|
|
|
Hankekoodi: S21847
Hankkeen nimi: Työtä hyvässä seurassa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1050191-7
Jakeluosoite: Sammonkatu 6
Puhelinnumero: 0400 364 642
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.popli.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Ylitalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.ylitalo(at)popli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0451606466
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työtä hyvässä seurassa -hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti nuorten ja yli 54-vuotiaiden työttömien, pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia liikunta- ja urheiluseuroissa sekä muissa liikuntaa edistävissä yhdistyksissä Pohjois-Pohjanmaan viidessä kunnassa (Ii, Muhos, Pudasjärvi, Oulu ja Vaala) sekä parantaa heidän työhyvinvointia, työkykyä sekä jatkotyöllistymismahdollisuuksia. Hanke on syntynyt tunnistetun tarpeen pohjalta maakunnan liikunta- ja urheiluseuroissa, järjestöissä ja yhdistyksissä, joissa on monipuolisesti tarjolla eri alan osaamisen työtehtäviä mutta ei kuitenkaan toiminnan laadun ja kehittämisen kannalta riittävää osaamista. Tämä on työllistämisen näkökulmasta käyttämätön mahdollisuus. Toisaalta samaan aikaan maakunnassa on korkea työttömyys sekä nuorten että yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Myös pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on maakunnassa paljon.
Hankkeeseen osallistuvien työttömien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edellytykset paranevat yksilöllisen elintapaohjauksen myötä, ja heidän omat työhyvinvointitaidot vahvistuvat sen lisäksi, että he työllistyvät liikunta- ja urheiluseuroihin, järjestöihin ja yhdistyksiin. Jokainen osallistuja laatii ohjatusti henkilökohtaisen työhyvinvointisuunnitelman.
Lisäksi hankkeeseen osallistuvien työttömien työnhakutaidot paranevat ja he tulevat tietoisiksi omista vahvuuksista ja vaihtoehtoisista urapoluista yksilöllisen uravalmennuksen myötä, mikä parantaa heidän mahdollisuuksia jatkotyöllistymiseen.
Seuroille kehitetään työllistämisen toimintamalli, mikä mahdollistaa asiantuntevan ja seurojen toimintaa tukevan työvoiman palkkaamisen myös jatkossa. Seurojen ja yhdistysten rooli työnantajana vahvistuu, jolloin kynnys palkata uusi työntekijä seuroihin madaltuu. Työntekijän työpanoksen kautta seurojen vapaaehtoisten työtaakka kevenee, jolloin seurat koetaan mukavampina ja houkuttelevampina yhteisöinä, mikä oletettavasti lisää seurojen jäsenmäärää, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä entisestään. Lisäksi vahvistetaan mahdollisuuksia tarjota palveluja kunnille, esimerkiksi iltapäiväkerhoja, ikäihmisten liikuntapalveluita tai liikuntapaikkojen ylläpitoa.
Kunnat puolestaan hyötyvät, kun työllistetään kohderyhmässä olevia vaikeasti työllistyviä työttömiä, jolloin työttömyys kunnissa vähenee. Lisäksi kunnat saavat lisäarvoa hyvin toimivista ja ammattimaisesti hoidetuista liikunta- ja urheiluseuroista, järjestöistä ja yhdistyksistä, mitkä lisäävät kunnan elinvoimaa ja vetovoimaa sekä parantavat mahdollisuuksia parantaa eri-ikäisten liikkumista.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, TE-toimisto sekä muut tahot, joiden kautta työttömiä ohjautuu hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen kesto on 3 vuotta (1.2.2020–31.1.2023).
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat erityisesti nuoret sekä yli 54-vuotiaat työttömät, pitkäaikaistyöttömät sekä osatyökykyiset.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaan liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset, järjestöt sekä Pohjois-Pohjanmaan kunnista Oulu, Vaala, Pudasjärvi, Ii ja Muhos, joissa työttömyys on yli 10 %. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat kunta- ja järjestösektorin työntekijät ja vapaaehtoiset sekä muut toimijat, jotka ohjaavat hankkeeseen osallistujia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 393 182
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 370 925
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 482 333
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 448 831
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Ii, Muhos, Oulu, Vaala, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 350
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hanke on alueellinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Kestävän kehityksen teemat huomioidaan hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena kuin sosiaalisenakin kestävyytenä. Työllistettävien tehtävät voivat liittyä myös ympäristön kunnostamiseen ja lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, mikä edesauttaa kestävää kehitystä paikallistasolla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Toiminnalla pyritään siihen, että kohderyhmään kuuluvat henkilöt voivat työllistyä lähellä asuinpaikkaansa. Tämä vähentää tarvetta työmatkaliikkumiseen, millä on todettu olevan vaikutusta ilmastonmuutokseen. Toimenpiteissä huomioidaan ympäristöystävälliset tavat liikkua ja käytetään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä ja yhteiskyytejä. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei varsinaisesti liity hankkeeseen. Toimintojen järjestämisessä huomioidaan kuitenkin ympäristö, sen kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei varsinaisesti liity hankkeeseen. Toimintojen järjestämisessä huomioidaan tarpeen mukaan vesiin, maaperään ja ilmaan liittyvät asiat. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei varsinaisesti liity hankkeeseen. Toimintojen järjestämisessä huomioidaan tarvittaessa Natura-kohteet. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Hankkeessa minimoidaan muun muassa paperisten tulosteiden määrä, jolloin paperia ei kulu, eikä siitä synny jätettä. Tiedottamisessa ja viestinnässä käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja. Kierrättäminen on jokapäiväistä normaalia toimintaa hankkeen toimintaympäristössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään paikallisia toimintamalleja, yhdistysten palveluja ja monialaisia yhteistyöverkostoja. Toiminnassa käytetetään mahdollisimman paljon paikallisia palveluja ja tuotteita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa toteutetaan uudenlaista ohjauspalvelua omien elintapojen ja terveyden edistämiseksi sekä osallistujien työnhakutaitojen ja työvalmiuksien parantamiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään muun muassa ohjauksissa etäyhteyksiä (Skype, videoneuvottelut, puhelin, sähköposti), jolloin ei tule turhia matkustuksia. Toimenpiteissä huomioidaan ympäristöystävälliset tavat liikkua ja käytetään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä ja yhteiskyytejä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa toteutetaan uudenlaista ohjauspalvelua omien elintapojen ja terveyden edistämiseksi sekä osallistujien työnhakutaitojen ja työvalmiuksien parantamiseksi. Työllistyminen paikallisiin yhdistyksiin lisää sosiaalista osallisuutta ja kaventaa sosioekonomisia eroja, mikä lisää työllistettävän hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti työllistää työttömiä ja osatyökykyisiä. Hanke edistää alueellista tasa-arvoa, sillä hankkeeseen osallistuu työttömiä useasta kunnasta eri puolilta maakuntaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen myötä voidaan kaventaa sosioekonomisia terveyseroja ja osallistetaan työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, jolloin heidän asemansa yhteiskunnassa paranee ja jatkotyöllistymismahdollisuudet paranevat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Hankkeella on vähäistä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Työllistettävien tehtävät voivat liittyä myös kulttuuriympäristön hoitoon ja kehittämiseen. Hanke mahdollistaa yhdistysten toiminnan kehittämisen, mikä voi tuoda urheiluseuroille, yhdistyksille ja kunnille uudenlaista toimintaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Toimenpiteet voivat edistää työllistettävien ympäristöosaamista työtehtävistä riippuen. Kehittämistyössä otetaan huomioon ympäristön tarjoamat työllistymismahdollisuudet. Hanke mahdollistaa yhdistysten toiminnan kehittämisen, mikä voi tuoda urheiluseuroille, yhdistyksille ja kunnille uudenlaista toimintaa. | ||
Työtä hyvässä seurassa hankeen tavoitteena oli lisätä yhdistysten osaamista työllistämisen ja työnantajaroolin näkökulmasta. Hankeen kautta ja avulla työllistettiin työttömiä työnhakijoita urheiluseuroihin ja muhin yhdistyksiin. Palkatut työntekijät toivat ammatillista osaamista ja pystyivät tehtävissään kehittämään seuran/yhdistykseen toimintaa. Työllistämisen kautta avautui mahdollisuus helpottaa vapaaehtoisten työtä. Hankkeen aikana työllistettiin 28 työtöntä työnhakijaa 29 eri yhdistykseen.
Hankkeen toteuttamat Yhdistys työnantajana koulutukset tarjosivat seuroille ja yhdistyksille mahdollisuuden vahvistaa työnantajataitoja. Lisäksi hanke järjesti webinaareja työllistämisestä, työhyvinvoinnista ja terveyshuollon järjestämisestä. Koulutuksia järjestettiin 31 ja osallistujia oli 273. Seuroja ja yhdistyksiä sekä heidän työntekijöitänsä tuettiin ja opastetiin työllistämisprosessin aikana. Seurojen/ yhdistysten sparraus tapaamisia oli 73 ja 212 osallistui niihin. Hankkeesta viestiminen oli aktiivista ja sisältö koostu hakkeen esittelyistä, koulutukisista, avoimista työpaikoista sekä työllistämisen ja työllistymisen kokemuksista. Hankkeen toimintaan vaikutti suuresti maailman laajuinen korona pandemia sekä työllisyyden kuntakokeilu. Hankkeen saama palaute niin työnantajilta kuin työllistyneiltä on ollut hyvää. Varsinkin hankeen antama tuki koettiin tarpeelliseksi. Koulutuspalaute on ollut hyvä ja kuvastanut, että koulutukset ovat olleet tarpeen.
Työllistämisen keinoista parhaaksi osoittautui palkatun siirto, missä hankeen taustaorganisaatio (PoPLi) työllisti työttömiä ja heidät siirrettiin käyttäjäyrityksiin (yhdistyksiin) töihin. Tämä vähensi merkittävästi yhdistysten kynnystä palkata työtön työnhakija.