Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21843

Hankkeen nimi: Duunitie

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raudaskylän Kristillinen Opisto

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0195258-0

Jakeluosoite: Opistontie 4-6

Puhelinnumero: 08 4276 200

Postinumero: 84880

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.rko.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Maria Harvala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.harvala(at)rko.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5252 433

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Duunitie-hanke edistää erityistä tukea ja monialaista palvelua tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden sekä syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistymistä yhteistyössä paikallisen TE-hallinnon, oppilaitosten ja muiden asiakkaan työllistymiseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Hanke luo yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa asiakkalle yksilöllisen työelämäpolun, joka mahdollistaa työkokeilun, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet tai palkkatyön. Hankealueella pilotoidaan tuetun oppisopimuksen mallia, jossa hankkeen työvalmentaja toimii yhteistyössä alueen oppilaitosten opetushenkilöstön ja yritysten työpaikkaohjaajien kanssa antaen ohjauksellista lisätukea opiskelijan työelämäyhteistyöhön.

Duunitie-hanke vastaa työelämän kohtaanto-ongelmaan etsimällä hankealueella avoimina oleviin tehtäviin työntekijöitä ja työntekijöille täydennyskoulutusmahdollisuuksia siihen osaamiseen, mitä työnantaja rekrytoitavalta henkilöltä edellyttää. Kohtaanto-ongelmaa on paitsi työnhakijoiden osaamisvajeissa myös työsuhteen laadun ja hakijan toiveiden välillä. Alueellamme on avoinna paljon osa-aikaisia työtehtäviä, jotka soveltuvat hyvin hankkeen kohderyhmälle. Osaamisvajeista tyypillisiä ovat paitsi puutteet ammatillisessa erityisosaamisessa myös puutteet digitaidoissa ja muissa työelämän perustaidoissa.

Hanke tuo tiedostustoiminnalla esille osatyökykyisten työvoimapotentiaalia ja osaamista niin, että työnantajien rekrytointikynnys madaltuu ja työn tarjonta osatyökykyisille työnhakijoille lisääntyy.

Duunitie hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, sairauden tai vamman vuoksi osatyökykyiset, työkykyiset kehitysvammaiset, maahanmuuttajat sekä mielenterveysongelmien tai päihderiippuvuuden takia kuntoutuvat työttömät työnhakijat. Kohderyhmälle on tyypillistä se, että he tarvitsevat monialaista yksilöllistä ja asiakkaan luokse jalkautuvaa palvelua työllistymisen toteutumiseksi. Asiakasryhmissä keskitytään alle 30-vuotiaisiin nuoriin sekä yli 50-vuotiaisiin pitkäaikaistyöttömiin tai työttömyysuhan alla oleviin henkilöihin. Hanke edistää myös muiden työikäisten henkilöiden työllistymistä mikäli heillä on erityisen tuen ja ohjauksen tarve työllistymiseen liittyvissä prosesseissa. Hanke vahvistaa työttömän työnhakijan aktiivisuutta ja luottamusta omaan osaamiseen, vähentää kohderyhmän eriarvoisuutta sekä lisää yhteiskuntaosallisuutta ja aktiivista toimijuutta.

Hanke toimii 1.1 2020 - 31.12.2022 Oulun eteläisen alueella.
Duunitie-hanke työllistää kaksi päätoimista työntekijää ja sen kustannusarvio on 363 102€
Hanketta hallinnoi Raudaskylän Kristillinen Opisto ry

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat monialaista yksilöllistä palvelua tarvitsevat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat henkilöt sekä niin sanottu piilotyövoima, eli henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Erityisesti keskitytään alle 30-vuotiaisiin nuoriin sekä yli 50-vuotiaisiin työikäisiin pitkäaikaistyöttömiin. Kohderyhmässä voi olla myös näiden ikäryhmien välissä olevia työikäisiä henkilöitä, joilla on tuen ja ohjauksen tarve työllistymiseen liittyvissä prosesseissa.
Kohderyhmiin kuuluvat;
- vajaakuntoiset, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi osatyökykyisiä tai syrjäytymisuhan alla.
- työkykyiset kehitysvammaiset
- maahanmuuttajat
- mielenterveysongelmien tai päihderiippuvuuden takia kuntoutuneet henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat;
- alueen yrityselämä
- yritysten seudulliset ja paikalliset neuvontapalvelut
- oppilaitokset
- eri viranomaistahot ja TYP eli työvoimaviranomaiset, kunnat, Kela
- SOTE-alan toimijat
- varsinaisen kohderyhmän lähipiiri

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 654

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 359

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 481

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 421

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ylivieska, Oulainen, Pyhäjärvi, Merijärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Alavieska, Kärsämäki, Sievi, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankealueella ei ole merkittävää eroa naisten ja miesten työllistymisessä. Alueellisia TE-hallinnon tilastoja ja työllisyyskatsauksia on käytetty hankkeen suunnittelussa apuna.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet tukevat sukupuolinäkökulman toteutumista, koska kaikki kohderyhmälle suunnatut toimet räätälöidään yksilöllisesti ja asiakaskohtaisesti. Tällöin ei ole vaaraa, että työllistymisen esteeksi muodostuisi toista sukupuolta suosivat työtehtävät tai työpaikat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu hankkeen tavoitteisiin, mutta se ei ole päätavoite. Tasa-arvon,yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen kuuluvat päätavoitteisiin riippumatta asiakkaan sukupuolesta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Kaikissa materiaalivalinnoissa suosimme ekologisia vaihtoehtoja, tulostusta ja turhaa kopiointia vältetään. Koulutusmateriaaleja jaetaan sähköisenä niille kohderyhmille, joille se on mahdollista. Koko oppilaiotoksen alueella kierrätetään jätteet, myös oppilasasunnoissa opiskelijoille opetetaan jätteiden lajittelu ja kierrätys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Opiston rakennukset lämmitetään kotimaisella puuhakkeella paikalllisen lämpölaitoksen kanssa yhteistyöllä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Sosiaalinen kestävä kehitys korostuu hankkeen työssä. Haluamme edistää yritysten monimuotoistumista, sosiaalista yrittäjyyttä ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Edistetään sosiaalista työllistämistä ja yrittäjyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Suositaan yhteiskyytejä, etäyhteyksillä koulutuksiin osallistumista, Skype-palavereja ja webinaareja hankehenkilöstön koulutuksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työelämäosallisuus parantaa yhteiskuntaosallisuutta, yksilön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista tilannetta.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Osatyökykyiset henkilöt ovat tärkeä työvoimapotentiaali, jonka osaamisen hyödyntäminen nähdään yhtä arvokkaana kuin muiden työnhakijoiden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Työelämäosallisuus parantaa yhteiskuntaosallisuutta, yksilön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista tilannetta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Työyhteisöt ovat perinteisesti olleet monimuotoisia. Osatyökykyisten saaminen yhä enemmän mukaan työelämään edistää tämän päivän työyhteisöjen monimuotoistunista, tasa-arvoa ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta
Ympäristöosaaminen 2 2
Opiston kestävän kehityksen arvot ja toimintatapa tulee esille kaikessa hankkeen toiminnassa ja valinnoissa. Arjen toiminnan kautta huoli ympäristökysymyksistä ja yksilön valinnat tulevat näkyviksi hankkeessa mukana oleville tahoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-