|
|
|
Hankekoodi: S21846
Hankkeen nimi: Vihreä Telakka - eteenpäin luonnon avulla
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Piällysmies ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1721970-3
Jakeluosoite: Puistokatu 1
Puhelinnumero: 050 558 0636
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.piallysmies.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Vänttinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.vanttinen(at)savonlinna.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447418429
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on tukea ja parantaa syrjäytymisvaarassa olevien toimintakykyä vahvistamalla sosiaalista osallisuutta luontoon tukeutuvan toiminnan avulla. Vihreä Telakka-hankkeen aikana luontotoimintaa kehitettiin paikallisesti tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää luontotoimintaa edelleen sekä tavoittaa aikaisempaa laajemmin luontoperustaisesta kuntoutuksesta hyötyvät julkisen sektorin palveluita käyttävät asiakkaat. Luontoperustaisia menetelmiä käytetään monissa muissa Euroopan maissa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen maatilaympäristöissä, lääkehoidon ja ammatillisen keskustelun rinnalla. Lääketieteellisiin hoitoihin liittyvän kohdennetun ja ongelmakeskeisen näkökulman sijasta luontoperustaisessa kuntoutuksessa korostetaan asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja, joita hänellä on edelleen olemassa huolimatta terveyteen ja toimintakykyyn liittyvistä vajavaisuuksista tai rajoitteista. Tällä hetkellä matalan kynnyksen kuntoutusympäristöille on kasvavien sosiaali- ja terveyspalvelumenojen vuoksi taas tarvetta: luontoon tukeutuva toiminta soveltuu käytettäväksi sekä ennaltaehkäisevänä että korjaavana työotteena. Toimiminen luonnossa tarjoaa merkityksellistä tekemistä sekä rauhoittumisen mahdollisuuksia ja yhdistää yhteisöllisen, yksilöllisen ja toiminnallisen tuen. Luontoperusteisia menetelmiä voi hyvin soveltaa erilaisten ryhmien tarpeisiin. Tavoitteena on hyödyntää ja kehittää luontotoimintaa sekä pitkäjänteisessä, tavoitteellisessa asiakastyöskentelyssä että kestoltaan rajatumpana palveluna, jota voi räätälöidä ryhmän tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisen luontokuntoutuksen tavoitteet ovat yhteneväiset suurelta osin sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden kanssa ja ne liittyvät esimerkiksi osallistujien elämänhallinnan parantamiseen, arjen toiminnoista suoriutumiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen.
Julkisen sektorin palveluita käyttävät luontotoiminnasta hyötyvät asiakkaat tavoitetaan kuntoutuspalveluihin integroidun säännöllisen ryhmätoiminnan, palveluyksiköissä tapahtuvan tiedotuksen ja palvelutarpeen arvioinnin kautta. Uusia väyliä tavoittaa kohderyhmää haetaan aktiivisesti yhteistyöverkoston avulla. Ryhmille suunnatuissa palveluissa toteutetaan joustavia kokeiluja. Teemapäivien ja ryhmätoimintojen kautta yhä useampi kuntoutusyksikkö sekä yksittäinen osallistuja tulee tietoiseksi luonnon hyvinvointivaikutuksista ja osaa hyödyntää luontoa myös itsehoitomenetelmänä. Vuodenajasta riippumatta kuntoutus toteutetaan pääosin ulkona luontoympäristöissä fysiologisten ja psykologisten hyvinvointivaikutusten turvaamiseksi. Hankkeessa luodaan luontoon ja eläimiin liittyvien menetelmien kautta erilaisia vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja oppimiseen soveltuvia tilanteita, joiden avulla vahvistetaan osallistujien itsetuntoa, sosiaalisia taitoja sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Yksilöllisen ohjaamisen avulla syvennetään itsetuntemusta ja avataan jatkopolkuja. Hankkeessa kehitetään sektorirajat ylittävää verkostoyhteistyötä merkityksellisen, osallisuutta vahvistavan ja näköaloja avartavan luontotoiminnan edistämiseksi ja juurruttamiseksi palvelurakenteisiin. Mallia jalkautetaan Savonlinnan ympäristökuntiin.
Hankkeen tuloksena luontoperustaisen kuntoutuksen toimintamalli on saatu juurrutettua julkisen sektorin palvelurakenteisiin. Luontoon tukeutuvan kuntoutuksen hyödyt ymmärretään paremmin ja yhä useampi kuntoutustoimija hyödyntää luontoa. Hankkeen tuloksena asiakkaiden toimintakyky on vahvistunut. Tämä ilmenee konkreettisesti sosiaalisten taitojen sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnnin kohentumisena.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
- heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat kuntoutujat
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
- kehitysvammaiset
Lisäksi kohderyhmiä ovat työllisyys- sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstö.
Välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijat sekä paikalliset asukkaat ja matkailutoimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 869
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 392 082
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 869
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 434 082
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Savonlinna
Jakeluosoite: Puistokatu 1
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Luontoon tukeutuva kuntoutus tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökulma. Luontoa ja eläimiä kohdellaan kunnioittaen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa toimitaan mahdollisimman hiilineutraalisti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 9 |
| Hankkeessa tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit tunnistetaan. Toiminnassa osallistutaan luonnonhoitotyöhön esimerkiksi torjumalla vieraslajien (jättipalsami) leviämistä. Luontosuhteen parantaminen lisää luonnon arvostamista. Ihminen on osa luontoa ja luonto itsessään nähdään arvokkaana. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Hankkeessa toimitaan ympäristövastuullisesti kaikilla osa-alueilla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 7 | 7 |
| Savonlinnan alueella on kymmenen Natura 2000-suojeluverkostoon kuuluvaa kohdetta. Pääosa alueista edustaa järvi- ja rantaluontokohteita, joiden joukossa esiintyy myös vanhoja luonnontilaisia metsiä sekä lehto- ja harjualueita. Hanke osallistuu Natura-alueiden hoitoon mahdollisuuksien mukaan, mm. kunnostamalla retkisatamia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 4 |
| Hankkeessa kierrätetään ja uusiokäytetään toiminnassa tarvittavia materiaaleja. Lähiympäristöstä kerätään roskia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Ympäristönäkökulma huomioidaan kaikessa toiminnassa. Hankkeessa suositaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Sosiaaliset näkökulmat otetaan mahdollisuuksien mukaan ostopalveluiden kilpailutuksissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Uusien palveluiden kehittäminen on hankkeen tavoitteena. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hyödynnetään ympäristövastuullisesti yhteiskyytejä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaalista osallisuutta. Osallisuus on keskeinen osa hyvinvointia. Hyvinvointia edistää myös huolenpito ympäristöstä sekä ihmisen luontosuhteen vaalminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 10 |
| Tasa-arvoa edistetään kehittämällä palvelurakenteita, jotka kohdistuvat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Luontoperustaisuus laajentaa kuntoutuksen vaihtoehtoja ja lisää yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä palveluiden tarjontaan. Hankkeen toimintaan osallistuu enemmän miehiä, jolloin hanke vähentää ertyisesti miesten syrjäytymisuhkaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten voimavaroja, arjen hallintaa ja osallisuutta. Osallisuus ilmenee tasa-arvona ja yhdenvertaisina mahdollisuuksina elää ja toimia yhteiskunnassa. Ketään ei syrjitä iän, sukupuolen, etnisen taustan tai muun ominaisuuden perusteella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hankkeen toiminta taphtuu pääasiassa luonnonympäristöissä. Toiminnalla voidaan kuitenkin edistää esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoa ja ylläpitämistä tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa käytetään raaka-aineita ja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti, säästetään energiaa ja toimitaan ympäristövastuullisesti. Hankkeessa myös vahvistetaan osallistujien ympäristöosaamista ja tietoisuutta kestävän kehityksen elementeistä. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä luontolähtöisesti sekä tavoittaa sote-palveluita paljon käyttäviä luontolähtöisestä toiminnasta hyötyviä osallistujia. Tavoitteena oli kehittää luontotoimintaa pitkäkestoisen ja tavoitteellisen asiakastyöskentelyn välineeksi sekä lisäksi erilaisten ryhmien tarpeisiin sopivaksi räätälöitäväksi palveluksi. Tavoitteena oli juurruttaa luontolähtöisiä menetelmiä kuntouttaviin yksiköihin ja toimia tukena muille toimijoille. Vihreän Telakan ensimmäisellä hankekaudella (2018-2019) kehitettyä paikallista luontolähtöisen kuntoutuksen toimintamallia oli tarkoitus kehittää edelleen. Asiakasnäkökulmasta tavoitteena oli parantaa elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, fyysistä kuntoa ja jaksamista sekä tukea itsetuntoa ja itsetuntemusta, opiskeluhalukkuutta ja jatkopolkuja. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa luontoyhteyttä sekä vähentää laitoshoidon tarvetta. Hankkeen tavoitteena oli juurruttaa luontolähtöiset menetelmät osaksi julkisten palveluiden keinovalikoimaa sekä jalkauttaa luontolähtöisen kuntoutuksen mallia Savonlinnan ympäristökuntiin.
Hankkeen toteutuksessa jatkettiin ja syvennettiin ensimmäisen hankekauden työtä. Haastavassa elämäntilanteessa olevia ohjautui hankkeeseen asiakkaiksi erilaisilla sopimuksilla julkisten palveluiden sekä järjestöjen kautta. Erityisesti pyrittiin parantamaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin yksiköiden tietoisuutta hankkeen toiminnasta, jotta esimerkiksi laitoshoidosta kotiutuvia pystyttäisi ohjaamaan toimintaan. Koronapandemia vaikutti aluksi asiakasohjautuvuuteen, mutta rajoitusten hellitettyä kysyntä paikoista on ollut niin suurta, ettei kaikille halukkaille ole edes riittänyt paikkoja. Päivittäinen ryhmäkoko on vaihdellut 15-20 asiakkaan välillä. Ensimmäisen vuoden jälkeen hankkeen näkyvyys parani verkkosivujen perustamisen myötä ja tämä on lisännyt selvästi kiinnostusta ja ohjautuvuutta toimintaan.
Hankkeen osallistujat ovat pääosin osallistuneet pitkäkestoiseen (yli kolmen kuukauden) kuntoutukseen. Koronapandemia vaikutti hankkeen etenemiseen ennen kaikkea supistamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä oli tarkoitus tehdä muiden kuntouttavien yksiköiden kanssa enemmän, kuten ensimmäisenä hankekautena. Alkuvuonna 2020 hanke aloitti jalkautumisen muihin kuntouttaviin yksiköihin, innostamaan Green Care-menetelmien käyttöönotossa ja sopimaan yhteistyöstä. Vajaa kolme kuukautta hankkeen alkamisen jälkeen koko yhteiskunta siirtyi poikkeusoloihin ja asiakastoiminta suljettiin kuukaudeksi kokonaan. Vähitellen pienryhmätoimintaa käynnistettiin, mutta koronarajoitukset vaikuttivat yhteistyöhön ulkopuolisten toimijoiden kanssa pitkän aikaa. Joitakin ryhmätoimintoja saatiin järjestettyä rajoitusten aikana ja niiden jälkeen luonnonympäristöissä. Hanke on pyrkinyt toiminnallisella esimerkillään laajentamaan käsitystä osallisuutta vahvistavasta toiminnasta ja sen merkityksestä.
Yhteistyö Savonlinnan kaupungin Työpaja Telakan kanssa on ollut tiivistä koko hankkeen ajan. Asiakkaita ohjautui hankkeeseen Työpaja Telakalta sekä pitkäkestoiseen kuntoutukseen että oman ohjaajan mukana kulkevana vaihtuvana ryhmänä. Yhteistyö on ollut tärkeässä asemassa toiminnan juurtumisen kannalta. Osallistujilta ja sidosryhmiltä kerätty palaute on ollut alusta asti samansuuntaista: toiminta on nähty merkityksellisenä, virkistävänä ja vaikutukset osallistujien kokemassa toimintakyvyssä ovat olleet moninaisia. Toimintaan on päässyt mukaan kuntoutumisen eri vaiheessa olevia. Se on tarjonnut vertaistukea ja turvallisen yhteisön, mutta antanut mahdollisuuden myös vetäytyä omaan rauhaan tai vuorovaikutukseen luontoympäristön ja eläinten kanssa.
Vihreä Telakka-hankkeiden tuloksena on kehitetty luontolähtöisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa lähtökohtana on voimavarakeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Luontolähtöisessä kuntoutuksessa pyritään tietoisesti purkamaan ohjaajien ja asiakkaiden välisiä valtasuhteita. Vuorovaikutuksessa pyritään tasavertaisuuteen ja toimintaa suunnitellaan osallistujien kiinnostuksen ja vahvuuksien mukaan. Osallistujilla on mahdollisuus omalla osaamisellaan ottaa eri tehtävien asiantuntijuus, jolloin työntekijöiden ja osallistujien roolit voivat vaihtua. Työtehtäviin osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet riippumatta statuksesta, jokainen oman jaksamisensa mukaan. Arkiset työtehtävät liittyvät esimerkiksi puutarhan- ja ympäristönhoitoon, eläintenhoitoon, kalastukseen, kädentaitoihin, patikointiin tai retkikohteiden huoltoon vuodenaikojen mukaan. Luontoympäristössä ja eläinten parissa yhdessä toimiminen kuntouttaa toisaalta rauhoittamalla ja toisaalta aktivoimalla toimintaan. Toimintamallin vaikuttavuus syntyy luonnon elvyttävyyden sekä pystyvyyden, yhdenvertaisuuden ja kuuluvuuden kokemusten kautta.
Pitkän hankkeen aikana toiminnan tarvetta ei ole kertaakaan tarvinnut epäillä. Luontolähtöisestä toiminnasta hyötyviä kohderyhmiä on paljon, joten menetelmien kehittämiselle eri ympäristöissä on tarvetta edelleen. THL on nostanut toimintamallin esille osallisuutta vahvistavan vaikutuksensa vuoksi ja pyrkii levittämään sitä muihin kuntiin. 1.1.2023 toiminta vakiintuu ja siirtyy Etelä-Savon hyvinvointialueen hallinnoitavaksi osana Työpaja Telakkaa. Toiminta jatkuu Savonlinnassa Työpaja Telakan Vuohimäen toimipisteessä ja tulee jatkossakin painottumaan sosiaaliseen kuntoutukseen.