|
|
|
Hankekoodi: S21849
Hankkeen nimi: Business Ladies
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 106 341 341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nafisa Yeasmin
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nafisa.yeasmin(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4256
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen työmarkkinat ovat edelleen vahvasti sukupuolten perusteella jakautuneet. Samoin yrittäjyys usein katsotaan miesten alaksi. Siitä huolimatta naisyrittäjien määrä kasvaa Suomessa vuosittain. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli noin 100 000 naisyrittäjää kaikkiaan noin 310 000 yrittäjästä. Maahanmuuttajat ovat yleensä aktiivisempia yritysten perustajia kuin kantaväestö. Erityisesti maahanmuuttajanaisten yrittäjyys on lisääntynyt (vuoden 2012 tilastojen mukaan).
Yrittäjyys on tehokas keino maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan. Luomalla työpaikkoja itselleen maahanmuuttajayrittäjät luovat myös työpaikkoja muille ja myötävaikuttavat uuden kotimaansa taloudelliseen kehitykseen. Maahanmuuttajanaisten yrittäjyyteen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska heillä on maahanmuuttajamiehiä suurempi riski syrjäytyä yhteiskunnasta. Monissa kolmansista maista tulevissa perheissä on patriarkaalinen kulttuuri, jossa nainen nähdään lähinnä kodin ja lasten hoitajana. Maahanmuuttajanaisten yrittäjyys voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Yrittäjyys parantaa maahanmuuttajanaisten taloudellista ja sosiaalista asemaa ja nopeuttaa integraatiota suomalaiseen kulttuuriin.
Yrittäjyys vieraassa kulttuurissa ja vieraalla kielellä on haastavaa. Tästä syystä maahanmuuttajat epäonnistuvat liiketoiminnassa useammin kuin kantaväestö yrittäjyysosaamisen ja kielitaidon puutteiden sekä vähäisten verkostojen ja riittämättömän tuen vuoksi. Maahanmuuttajanaiset ovat kuitenkin potentiaalisia yrittäjiä. Heille olisi järjestettävä tukitoimenpiteitä, jotka johtavat kestävän liiketoiminnan harjoittamiseen. He tarvitsevat paremmin kohdennettua neuvontaa ja kanssakulkijan auttamaan heitä varsinkin yrittäjyyspolun alkuvaiheissa.
Hanketta on suunniteltu yhdessä Rovaniemen Kehityksen, Lapin yrittäjien ja Lapin kauppakamarin kanssa. Niiden kanssa on sovittu hankkeen aikaisesta yhteistyökumppanuudesta.
Tavoite
Business Ladies -hanke vahvistaa maahanmuuttajanaisyrittäjien yrittäjä- ja liiketoimintaosaamista. Hanke lisää myös potentiaalisten maahanmuuttajanaisten kiinnostusta yritystoiminnan aloittamiseen. Lisäksi hanke tuottaa yrityspalveluja ja -neuvontaa tarjoaville tahoille osaamista kohdata maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien tarpeita.
Kohderyhmä
Kohderyhminä ovat maahanmuuttajanaisyrittäjät, jotka ovat vasta aloittaneet yritystoiminnan(1-3v.) ja ovat ns. ”kuolemanlaaksossa” sekä toimintansa jo vakiinnuttaneet maahanmuuttajanaisyrittäjät. Lisäksi kohderyhmänä ovat kantasuomalaiset naisyrittäjät, jotka toimivat hankkeessa mentoreina.Kohderyhmään kuuluvat myös yritystoimintansa käynnistämisvaiheessa olevat naismaahanmuuttajat sekä kunnalliset ja julkiset elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot sekä TE-toimiston yrityspalvelut. Tavoitteena on saada 80 maahanmuuttajanaista (55 maahanmuuttajanaisyrittäjää, 15 menestyvää maahanmuuttajanaisyrittäjää ja 10 yrittäjäksi ryhtymistä suunnittelevaa maahanmuuttajanaista) sekä 20 kantaväestöön kuuluvaa naisyrittäjää osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin.
Toimenpiteet
Toimenpiteet vahvistavat maahanmuuttajanaisten liiketoimintaosaamista erityisesti verkostoitumisen ja vertaistuen avulla. Hanke tuottaa maahanmuuttajanaisyrittäjille osaamista hyödyntää olemassa olevia yrityspalveluita sekä edistää maahanmuuttajanaisyrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista kantaväestöön kuuluvien naisyrittäjien kanssa. Nämä ovat asioita, joita maahanmuuttajayrittäjät ovat eri tutkimuksissa tuoneet esille keskeisinä kehittämisen kohteina ja joihin tarjolla olevat yrityspalvelut eivät vielä riittävästi vastaa.
Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu vastaamaan kohderyhmän erityistarpeita. Maahanmuuttajanaisten liiketoimintaosaamisen kehittämisen ja myös muun elämän henkilökohtaiset arvot ja tavoitteet otetaan huomioon projektin toimenpiteissä. Hanke vahvistaa maahanmuuttajanaisten yrittäjyyttä ja edistää heidän yritystensä kestävää kehitystä. Heitä lähestytään kuuntelevalla otteella ja monikulttuurisella ymmärryksellä. Heidät kohdataan tasa-arvoperiaatteiden mukaisesti.
Maahanmuuttajanaisyrittäjät saavat uutta tietoa käytännön esimerkkien ja hankkeessa tehtävän yhteiskehittämisen kautta liiketoimintansa kehittämiseen. Yrittäjyyttä vakavasti harkitsevat maahanmuuttajanaiset saavat eväitä jalostaa liikeideansa kestäväksi liiketoiminnaksi.
Hankkeessa käytettäviä menetelmiä ovat tarinnalliset ja teemalliset Elämystyöpajat, Future co-factory ja Startti -paja. Tarinnallisten elämystyöpajojen tehtävänä on tukea maahanmuuttajanaisyrittäjän verkostoitumista ja vertaisoppimista sekä rohkaista ja kannustaa heitä kestävään liiketoimintaan toisten yrittäjien kertomien esimerkkien avulla. Teemalliset elämystyöpajat tuottavat tulevaisuusorientoitunutta tietoa kestävän liiketoiminnan luomiseen. Yhteiskehittämisessä (Co-factory) maahanmuuttajanaisyrittäjät etsivät mm. mahdollisuuksia osallistua samaan liiketoiminnan arvoketjuun (business to business) tai yhdistetyllä osaamisella yhteisten palvelujen tuottamiseen. Startti -pajassa vahvistuu yrittäjyyteen herääminen ja voimaantuminen maahanmuuttajanaisille, jotka suunnittelevat yritystoiminnan aloittamista. Liikeideoiden yhteistä kehittämistä tehdään ideahautomossa.
Tulokset
Maahanmuuttajanaisyrittäjät saavat voimaannuttavan kokemuksen yrittäjänä toimimiseen ja parhaassa tapauksessa työpajassa käynnistynyt yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeen. He saavat hyödyllistä asiantuntija- ja kokemustietoa sovellettavaksi omaan liiketoimintaansa. Syntyy yhteisiä tuote- ja palveluaihioita jatkokehitettäväksi. Yrittäjyyttä suunnitteleville maahanmuuttajanaisille yrityksen perustaminen on yhtä askelta lähempänä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaisyrittäjät, jotka ovat vasta aloittaneet yritystoiminnan(1-3v.) ja ovat ns. ”kuolemanlaaksossa” sekä toimintansa jo vakiinnuttaneet maahanmuuttajanaisyrittäjät. Lisäksi kohderyhmänä ovat kantasuomalaiset naisyrittäjät, jotka toimivat hankkeessa mentoreina ja voivat myös olla potentiaalisia liiketoiminnan yhteistyökumppaneita maahanmuuttajanaisyrittäjille.
Kohderyhmään kuuluvat myös yritystoimintansa käynnistämisvaiheessa olevat naismaahanmuuttajat sekä kunnalliset ja julkiset elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot sekä TE-toimiston palvelut.
Yrittäjäjärjestöt ja Lapin kauppakamari sekä muut seudullisten yrityspalveluiden tuottajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 609
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 061
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 487 011
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 465 076
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 90
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 113
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| Hanke kehittää paikallista elinkeinorakennetta erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten osalta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään erilaisia keinoja, jotta yrittäjät voivat saada vertaistukea. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan yrittäjyyteen liittyvää käytännönläheistä ja helposti lähestyttävää toimintamallia, jossa maahanmuuttajanaisia kannustetaan ja tuetaan menestyvään yritystoimintaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 9 |
| Yleinen ilmapiiri naisyrittäjiä ja maahanmuuttajanaisia kohtaan paranee ja vaikuttaa heidän hyvinvointiin sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä taitoja ja kommunikaatiota, toimintakyky paranee | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Molemmat sukupuolet, mutta erityisesti maahanmuuttajanaiset, jotka ovat syrjäytymis- uhan alla ja kantaväestö huomioidaan tasapuolisesti, mikä edesauttaa tasa-arvon edistämistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittymiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Yritystutusmisvaiheessa jonkunverran tulee tietoa yleisesti Lapin ympäristöstä | ||
Business Ladies-hankkeen toiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja sen toimenpiteet vahvistavat maahanmuuttajanaisten liiketoimintaosaamista. Tämä tapahtui erityisesti verkostoitumisen ja vertaistuen avulla. Hanke tuotti maahanmuuttajanaisyrittäjille tietoisuutta olemassa olevista yrityspalveluista ja laajensi heidän osaamistaan hyödyntää näitä palveluita. Hanke on edistänyt maahanmuuttajanaisyrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista kantaväestöön kuuluvien naisyrittäjien ja sidosryhmien kanssa.
Hankkeessa tuli esille, että tarjolla olevat yrityspalvelut eivät vielä riittävän kattavasti vastaa maahanmuuttajanaisyrittäjien tarpeita. Palvelut tulisi uudistaa ja tarjota vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Kohderyhmän osallistaminen jo palveluiden suunnitteluvaiheessa on osoittautunut tärkeäksi. Esimerkiksi tasa-arvoon liittyvät periaatteet pitäisi huomioida palvelujen tarjonnassa, jotta maahanmuuttajanaisyrittäjät saisivat kannustusta eteenpäin ja heidän liiketoimintansa pääsisi kehittymään.
Hankkeessa käytettyjä menetelmiä ovat olleet tarinnalliset ja temaattiset elämystyöpajat sekä Co-factory- ja Starttipajat. Tarinnallisten elämystyöpajojen tehtävä on ollut tukea maahanmuuttajanaisyrittäjien verkostoitumista ja oppimista vertaistuen voimalla sekä rohkaista ja kannustaa luomaan kestävää liiketoimintaa toisten yrittäjien kertomien esimerkkien avulla. Temaattiset elämystyöpajat ovat tuottaneet tulevaisuuteen orientoitunutta tietoa pitkäaikaisen liiketoiminnan suunnittelun tueksi. Yhteiskehittämisen Co-factory työpajat ovat luoneet maahanmuuttajanaisyrittäjille mahdollisuuksia osallistua yhteiseen liiketoiminnan arvoketjuun (business to business). Tämä on ollut malli yhdistää palvelujen tuottamista vahvistamalla yrittäjien yhteistä osaamista. Starttipaja on vahvistanut erityisesti yrittäjyyttä pohtivia naisia ja vahvistanut heidän osaamistaan yritystoiminnan aloittamisessa. Lisäksi hankkeen ideahautomossa on kehitelty yhteisiä liikeideoita.
Maahanmuuttajanaisyrittäjät ovat saaneet voimaannuttavan kokemuksen yrittäjänä toimimisesta. Naisten työpajoissa käynnistynyt yhteistyö tulee jatkumaan henkilökohtaisella tasolla myös hankkeen jälkeen. Monet saivat hyödyllistä asiantuntija- ja kokemustietoa sovellettavaksi omaan liiketoimintaan ja hankkeen aikana syntyi yhteisiä tuote- ja palveluaihioita jatkokehitettäväksi. Yrittäjyyttä suunnittelevat maahanmuuttajanaiset, jotka olivat mukana hankkeessa, ovat onnistuneet perustamaan yrityksensä toisten yrittäjien sekä yritysmentorin kannustuksen voimaannuttamana.
Business Ladies -hanke on onnistuneesti vahvistanut maahanmuuttajanaisyrittäjien yleistä yrittäjä- ja liiketoimintaosaamista Lapissa. Hanke on myös lisännyt yritystoimintaa pohtivien kiinnostusta yritystoiminnan aloittamiseen. Lisäksi hanke on tuottanut yrityspalveluja ja -neuvontaa tarjoaville tahoille tietoa siitä, kuinka vastata maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien tarpeisiin.