|
|
|
Hankekoodi: S21843
Hankkeen nimi: Duunitie
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Raudaskylän Kristillinen Opisto r.y.
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0195258-0
Jakeluosoite: Opistontie 4-6
Puhelinnumero: 08 4276 200
Postinumero: 84880
Postitoimipaikka: Ylivieska
WWW-osoite: http://www.rko.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Maria Harvala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepalvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.harvala(at)rko.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5252 433
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Duunitie-hanke edistää erityistä tukea ja monialaista palvelua tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden sekä syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistymistä yhteistyössä paikallisen TE-hallinnon, oppilaitosten ja muiden asiakkaan työllistymiseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Hanke luo yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa asiakkalle yksilöllisen työelämäpolun, joka mahdollistaa työkokeilun, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet tai palkkatyön. Hankealueella pilotoidaan tuetun oppisopimuksen mallia, jossa hankkeen työvalmentaja toimii yhteistyössä alueen oppilaitosten opetushenkilöstön ja yritysten työpaikkaohjaajien kanssa antaen ohjauksellista lisätukea opiskelijan työelämäyhteistyöhön.
Duunitie-hanke vastaa työelämän kohtaanto-ongelmaan etsimällä hankealueella avoimina oleviin tehtäviin työntekijöitä ja työntekijöille täydennyskoulutusmahdollisuuksia siihen osaamiseen, mitä työnantaja rekrytoitavalta henkilöltä edellyttää. Kohtaanto-ongelmaa on paitsi työnhakijoiden osaamisvajeissa myös työsuhteen laadun ja hakijan toiveiden välillä. Alueellamme on avoinna paljon osa-aikaisia työtehtäviä, jotka soveltuvat hyvin hankkeen kohderyhmälle. Osaamisvajeista tyypillisiä ovat paitsi puutteet ammatillisessa erityisosaamisessa myös puutteet digitaidoissa ja muissa työelämän perustaidoissa.
Hanke tuo tiedostustoiminnalla esille osatyökykyisten työvoimapotentiaalia ja osaamista niin, että työnantajien rekrytointikynnys madaltuu ja työn tarjonta osatyökykyisille työnhakijoille lisääntyy.
Duunitie hankkeen kohderyhmään kuuluvat erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, sairauden tai vamman vuoksi osatyökykyiset, työkykyiset kehitysvammaiset, maahanmuuttajat sekä mielenterveysongelmien tai päihderiippuvuuden takia kuntoutuvat työttömät työnhakijat. Kohderyhmälle on tyypillistä se, että he tarvitsevat monialaista yksilöllistä ja asiakkaan luokse jalkautuvaa palvelua työllistymisen toteutumiseksi. Asiakasryhmissä keskitytään alle 30-vuotiaisiin nuoriin sekä yli 50-vuotiaisiin pitkäaikaistyöttömiin tai työttömyysuhan alla oleviin henkilöihin. Hanke edistää myös muiden työikäisten henkilöiden työllistymistä mikäli heillä on erityisen tuen ja ohjauksen tarve työllistymiseen liittyvissä prosesseissa. Hanke vahvistaa työttömän työnhakijan aktiivisuutta ja luottamusta omaan osaamiseen, vähentää kohderyhmän eriarvoisuutta sekä lisää yhteiskuntaosallisuutta ja aktiivista toimijuutta.
Hanke toimii 1.1 2020 - 31.12.2022 Oulun eteläisen alueella.
Duunitie-hanke työllistää kaksi päätoimista työntekijää ja sen kustannusarvio on 363 102€
Hanketta hallinnoi Raudaskylän Kristillinen Opisto ry
Kohderyhmänä ovat monialaista yksilöllistä palvelua tarvitsevat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat henkilöt sekä niin sanottu piilotyövoima, eli henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Erityisesti keskitytään alle 30-vuotiaisiin nuoriin sekä yli 50-vuotiaisiin työikäisiin pitkäaikaistyöttömiin. Kohderyhmässä voi olla myös näiden ikäryhmien välissä olevia työikäisiä henkilöitä, joilla on tuen ja ohjauksen tarve työllistymiseen liittyvissä prosesseissa.
Kohderyhmiin kuuluvat;
- vajaakuntoiset, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi osatyökykyisiä tai syrjäytymisuhan alla.
- työkykyiset kehitysvammaiset
- maahanmuuttajat
- mielenterveysongelmien tai päihderiippuvuuden takia kuntoutuneet henkilöt
Välillisenä kohderyhmänä ovat;
- alueen yrityselämä
- yritysten seudulliset ja paikalliset neuvontapalvelut
- oppilaitokset
- eri viranomaistahot ja TYP eli työvoimaviranomaiset, kunnat, Kela
- SOTE-alan toimijat
- varsinaisen kohderyhmän lähipiiri
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 290 481
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 984
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 481
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 336 985
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Ylivieska, Reisjärvi, Alavieska, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Nivala, Haapajärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31
Suunniteltu: 95
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Raudaskylän Kristillinen Opisto on sertifioitu kestävän kehityksen oppilaitos. Kestävä kehitys on mukana kaikessa arjen toiminnassamme ja valinnoissamme. Suosimme ekologisia valintoja, kopiontia ja tulostusta pyritään välttämään, lähiruokaa, kimppakyytejä, ekologisia lahjoja suositaan jne. Sosiaalinen kestävä kehitys painottuu kehittämishanketoiminnassamme, kymppiluokalla, maahannmuuttajakoulutuksessa jne. heikompiosaisten auttamisena ja jatkopolkujen etsimisenä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 6 |
| Kaikissa materiaalivalinnoissa suosimme ekologisia vaihtoehtoja, tulostusta ja turhaa kopiointia vältetään. Koulutusmateriaaleja jaetaan sähköisenä niille kohderyhmille, joille se on mahdollista. Koko oppilaiotoksen alueella kierrätetään jätteet, myös oppilasasunnoissa opiskelijoille opetetaan jätteiden lajittelu ja kierrätys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Opiston rakennukset lämmitetään kotimaisella puuhakkeella paikalllisen lämpölaitoksen kanssa yhteistyöllä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Sosiaalinen kestävä kehitys korostuu hankkeen työssä. Haluamme edistää yritysten monimuotoistumista, sosiaalista yrittäjyyttä ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantumista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Edistetään sosiaalista työllistämistä ja yrittäjyyttä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Suositaan yhteiskyytejä, etäyhteyksillä koulutuksiin osallistumista, Skype-palavereja ja webinaareja hankehenkilöstön koulutuksissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työelämäosallisuus parantaa yhteiskuntaosallisuutta, yksilön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista tilannetta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Osatyökykyiset henkilöt ovat tärkeä työvoimapotentiaali, jonka osaamisen hyödyntäminen nähdään yhtä arvokkaana kuin muiden työnhakijoiden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Työelämäosallisuus parantaa yhteiskuntaosallisuutta, yksilön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista tilannetta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Työyhteisöt ovat perinteisesti olleet monimuotoisia. Osatyökykyisten saaminen yhä enemmän mukaan työelämään edistää tämän päivän työyhteisöjen monimuotoistunista, tasa-arvoa ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Opiston kestävän kehityksen arvot ja toimintatapa tulee esille kaikessa hankkeen toiminnassa ja valinnoissa. Arjen toiminnan kautta huoli ympäristökysymyksistä ja yksilön valinnat tulevat näkyviksi hankkeessa mukana oleville tahoille. | ||
Duunitie-hanke toteutettiin haasteelliseen aikaan. Covid-19 sekä Ukarainan ja Venäjän välinen sota sekä molempien näiden aiheuttamat lieveilmiöt toivat omat haasteet hankkeen toteutukselle. Sodan aiheuttama muutos vaikutti myös kohderyhmän painotuksen muuttamiseen enemmän ulkomaalaisten tukemiseen. Rinnalla kulkijan rooli on tärkeä kohderyhmän asiakkaille. Niin vamman tai saurauden takia täsmätyökykyisillä kuin myös kielitaidottomilla. Itseensä uskomisen ja toivon lisääminen näyttää lisäävään työllistymisen mahdollisuutta. Työmotivaation löydyttyä, eteenpäin on helppo kulkea yhdessä ohjaajan kanssa, vaikka yksin ei tuntuisi etenevän ollenkaan.
Yrittäjien puolella taas talouden suhtanteiden nopeat muutokset ja järjestelmien muutokset tuovat omia haasteita täsmätyökykyisten työllistämiseen. Tukien hakeminen koetaan joskus vaikeaksi ja työlääksi ja epätietoisuus kenelle tuot on tarkoitettu hämmensi pieniä toimijoita. Aina ei tiedetä kenen tukea pitäisi hakea ja milloin sitä pitää hakea. Yksilöllisen tuen tarjoaminen sekä työn etsijille että työnantajille on tärkeää. Molempien tunteminen auttaa työn räätälöinnissä ja tutuilta ohjaajilta on helppo kysyä neuvoa sitä tarvittaessa. Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista meistä on johonkin. Hankeaikana ohjattiin yli 160 henkilöasiakasta ja yritysyhteistyötö tehtiin noin 40 yrityksen ja yhteistön kanssa. 68 asiakasta pääsi töihin tai työkokeiluun, 14 lähti opiskelemaan ja 18 on vähintään ryhtynyt työnhakuun. 2 asiakasta perusti yrityksen. Kaikki asiakkaat saivat jonkinlaista henkilökohtaista ohjausta elämäntilanteeseensa.