|
|
|
Hankekoodi: S21850
Hankkeen nimi: VALPAS 2-hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0195035-8
Jakeluosoite: Torikatu 28
Puhelinnumero: 0447341862
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Nikula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.nikula(at)nuortenystavat.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447341862
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiristyvät julkisen sektorin resurssit hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden järjestämisessä pakottavat tarkastelemaan palveluketjujen aukottomuutta, vaikuttavuutta, laatua sekä hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen saatavuutta. Syrjäytymisen estämisen ja ehkäisyn näkökulmasta tarkasteltuna on tärkeää, että kaikista vaikeimmassa asemassa olevat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja pysyvät niissä. Kuntien perustason palveluiden vahvistaminen on yhteinen tahtotila kustannusten hillitsemiseksi ja palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kustannustehokkuutta lisää laadukas ja nopeasti saavutettava sekä aidosti kohtaava sekä asiakasta kuuleva hoito, kuntoutus tai palvelu. Oikea-aikaiset ja -tasoiset palvelut sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisäävät palveluiden vaikuttavuutta.
Nuorten Ystävät ry:n toteuttaman ylimaakunnallisen VALPAS 2-hankkeen kumppaneina ovat Kittilän ja Posion kunnat ja Ylivieskan sekä Raahen kaupungit. Kunnat toimivat pilottikuntina hankkeen kumppaneina oleville Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireille. VALPAS 2-hanke jatkaa vuonna 2019 päättyvän VALPAS-hankkeen tärkeää sekä merkityksellistä työtä uusissa kumppanikunnissa ja kahden sairaanhoitopiirin alueella.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella sijaitsevissa kumppanikunnissa asuvat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 15-40-vuotiaat kaikista vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Kohderyhmän elämässä on paljon monenlaisia haasteita, jotka vaikeuttavat elämää.
Tällä hetkellä hoitoon, kuntoutukseen tai palveluihin pääsyn haasteena ovat usein vaikeat prosessit sektoroidussa palvelu- ja hoitojärjestelmässä. Kohderyhmän alentunut toimintakyky ja valmiudet eivät riitä täyttämään hoidon, kuntoutuksen tai palveluun pääsyn vaativia kriteerejä. Nivelvaiheiden ja katvealueiden vahvistamiseksi tarvitaan matalan kynnyksen toimintamalleja, tiivistä yhteistyötä, vahvaa asiakkaan rinnallakulkijuutta sekä konkreettista saattamista oikeantasoiseen hoitoon, kuntoutuksen tai palveluun. Hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden kehittäminen on tärkeää aukottomien ja vaikuttavien palveluketjujen rakentamiseksi.
VALPAS 2-hankkeen tavoitteena on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen etsivällä ja jalkautuvalla työotteella sekä matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen kuntiin yhdessä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Hanke tavoittaa ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole palveluiden piirissä tai ovat väärissä tai riittämättömissä palveluissa sekä ne, jotka kuuluvat paljon palveluita käyttävien ryhmään. Tavoitteena on myös, että nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet vahvistuvat sosiaalisen kuntoutuksen avulla. VALPAS 2-hankkeen tavoitteena on lisäksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyön tiivistäminen sekä katkeamattomien palvelupolkujen rakentaminen erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta hankkeessa kehitettävän yhteiskehittäjyystoimintamallin avulla.
Hankkeen toimenpiteinä asiakkaat etsitään jalkautuvalla työparityöllä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen pilottikuntiin rakennetaan niihin sopivia matalan kynnyksen toimintamalleja. Toiminta voi olla jokaisella paikkakunnalla erilaista ja kuntaan sopivaa. Hankkeessa vahvistetaan asiakkaiden työelämävalmiuksia ja toimintakykyä sosiaalisen kuntoutuksen avulla. Asiakkaiden jatkopolkuja kohti työelämää tuetaan ja merkittävässä roolissa ovat positiiviset elämänmuutokset. Hankkeen laajana kehittämiskohteena on sairaanhoitopiirin ja kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteiskehittämisen toimintamallin luominen. Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa itsearviointia kehittämistyön aikana. Hankkeessa viestitään aktiivisesti ja levitetään hankkeen hyviä käytäntöjä määrätietoisesti ja systemaattisesti.
Hankkeen tuloksena syntyy matalan kynnyksen toimintaa, jonka avulla asiakkaiden elämänhallinta ja osallisuus sekä työnhakuvalmiudet paranevat ja työ- ja toimintakyky lisääntyy. Hankkeessa syntyy tehokkaampia ja laadukkaampia palveluita vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja nuorille aikuisille. Hankkeen tuloksena sairaanhoitopiirien ja kuntien välinen yhteistyö tiivistyy ja saadaan rakennettua asiakkaiden etenemisen tueksi kestäviä palvelupolkuja. Kohderyhmän osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen yhteiskunnasta vähenee ja syntyy ammatillisia jatkopolkuja kohti työelämää. Tuloksilla on suuri yhteiskunnallinen hyöty ja niiden avulla voidaan hillitä koko ajan kasvavia sosiaali- ja terveysmenoja.
Hankkeen kohderyhmänä on kumppanikunnissa asuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joiden riski syrjäytyä on suurin.
Kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat pohjoissuomalaiset nuoret (15-28 v) ja nuoret aikuiset (29-40 v), jotka ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa sekä vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Heidän elämäänsä vaikeuttavat kasaantuneet, päällekkäiset ongelmat kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet- tai keskeytymisuhan alla olevat opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Myös pitkäaikaisesti pelkästään toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat hankkeen kohderyhmää.
Hankkeen kehittämistyöhön osallistuu varsinaisen kohderyhmän lisäksi myös muita henkilöitä, mutta koska kehittämistehtävät tähtäävät ja painopistealueena on vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämän ja aseman parantaminen, muut henkilöt lukeutuu vällliseen kohderyhmään.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sairaanhoitopiirit, kunnat ja muut seudulliset toimijat. Keskeisenä välillisenä kohderyhmänä ovat alueella toimivat sairaalat, kuntien sosiaalityö, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä terveydenhuolto, kolmannen sektorin toimijat, työllisyyspalvelut ja toisen asteen oppilaitokset ja näissä työskentelevä henkilöstö. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kuntapäättäjät ja sairaanhoitotopiirien päätöksentekotaso. Lisäksi kumppanikunnissa käynnissä olevat kehittämishankkeet ovat välilisinä kohderyhminä ja voivat toimia muun muassa joidenkin nuorten ja nuorten aikuisten jatkopolkuina
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 921 437
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 909 729
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 127 233
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 112 902
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Raahen, Tunturi-Lapin, Ylivieskan
Kunnat: Raahe, Ylivieska, Kittilä, Posio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 69
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 79
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Nuoria ja nuoria aikuisia ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Nuoret ja nuoret aikuiset ovat valveutuneita ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien suhteen. Hankkeessa kannustetaan kohderyhmää käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina kun on mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hankkeen keskeinen toimintamuoto on luonnon hyödyntäminen ohjaustyössä. Luonnossa liikkuessa kiinnitetään huomiota sen erityisyyteen ja kunnioitetaan kasvien, eläinten ja luonnon moninaisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutukset vähäiset. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaate. Matalan kynnyksen toimintamallien rakentamisessa sekä sairaanhoitopiirien ja kuntien palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon jätteiden ja materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hanke ottaa uusiutuvien energialähteiden käytön huomioon, mutta ei juurikaan voi vaikuttaa toimintaympäristöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa suositaan paikallisia valmisteita, kuten elintarvikkeita ja palveluntuottajia aina kun se on mahdollista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| VALPAS 2-hankkeessa kehitetään nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, elämänhallintaa ja osallisuutta lisäävää toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Hankkeen kohderyhmä liikkuu pääasiallisesti pyörällä, kävellen tai joukkoliikennettä hyödyntäen. Hankkeessa varmistetaan toimintoihin pääsy saattamalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen päämääränä on nuorten ja nuorten aikuisten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| VALPAS 2-hankkeessa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| VALPAS 2-hankkeen toiminnassa kaikki ovat yhdenvertaisia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään vahvasti paikallista kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| VALPAS 2-hankkeessa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin. | ||
Nuorten Ystävät ry:n VALPAS 2 -hankkeessa (2020-2023) kehitettiin matalan kynnyksen palveluita pohjoissuomalaisten kuntiin. Kehittämistyö toteutui yhteistyössä Kittilän ja Posion kuntien, Raahen ja Ylivieskan kaupunkien sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien, myöhemmin hyvinvointialueiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä olivat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 15-40 –vuotiaat nuoret ja aikuiset. Asiakkaiden elämäntilanteisiin vaikuttivat mm. päihde- ja mielenterveysongelmat, rikostausta, talous- ja velkaongelmat sekä oppimisen vaikeudet. Yhteinen tekijä asiakkaille oli, että he olivat vain satunnaisesti julkisten palvelujen piirissä tai olivat kokonaan vailla palveluja. Hankkeen loppuvaiheessa kohderyhmänä olivat myös erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka osallistuivat aktiivisesti sekä kehittämistyöpajoihin että hankkeen järjestämiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin.
Hankkeen tavoitteena oli löytää moniammatillista tukea tarvitsevat asiakkaat eri paikkakunnilla ja edistää heidän osallisuuttaan kehittämällä matalan kynnyksen palveluita kohderyhmän tarpeisiin kullekin paikkakunnalle sopivalla tavalla. Kehittämistyö painottui liikkuvaan ja verkostomaiseen yhteistyöhön sekä intensiiviseen ja oikea-aikaiseen asiakastyöhön. Aitoon kohtaamiseen ja välittävään työotteeseen perustuva työ osoittautui tehokkaaksi tavaksi vahvistaa tukea tarvitsevien asiakkaiden osallisuuden kokemuksia ja elämänhallintaa.
Hankkeen työkykyvalmentajien ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä toteutettu matalan kynnyksen ryhmätoiminta oli liikkuvaa ja seinätöntä, lukuun ottamatta Posiolle syntynyttä ”Perjantai-Pirtti” -toimintaa. Kunkin kunnan toimintaympäristöön räätälöity toiminta sulautui osaksi kuntien palvelutarjontaa. Toiminta oli maksutonta, vapaaehtoista ja pohjautui asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Asiakkaat osallistuivat toiminnan suunnitteluun ja sitoutuivat pitkäkestoiseen toimintaan hyvin. Toiminnan lähtökohtana oli asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen huomioiminen ja sen pohjalta katkeamattomien palvelupolkujen syntyminen tarvittaviin hoitoihin, kuntoutuksiin ja muihin palveluihin. Ilman lähetteitä ja maksusitoumuksia toimivalle matalan kynnyksen toiminnalle oli selvä tilaus ja sen avulla pystyttiin tarjoamaan pitkäkestoista ja intensiivistä tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville työikäisille.
Kolmen vuoden aikana eri paikkakunnilla työskennelleet työkykyvalmentajat (4) tekivät työtä 128 asiakkaan kanssa voimavara- ja ratkaisukeskeisen yksilö- ja ryhmäohjauksen keinoin. Hanketyön käynnistyessä 70 asiakasta oli työttömänä ja 36 työelämän ulkopuolella
Hankkeen päättyessä 84 (65 %) asiakasta löysi itselleen sopivan jatkopolun: 32 hlö (25 %) oli palkkatyössä tai yrittäjänä, 15 hlö (12 %) koulutuksessa, 7 hlö (5 %) työkokeilussa, 11 hlö (9 %) kuntouttavassa työtoiminnassa, 7 hlö (5 %) tuetussa työtoiminnassa (avotyö, päivä- tai työtoiminta), 9 hlö (7 %) kuntien järjestämässä sosiaalisessa kuntoutuksessa ja 3 hlö (2 %) muulla jatkopolulla (eläke, vanhempainvapaa, sairausloma).Työttömien määrä laski 36% (70 hlö > 45 hlö) ja työelämän ulkopuolella olevien määrä laski 47% (36 hlö > 19 hlö). Samaan aikaan työllisten määrä nousi 167% (12 hlö > 32 hlö) ja koulutuksessa olevien määrä nousi 67% (9 hlö > 15 hlö). 44 henkilöä (36%) ei edennyt työllistymistä edistävälle tai muulle pitkäkestoiselle jatkopolulle. Heistä 8 hlö (6%) keskeytti eikä enää tavoitettu ja 36 henkilöä (28%) ohjautui mm. mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan, seurakunnan tuen piiriin, lastensuojelupalveluihin ja muihin hankkeisiin. Jokainen yhteistyöhön sitoutunut asiakas löysi itselleen oikea-aikaisen palvelun tai osallisuutta edistävän toiminnan.
Asiakaskohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset osallistuivat hankkeen järjestämiin erilaisiin koulutuksiin, seminaareihin ja työpajoihin yhteensä 1259 kertaa. Lisäksi hankkeen ja kahden muun toimijan yhteistyönä toteutuneilla osallisuutta ja hyvinvointia tukevilla virtuaalisilla järjestömessuilla oli yli 4000 osallistumiskertaa.
Vastuutyöntekijän ja työparityön malleilla toteutetun asiakastyön kokemukset olivat perustana perus- ja erikoistason yhteistyön tiivistämiselle ja yhteiskehittämiselle. Kehittämistyön ja palvelumuotoilun tuloksena Lapissa syntyi asiakkaiden kokemuksiin pohjautuva päihteitä käyttävän asiakkaan palvelupolku sekä yhteistyö- ja konsultaatioalusta päihde- ja riippuvuusongelmaisia työssään kohtaaville ammattilaisille. Lapin kokemuksia hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaalla ja kehitetyt työvälineet luovutettiin uusille hyvinvointialueille jatkohyödyntämistä varten.
Yhteenvetona todetaan, että pandemiarajoitusten ja historian suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen keskellä hanke onnistui erittäin hyvin. Monialaisia palveluita tarvitsevat asiakkaat saivat yksilöllistä ja intensiivistä tukea matalalla kynnyksellä niin palveluihin pääsemiseen ja siellä pysymiseen kuin työelämä- tai opintopoluille. Keskeistä toiminnassa oli yli sektorirajojen ulottuva tiivis yhteistyö ja yhteiskehittäminen kuntien ja sairaanhoitopiirien ja hankkeen loppuvaiheessa hyvinvointialueiden kanssa. Yhteinen, organisaatiorajat ylittävä työ jatkuu ja kehittyy kaikilla paikkakunnilla asiakkaiden parhaaksi.