Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21850

Hankkeen nimi: VALPAS 2-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0195035-8

Jakeluosoite: Torikatu 28

Puhelinnumero: 0447341862

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Nikula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.nikula(at)nuortenystavat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447341862

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiristyvät julkisen sektorin resurssit hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden järjestämisessä pakottavat tarkastelemaan palveluketjujen aukottomuutta, vaikuttavuutta, laatua sekä hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen saatavuutta. Syrjäytymisen estämisen ja ehkäisyn näkökulmasta tarkasteltuna on tärkeää, että kaikista vaikeimmassa asemassa olevat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja pysyvät niissä. Kuntien perustason palveluiden vahvistaminen on yhteinen tahtotila kustannusten hillitsemiseksi ja palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kustannustehokkuutta lisää laadukas ja nopeasti saavutettava sekä aidosti kohtaava sekä asiakasta kuuleva hoito, kuntoutus tai palvelu. Oikea-aikaiset ja -tasoiset palvelut sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisäävät palveluiden vaikuttavuutta.

Nuorten Ystävät ry:n toteuttaman ylimaakunnallisen VALPAS 2-hankkeen kumppaneina ovat Kittilän ja Posion kunnat ja Ylivieskan sekä Raahen kaupungit. Kunnat toimivat pilottikuntina hankkeen kumppaneina oleville Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireille. VALPAS 2-hanke jatkaa vuonna 2019 päättyvän VALPAS-hankkeen tärkeää sekä merkityksellistä työtä uusissa kumppanikunnissa ja kahden sairaanhoitopiirin alueella.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella sijaitsevissa kumppanikunnissa asuvat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 15-40-vuotiaat kaikista vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Kohderyhmän elämässä on paljon monenlaisia haasteita, jotka vaikeuttavat elämää.

Tällä hetkellä hoitoon, kuntoutukseen tai palveluihin pääsyn haasteena ovat usein vaikeat prosessit sektoroidussa palvelu- ja hoitojärjestelmässä. Kohderyhmän alentunut toimintakyky ja valmiudet eivät riitä täyttämään hoidon, kuntoutuksen tai palveluun pääsyn vaativia kriteerejä. Nivelvaiheiden ja katvealueiden vahvistamiseksi tarvitaan matalan kynnyksen toimintamalleja, tiivistä yhteistyötä, vahvaa asiakkaan rinnallakulkijuutta sekä konkreettista saattamista oikeantasoiseen hoitoon, kuntoutuksen tai palveluun. Hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden kehittäminen on tärkeää aukottomien ja vaikuttavien palveluketjujen rakentamiseksi.

VALPAS 2-hankkeen tavoitteena on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen etsivällä ja jalkautuvalla työotteella sekä matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen kuntiin yhdessä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Hanke tavoittaa ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole palveluiden piirissä tai ovat väärissä tai riittämättömissä palveluissa sekä ne, jotka kuuluvat paljon palveluita käyttävien ryhmään. Tavoitteena on myös, että nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet vahvistuvat sosiaalisen kuntoutuksen avulla. VALPAS 2-hankkeen tavoitteena on lisäksi kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyön tiivistäminen sekä katkeamattomien palvelupolkujen rakentaminen erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta hankkeessa kehitettävän yhteiskehittäjyystoimintamallin avulla.

Hankkeen toimenpiteinä asiakkaat etsitään jalkautuvalla työparityöllä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen pilottikuntiin rakennetaan niihin sopivia matalan kynnyksen toimintamalleja. Toiminta voi olla jokaisella paikkakunnalla erilaista ja kuntaan sopivaa. Hankkeessa vahvistetaan asiakkaiden työelämävalmiuksia ja toimintakykyä sosiaalisen kuntoutuksen avulla. Asiakkaiden jatkopolkuja kohti työelämää tuetaan ja merkittävässä roolissa ovat positiiviset elämänmuutokset. Hankkeen laajana kehittämiskohteena on sairaanhoitopiirin ja kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteiskehittämisen toimintamallin luominen. Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa itsearviointia kehittämistyön aikana. Hankkeessa viestitään aktiivisesti ja levitetään hankkeen hyviä käytäntöjä määrätietoisesti ja systemaattisesti.

Hankkeen tuloksena syntyy matalan kynnyksen toimintaa, jonka avulla asiakkaiden elämänhallinta ja osallisuus sekä työnhakuvalmiudet paranevat ja työ- ja toimintakyky lisääntyy. Hankkeessa syntyy tehokkaampia ja laadukkaampia palveluita vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja nuorille aikuisille. Hankkeen tuloksena sairaanhoitopiirien ja kuntien välinen yhteistyö tiivistyy ja saadaan rakennettua asiakkaiden etenemisen tueksi kestäviä palvelupolkuja. Kohderyhmän osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen yhteiskunnasta vähenee ja syntyy ammatillisia jatkopolkuja kohti työelämää. Tuloksilla on suuri yhteiskunnallinen hyöty ja niiden avulla voidaan hillitä koko ajan kasvavia sosiaali- ja terveysmenoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on kumppanikunnissa asuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joiden riski syrjäytyä on suurin.

Kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat pohjoissuomalaiset nuoret (15-28 v) ja nuoret aikuiset (29-40 v), jotka ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa sekä vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Heidän elämäänsä vaikeuttavat kasaantuneet, päällekkäiset ongelmat kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet- tai keskeytymisuhan alla olevat opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Myös pitkäaikaisesti pelkästään toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat hankkeen kohderyhmää.

Hankkeen kehittämistyöhön osallistuu varsinaisen kohderyhmän lisäksi myös muita henkilöitä, mutta koska kehittämistehtävät tähtäävät ja painopistealueena on vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämän ja aseman parantaminen, muut henkilöt lukeutuu vällliseen kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sairaanhoitopiirit, kunnat ja muut seudulliset toimijat. Keskeisenä välillisenä kohderyhmänä ovat alueella toimivat sairaalat, kuntien sosiaalityö, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä terveydenhuolto, kolmannen sektorin toimijat, työllisyyspalvelut ja toisen asteen oppilaitokset ja näissä työskentelevä henkilöstö. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kuntapäättäjät ja sairaanhoitotopiirien päätöksentekotaso. Lisäksi kumppanikunnissa käynnissä olevat kehittämishankkeet ovat välilisinä kohderyhminä ja voivat toimia muun muassa joidenkin nuorten ja nuorten aikuisten jatkopolkuina

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 603 120

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 488 511

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 127 233

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 575 632

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Raahen, Itä-Lapin, Ylivieskan

Kunnat: Posio, Ylivieska, Kittilä, Raahe

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 69

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä aiheeseen liittyviin julkaisuihin ja tilastoihin, ohjelmiin ja sopimuksiin. EU on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa ja naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. Tasa-arvoa edistetään erillisillä tasa-arvoprojekteilla ja sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin Suomen rakennerahastoprojekteihin. Tässä hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen sekä kumppaneiden erityispiirteisiin varsinaisen työn toteutumisen ympäristöissä. Työttömyystilastojen perusteella Lapin kaikista työttömistä työnhakijoista 856 1 henkilöä 4 907 on miehiä ja 3 654 naisia. Pohjois-Pohjanmaalla kaikkia työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 17 551, joista miehiä 9 669 ja naisia 7 882. Aikaisemman kokemuksen perusteella hankkeeseen osallistuvien miesten lukumäärä on toteutunut suurempana kuin naisten. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä on nuoret ja nuoret aikuiset sukupuolesta riippumatta. VALPAS 2-hankkeen toimintaympäristöt ja toimenpiteet soveltuvat kummallakin sukupuolelle ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin. Toiminnassa otetaan huomioon myös naisten ja miesten väliset erot ja toiveet esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä pienryhmien ja koulutusten toteuttamisessa. Hankkeen henkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että molemmat sukupuolet ovat edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite, mutta tasa-arvoa edistetään kaikessa hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Nuoria ja nuoria aikuisia ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat valveutuneita ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien suhteen. Hankkeessa kannustetaan kohderyhmää käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina kun on mahdollista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeen keskeinen toimintamuoto on luonnon hyödyntäminen ohjaustyössä. Luonnossa liikkuessa kiinnitetään huomiota sen erityisyyteen ja kunnioitetaan kasvien, eläinten ja luonnon moninaisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen vaikutukset vähäiset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaate. Matalan kynnyksen toimintamallien rakentamisessa sekä sairaanhoitopiirien ja kuntien palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon jätteiden ja materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hanke ottaa uusiutuvien energialähteiden käytön huomioon, mutta ei juurikaan voi vaikuttaa toimintaympäristöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa suositaan paikallisia valmisteita, kuten elintarvikkeita ja palveluntuottajia aina kun se on mahdollista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
VALPAS 2-hankkeessa kehitetään nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, elämänhallintaa ja osallisuutta lisäävää toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeen kohderyhmä liikkuu pääasiallisesti pyörällä, kävellen tai joukkoliikennettä hyödyntäen. Hankkeessa varmistetaan toimintoihin pääsy saattamalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen päämääränä on nuorten ja nuorten aikuisten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
VALPAS 2-hankkeessa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
VALPAS 2-hankkeen toiminnassa kaikki ovat yhdenvertaisia.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeessa hyödynnetään vahvasti paikallista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 4
VALPAS 2-hankkeessa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-