämistyössä ja koulutusmoduuleissa oli tiiviisti mukana myös käytännön toimijoita sote-alalta, erityisesti kuntasektorilta, ja koulutuksessa asiantuntijoita käytännön työelämästä korkeakoulujen lisäksi. Hankkeessa on tarjottu yhteistä koulutusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseksi. Myös Posken kautta tarjotut koulutukset ovat olleet vahvistamassa lappilaista sote-alan osaamista ja moniasiantuntijuutta (esim. Lapset puheeksi -koulutus, kehittäjäasiakaskoulutukset ja -toiminta, asiantuntijapankin ylläpito ja kehittäminen). Hankkeen toimintaa on arvioitu itsearvioinnin, koulutusten suunnittelijoiden ja toteuttajien ja koulutuksiin osallistuneiden taholta. Hanke on saanut hyvää palautetta (ks. erillinen arviointiraportti), joskin hankkeen alussa koulutuksiin osallistui enemmän sosiaalialan työntekijöitä ja opiskelijoita. Suhde tasoittui viimeisissä koulutusmoduuleissa.