Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21844

Hankkeen nimi: MATKA - Maahanmuuttajien tiet työelämään, koulutukseen ja ammattiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Jakeluosoite: Tehdaskatu 2

Puhelinnumero: 02 77 81

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.salo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhikki Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija, kansainväliset asiat

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhikki.lehtonen(at)salo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447782050

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Salon seudun koulutuskuntayhtymä, 0139545-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Salon seudulla ja kaikkialla Suomessa on tarvetta tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien ohjautumista heitä hyödyttäviin palveluihin sekä vahvistaa heidän väyliään kohti työelämää. Salossa, kuten muuallakin Suomessa, maahanmuuttajat ovat työttömyystilastoissa yliedustettuina ja heillä on kantaväestöä enemmän vaikeuksia työhön pääsemisessä.

Hankkeessa on erityiskohderyhminä maahanmuuttajia, joiden palvelutarpeet ovat heikosti tiedossa, sillä heidän tavoittamisensa on haasteellista. Hankkeen aikana pyritään kartoittamaan näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoitteita sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavia palveluja. Hankkeessa luodaan väyliä kohderyhmän tavoittamiseen, jotta voidaan kartoittaa heidän osaamisensa, palvelutarpeensa ja tavoitteensa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan kohderyhmän työmarkkinoille etenemisen esteitä. Esteiden tunnistuksen avulla voidaan etsiä keinoja, joilla niihin voidaan puuttua hankkeen aikana ja myös tulevaisuudessa. Kartoituksen jälkeen tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa lisätään myös kohderyhmien hyvinvointia sekä osallistumista.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Salon kaupungin palvelualueilla tarjolla olevat työkokeilupaikat sekä kehittää yksilöllisen tuen muotoja työkokeilun ajaksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työkalu työkokeilun arvioimiseen ja tehdä työkokeilusta mahdollisimman paljon maahanmuuttajaa palvelevaa toimintaa.  

Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 

- Kodista kouluun ja kylille

Kotona olevat maahanmuuttajanaiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle ja heidän kotoutumisensa jää puutteelliseksi ja työllistymismahdollisuudet erittäin heikoiksi. Hankkeessa lisätään tämän kohderyhmän osallisuutta sekä kielen ja kulttuurin oppimista luomalla erilaisia oppimisen väyliä sekä tarjoamalla käytännön ratkaisuja mm. lastenhoitoon liittyviin ongelmiin.

- Tulevaisuus omiin käsiin

Nuorissa maahanmuuttajamiehissä on paljon niitä, jotka eivät osallistu koulutukseen ja siirtyvät työskentelemään tuttaviensa yrityksiin, valitettavan usein tämä työ on pimeänä tehtävää. Näiden miesten kotoutuminen ja suomenkielen osaaminen jää usein heikoksi. Hankkeessa hyödynnetään ns. kokemusasiantuntijaa, jonka avulla jalkaudutaan kohderyhmän luo. Kohderyhmälle tarjotaan tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusvaihtoehdoista sekä pimeän työn pitkän aikavälin vaikutuksista, lisäten näin kohderyhmän tietoisuutta omista mahdollisuuksistaan sekä valinnoistaan.

- Palvelut esiin
Hankkeessa kartoitetaan kaupungin palvelualueilla tarjolla olevat työkokeilupaikat. Paikkojen vaatimukset selvitetään siten, että maahanmuuttajan ohjaaminen hänen tarpeitaan ja lähtötasoaan vastaavaan työkokeiluun tulee tehokkaammaksi. Työkokeiluissa hyödynnetään asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan opinnollistamista ja työkokeilun tueksi luodaan arviointityökalu.

Pitkän aikavälin tuloksena työllisyystilanne on parantunut Salossa. Maahanmuuttajien työllistymisvalmiudet ovat parantuneet ja heidän osaamisensa on tuotu näkyväksi työmarkkinoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Salossa, Somerolla, Paimiossa, Marttilassa sekä Koskella asuvat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttajat, jotka kaipaavat yksilöityä ja heidän tilanteeseensa kulloinkin kohdennettua tukea ja ohjausta päästäkseen koulutukseen ja/tai työelämään. Kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat voivat siis olla kotoutujia tai Suomessa pitempäänkin asuneita, mutta heidän tulee olla työttömiä, työvoiman ulkopuolella olevia tai työttömyysuhan alaisia.

Yleisestä kohderyhmästä erotetaan vielä kaksi erityiskohderyhmää. Nämä kohderyhmät ovat:
- kotona olevat maahanmuuttajanaiset
- työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret maahanmuuttajamiehet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parissa työskentelevät viranomaiset ja muut toimijat kuten ohjaus- ja opetushenkilöstö, työelämän yhteistyökumppanit, työpaikkaohjaajat ja tulevaisuudessa Saloon muuttavat maahanmuuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 642

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 348

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 188

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 464

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun

Kunnat: Salo, Koski Tl, Paimio, Somero, Marttila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajilla on joko voimassa oleva tai valmisteilla oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka ohjaa yhdenvertaisuuden toteuttamista. Suunnitelman tarkoituksena on toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Salossa asuu noin 2500 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Salossa maahanmuuttajien sukupuolijakauma on tasainen. Naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon. Hankkeessa kiinnitetään huomiota molempien sukupuolten tasapuoliseen osallistumiseen hankkeen toimenpiteisiin. Projektissa toteutettavat toimenpiteet pyritään toteuttamaan sukupuolisensitiivisesti, jokaisella osallistujalla tulee olemaan omista lähtökohdistaan mahdollisuudet osallistua kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista. Jos huomataan, että osallistuminen jakaantuu epätasaisesti, tehdään korjaavia toimenpiteitä. Joissakin kulttuureissa miesten ja naisten roolit voivat vaikuttaa toimenpiteisiin osallistumiseen. Projektin kehittämistyössä huomioidaan mahdolliset kulttuuriset sukupuolinäkökulmat. Hankkeen toiminnassa kannustetaan ja tuetaan henkilöitä sukupuolesta riippumatta samanarvoisiin osallistumismahdollisuuksiin koulutus- ja työelämävalintojen suhteen. Ohjaustyössä kiinnitetään huomiota osaamisen kasvattamiseen ja työllistäville aloille ohjaamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen hankkeen toimintaan. Hankkeen periaatteena on, että sekä naisilla että miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan naisten ja miesten osallistumista. Hanketta suunnitellaan niin, että kynnys osallistua on matala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toteutuksessa huomioidaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Tällä tavoin hankkeessa kuitenkin edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa kehitetään sähköisiä palveluja ja esim. tilaisuuksien mahdolliset tarjoilut pyritään hankkimaan lähialueilta. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään digitaalisia välineitä, mikä vähentää mm. Liikkumisen tarvetta ja edesauttaa näin kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen ja vähäpäästöisyyteen mm. seuraavasti: sähköiset viestintävälineet, etäkokoukset ja paperimateriaalin vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeessa hyödynnetään mm. sähköisiä viestintäkanavia, jolloin vähennetään paperin kulutusta ja sitä kautta jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeessa pyritään suosimaan paikallisia palvelujen- ja tavarantuottajia (hankintasäännöt huomioiden). Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat ovat osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa alueen elinkeinoelämän käyttöön. Maahanmuuttajat perustavat usein myös yrityksiä, joka vähentää työttömien osuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään pääasiassa aineettomia tuotteita ja palveluja ml. sähköiset palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Digitaalisten välineiden käyttäminen vähentää liikkumisen tarvetta (esim. etäkokousten käyttö).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Hankkeella on suoraan vaikutusta kohderyhmän hyvinvointiin ja välillisesti myös heidän perheidensä hyvinvointiin. Hankkeessa vahvistetaan aktiivisuutta, osallisuutta ja osallistumista, jolla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneen työllistymisen seurauksena henkilön on helpompaa osallistua yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään löytämään heikossa työmarkkina-asemassa oleville sopivia työllistymisvaihtoehtoja. Kohderyhmää osallistetaan kehittämistyöhön ja palvelujen suunnitteluun. Toimintaa kehitetään tasaarvoisesti, ei sukupuolen tai kulttuuritaustan lähtökohdista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa työelämän ja 3. sektorin toimijoiden roolia kotoutumisessa ja työllistämisessä. Tämä toimii myös kahdensuuntaisena kotoutumisena.
Kulttuuriympäristö 1 1
Ei merkittävää vaikutusta. Monikulttuurisuus leimaa jatkossa myös suomalaista kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeen kohderyhmän aktiivisuuden vahvistaminen edistää parhaimmillaan henkilön kokonaisvaltaista kiinnostusta ja välittämistä omasta elinympäristöstä ja ympäristön suojelemisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matka maahanmuuttajatyön kehittämishanketta on toteutettu pääosin Salossa vuosina 2020-2022. Salon lisäksi hankkeen toiminta-alueina ovat olleet Somero, Marttila, Koski ja Paimio. Hanketta ovat toteuttaneet päätoteuttaja Salon kaupungin lisäksi osatoteuttaja Salon seudun koulutuskuntayhtymä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet työttömät, työttömyysuhan alaiset sekä työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Hankkeessa oli lisäksi kaksi erityiskohderyhmää: 1) työssä olevat kouluttamattomat maahanmuuttajamiehet sekä 2) kotona olevat maahanmuuttajanaiset.

Hankkeessa oli tavoitteena kartoittaa väyliä palvelujen ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamiseen sekä lisätä kohderyhmän osallisuutta mm. tukemalla palveluihin sekä harrastustoimintaan ohjautumista. Hankkeessa pyrittiin selvittämään palvelujen ulkopuolella olevien maahanmuuttajien todellisia palvelutarpeita sekä kehittämään näiden tarpeiden pohjalta räätälöityä toimintaa. Kohderyhmälle luotiin myös selkokielistä materiaalia suomalaisesta työelämästä sekä koulutusjärjestelmästä. Hankkeessa huomioitiin myös työssä olevat maahanmuuttajat tarjoamalla heille neuvontaa opintojen suorittamiseen työn ohessa sekä mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun ilmaiseksi.

Hankkeen toteutus jaettiin neljään toimintakokonaisuuteen:

1. Kodista kouluun ja kylille
Tavoitteena oli tavoittaa kotona olevat naiset ja luoda heille matalan kynnyksen toimintaa osallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi naisille haluttiin matalan kynnyksen toiminnan kautta tarjota tietoa erilaisista vaihtoehdoista opiskeluun ja työllistymiseen liittyen. Tavoitteena oli myös tarjota kotona oleville äideille mahdollisuus osallistua lastensa oppimisympäristöihin, esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. Näin naisille olisi tarjottu mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen päiväkotiin ja kouluun sekä oppia suomen kieltä.

Heti hankkeen alettua lähdettiin selvittämään mahdollisuuksia äitien saamiseksi lasten oppimisympäristöihin päiväkodissa, mutta toimintaa ei valitettavasti saatu käynnistettyä muun muassa koronan tuomien rajoitusten vuoksi, lisäksi päiväkodit eivät kokeneet olevansa valmiita tällaiseen toimintaan. Hankkeessa lähdettiin tämän jälkeen tekemään yhteistyötä Uskelan koulun kanssa, ja tätä kautta onnistuttiin tavoittamaan monia kotona olevia äitejä, jotka osallistuivat hankkeen toimintaan. Kuitenkaan varsinaista tavoitetta, eli äitien tuomista lasten oppimisympäristöihin, ei saavutettu.

Hankkeessa toteutettiin matalan kynnyksen toimintana naisille luontoretkiä sekä vain naisille tarkoitettua Naisten olohuonetta. Naisten olohuone oli avoinna kerran viikossa ja se toimi tilana naisten vapaaseen oleskeluun, toisiinsa tutustumiseen sekä erilaiseen pienimuotoiseen toimintaan. Naisten olohuoneelle muodostui oma kävijäkuntansa ja sille havaittiin tarvetta, toimintaa aikoo jatkaa paikallinen hyväntekeväisyyteen keskittyvä yhdistys.

Hanke suunnitteli yhdessä Lukeva Salo –hankkeen kanssa äideille suunnattua lukupiiritoimintaa, jossa äidit pääsisivät lukemaan lapsilleen ja siten itse myös oppimaan kieltä. Tämäkin toiminta valitettavasti peruuntui koronarajoitusten takia ja myöhemmin Lukeva Salo –hankkeen henkilöstön vaihtumisen myötä.

2. Tulevaisuus omiin käsiin
Tavoitteena oli jalkautumista hyödyntäen tavoittaa työssä olevia miehiä ja selvittää heidän palvelutarpeitaan koulutukseen ja kielen oppimiseen liittyen. Tavoitteena oli tukea miesten työllistymismahdollisuuksia haluamalleen alalle, tuoda esiin jo olemassa olevaa osaamista sekä tarjota tietoa suomalaisen työelämän käytännöistä, jotta miehet olisivat tietoisia oikeuksistaan ja ymmärtäisivät pimeän työn haitat heille ja yhteiskunnalle.

Kohderyhmälle tarjottiin hankkeen kustantamana ja Edusalon toteuttamana kielikoulutusta kahteen otteeseen. Ensimmäinen koulutus järjestettiin keväällä 2020 koronarajoitusten vuoksi etäyhteyksillä, toinen lähiopetuksena syksyllä 2020. Koulutus jäi osaksi Edusalon tarjontaa siten, että työnantajat voivat hankkia ulkomaalaisille työntekijöilleen suomen kielen koulutusta. Koulutuksen kustannukset jakaantuvat puoliksi työnantajan ja ELY-keskuksen kanssa.

Kohderyhmälle kerrottiin hankkeen kautta opinnollistamisen mahdollisuuksista ja siitä kiinnostuneet ohjattiin ammattiopiston soveltuvan alan opettajan ohjaukseen. Näin jo olemassa olevaa osaamista saatiin näkyväksi ja siten vahvistettua kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Vastaava toimintamalli keräsi kiinnostusta myös Turun suunnalla.

Työssä oleville maahanmuuttajille tarjottiin myös Edusalon kanssa yhteistyössä tarvelähtöisesti tukea työssä tarvittavien lupakorttien suorittamiseen. Tukea tarjottiin Edusalon opettajan ja hankkeessa apuna toimineen ”kokemusasiantuntijan” toimesta preppauksena lupakorttikokeeseen. Kokemusasiantuntija oli preppauksessa mukana tarjoamassa osallistujille omakielistä tukea, jotta opetetut asiat ymmärrettäisiin mahdollisimman hyvin.

Kohderyhmälle luotiin hankkeessa selkokielinen esite suomalaisesta työelämästä. Esitteessä kerrottiin muun muassa eläkkeestä, verotuksesta, harmaan talouden merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

3. Palvelut näkyviin
Tavoitteena toimintakokonaisuudessa oli kartoittaa Salon kaupungin palvelualueilla olevia maahanmuuttajille sopivia työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuuksia, jotta kohderyhmän ohjaus tehostuisi. Hankkeessa haluttiin myös luoda työkokeilun ja harjoittelun arvioinnin tueksi osaamiskartoitus, jolla asiakkaan tilanne ja jatkosuunnitelma tulevat selkeämmin esille, eikä asiakas jää kokeilun tai harjoittelun päättyessä epätietoiseksi tilanteestaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda kunnan palkkatukityöllistämisen kautta työllistyneille maahanmuuttajille jatkotyöllistymistä tukeva, työaikana toteutettava koulutus.

Kaupungin palvelualueilla olevia työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuuksia kartoitettiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin laajasti kaupungin palvelualueille, minkä lisäksi kyselylinkki oli kiinteästi hankkeen intrasivuilla, jonka etusivulla kyselyä myös mainostettiin. Kysely ei tuottanut kovin suurta vastausmäärää (22kpl), mikä selittyy osittain koronan tuomalla epävarmuudella, mutta myös sillä, että työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuudet halutaan päättää tilanne- ja tapauskohtaisesti. Työkokeilujen ja harjoittelujen arviointiin luotiin osaamiskartoitus, joka toimitetaan asiakkaan lisäksi tämän omavalmentajalle jatkon suunnittelemista helpottamaan.
Hankkeessa suunniteltiin yhdessä työllisyyspalvelujen ja kansalaisopiston kanssa kunnan palkkatuella työllistyneille maahanmuuttajille suunnattu yhteensä kuuden päivän pituinen tarveperustainen koulutus, jossa aihekokonaisuuksina olivat ammattisanasto, suomalainen työelämä ja työnhaun digitaidot. Valmennuksen toteuttajana oli kansalaisopisto ja valmennukseen ohjaaminen tapahtui työllisyyspalvelujen toimesta. Valmiista paketista huolimatta valmennusta ei saatu käynnistettyä, sillä työllistyneiden asiakkaiden ei arvioitu tarvitsevan valmennusta. Valmennuskokonaisuutta voidaan kuitenkin hyödyntää jatkossa, mikäli sille nähdään asiakkaiden osalta selkeää tarvetta.

4. Yritysyhteistyö
Yritysyhteistyössä tavoitteena oli maahanmuuttajien tietoisuuden lisääminen suomalaisesta työelämästä, erilaisista ammateista ja koulutuksista. Hanke pyrki löytämään maahanmuuttajille yhteistyöyritysten avulla työkokeilupaikkoja sekä tarjoamaan tukea työkokeilun aikana sekä työntekijälle että yritykselle. Myös työnantajien tietoutta erilaisista palkkauksen tuen ja harjoittelujen muodoista sekä työllistymistä edistävistä palveluista pyrittiin lisäämään. Salolaisten maahanmuuttajien kielellisen osaamisen esille tuomista varten hankkeessa luotiin kielivarantokartoitus.

Hankkeessa etsittiin työkokeilu- ja harjoittelumahdollisuuksia kaupungin palvelualueiden lisäksi alueen yrityksistä. Työkokeilujen aikana hankkeen työntekijät olivat tukena niin työkokeilijalle kuin työnantajalle. Osa työkokeiluista johti työllistymiseen. Työnantajille tarjottiin monipuolista ja tarvelähtöistä tukea.
Hankkeessa laadittiin työnantajille suunnattu esite, jossa esitellään niin erilaisia palkkauksen tukia kuin kerrotaan muun muassa opiskeluun liittyvistä harjoitteluista, oppisopimuksesta ja työkokeilusta. Esitettä jaettiin sähköisesti hankkeen yhteistyökumppaneille (esim. Yrityssalo).

Hankkeessa laadittiin alueen kielivarannon kartoittamiseen sähköinen kysely suomeksi ja englanniksi. Kyselylinkki lähetettiin hankkeen yhteistyökumppaneille, muun muassa kansalaisopistoon, Edusaloon ja työllisyyspalveluihin. Kyselyä pystytään jatkossa hyödyntämään Salon kaupungilla maahanmuuttajien palveluita suunniteltaessa.