Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21844

Hankkeen nimi: MATKA - Maahanmuuttajien tiet työelämään, koulutukseen ja ammattiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Jakeluosoite: Tehdaskatu 2

Puhelinnumero: 02 77 81

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.salo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhikki Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija, kansainväliset asiat

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhikki.lehtonen(at)salo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447782050

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Salon seudun koulutuskuntayhtymä, 0139545-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Salon seudulla ja kaikkialla Suomessa on tarvetta tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien ohjautumista heitä hyödyttäviin palveluihin sekä vahvistaa heidän väyliään kohti työelämää. Salossa, kuten muuallakin Suomessa, maahanmuuttajat ovat työttömyystilastoissa yliedustettuina ja heillä on kantaväestöä enemmän vaikeuksia työhön pääsemisessä.

Hankkeessa on erityiskohderyhminä maahanmuuttajia, joiden palvelutarpeet ovat heikosti tiedossa, sillä heidän tavoittamisensa on haasteellista. Hankkeen aikana pyritään kartoittamaan näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoitteita sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavia palveluja. Hankkeessa luodaan väyliä kohderyhmän tavoittamiseen, jotta voidaan kartoittaa heidän osaamisensa, palvelutarpeensa ja tavoitteensa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan kohderyhmän työmarkkinoille etenemisen esteitä. Esteiden tunnistuksen avulla voidaan etsiä keinoja, joilla niihin voidaan puuttua hankkeen aikana ja myös tulevaisuudessa. Kartoituksen jälkeen tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa lisätään myös kohderyhmien hyvinvointia sekä osallistumista.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Salon kaupungin palvelualueilla tarjolla olevat työkokeilupaikat sekä kehittää yksilöllisen tuen muotoja työkokeilun ajaksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työkalu työkokeilun arvioimiseen ja tehdä työkokeilusta mahdollisimman paljon maahanmuuttajaa palvelevaa toimintaa.  

Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 

- Kodista kouluun ja kylille

Kotona olevat maahanmuuttajanaiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja heidän kotoutumisensa jää puutteelliseksi ja työllistymismahdollisuudet erittäin heikoiksi. Hankkeessa lisätään tämän kohderyhmän osallisuutta sekä kielen ja kulttuurin oppimista luomalla erilaisia oppimisen väyliä sekä tarjoamalla käytännön ratkaisuja mm. lastenhoitoon liittyviin ongelmiin.

- Tulevaisuus omiin käsiin

Nuorissa maahanmuuttajamiehissä on paljon niitä, jotka eivät osallistu koulutukseen ja siirtyvät työskentelemään tuttaviensa yrityksiin, valitettavan usein tämä työ on pimeänä tehtävää. Näiden miesten kotoutuminen ja suomenkielen osaaminen jää usein heikoksi. Hankkeessa hyödynnetään ns. kokemusasiantuntijaa, jonka avulla jalkaudutaan kohderyhmän luo. Kohderyhmälle tarjotaan tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusvaihtoehdoista sekä pimeän työn pitkän aikavälin vaikutuksista, lisäten näin kohderyhmän tietoisuutta omista mahdollisuuksistaan sekä valinnoistaan.

- Palvelut esiin
Hankkeessa kartoitetaan kaupungin palvelualueilla tarjolla olevat työkokeilupaikat. Paikkojen vaatimukset selvitetään siten, että maahanmuuttajan ohjaaminen hänen tarpeitaan ja lähtötasoaan vastaavaan työkokeiluun tulee tehokkaammaksi. Työkokeiluissa hyödynnetään asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan opinnollistamista ja työkokeilun tueksi luodaan arviointityökalu.

Pitkän aikavälin tuloksena työllisyystilanne on parantunut Salossa. Maahanmuuttajien työllistymisvalmiudet ovat parantuneet ja heidän osaamisensa on tuotu näkyväksi työmarkkinoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Salossa, Somerolla, Paimiossa, Marttilassa sekä Koskella asuvat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttajat, jotka kaipaavat yksilöityä ja heidän tilanteeseensa kulloinkin kohdennettua tukea ja ohjausta päästäkseen koulutukseen ja/tai työelämään. Kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat voivat siis olla kotoutujia tai Suomessa pitempäänkin asuneita, mutta heidän tulee olla työttömiä, työvoiman ulkopuolella olevia tai työttömyysuhan alaisia.

Yleisestä kohderyhmästä erotetaan vielä kaksi erityiskohderyhmää. Nämä kohderyhmät ovat:
- kotona olevat maahanmuuttajanaiset
- työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret maahanmuuttajamiehet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parissa työskentelevät viranomaiset ja muut toimijat kuten ohjaus- ja opetushenkilöstö, työelämän yhteistyökumppanit, työpaikkaohjaajat ja tulevaisuudessa Saloon muuttavat maahanmuuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 103 737

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 188

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 138 316

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun

Kunnat: Koski Tl, Salo, Paimio, Somero, Marttila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajilla on joko voimassa oleva tai valmisteilla oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka ohjaa yhdenvertaisuuden toteuttamista. Suunnitelman tarkoituksena on toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Salossa asuu noin 2500 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Salossa maahanmuuttajien sukupuolijakauma on tasainen. Naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon. Hankkeessa kiinnitetään huomiota molempien sukupuolten tasapuoliseen osallistumiseen hankkeen toimenpiteisiin. Projektissa toteutettavat toimenpiteet pyritään toteuttamaan sukupuolisensitiivisesti, jokaisella osallistujalla tulee olemaan omista lähtökohdistaan mahdollisuudet osallistua kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista. Jos huomataan, että osallistuminen jakaantuu epätasaisesti, tehdään korjaavia toimenpiteitä. Joissakin kulttuureissa miesten ja naisten roolit voivat vaikuttaa toimenpiteisiin osallistumiseen. Projektin kehittämistyössä huomioidaan mahdolliset kulttuuriset sukupuolinäkökulmat. Hankkeen toiminnassa kannustetaan ja tuetaan henkilöitä sukupuolesta riippumatta samanarvoisiin osallistumismahdollisuuksiin koulutus- ja työelämävalintojen suhteen. Ohjaustyössä kiinnitetään huomiota osaamisen kasvattamiseen ja työllistäville aloille ohjaamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen hankkeen toimintaan. Hankkeen periaatteena on, että sekä naisilla että miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista. Hanketta suunnitellaan niin, että kynnys osallistua on matala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toteutuksessa huomioidaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Tällä tavoin hankkeessa kuitenkin edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa kehitetään sähköisiä palveluja ja esim. tilaisuuksien mahdolliset tarjoilut pyritään hankkimaan lähialueilta. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään digitaalisia välineitä, mikä vähentää mm. Liikkumisen tarvetta ja edesauttaa näin kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen ja vähäpäästöisyyteen mm. seuraavasti: sähköiset viestintävälineet, etäkokoukset ja paperimateriaalin vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeessa hyödynnetään mm. sähköisiä viestintäkanavia, jolloin vähennetään paperin kulutusta ja sitä kautta jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeessa pyritään suosimaan paikallisia palvelujen- ja tavarantuottajia (hankintasäännöt huomioiden). Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat ovat osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa alueen elinkeinoelämän käyttöön. Maahanmuuttajat perustavat usein myös yrityksiä, joka vähentää työttömien osuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään pääasiassa aineettomia tuotteita ja palveluja ml. sähköiset palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Digitaalisten välineiden käyttäminen vähentää liikkumisen tarvetta (esim. etäkokousten käyttö).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Hankkeella on suoraan vaikutusta kohderyhmän hyvinvointiin ja välillisesti myös heidän perheidensä hyvinvointiin. Hankkeessa vahvistetaan aktiivisuutta, osallisuutta ja osallistumista, jolla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneen työllistymisen seurauksena henkilön on helpompaa osallistua yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään löytämään heikossa työmarkkina-asemassa oleville sopivia työllistymisvaihtoehtoja. Kohderyhmää osallistetaan kehittämistyöhön ja palvelujen suunnitteluun. Toimintaa kehitetään tasaarvoisesti, ei sukupuolen tai kulttuuritaustan lähtökohdista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa työelämän ja 3. sektorin toimijoiden roolia kotoutumisessa ja työllistämisessä. Tämä toimii myös kahdensuuntaisena kotoutumisena.
Kulttuuriympäristö 1 1
Ei merkittävää vaikutusta. Monikulttuurisuus leimaa jatkossa myös suomalaista kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeen kohderyhmän aktiivisuuden vahvistaminen edistää parhaimmillaan henkilön kokonaisvaltaista kiinnostusta ja välittämistä omasta elinympäristöstä ja ympäristön suojelemisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-