Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21851

Hankkeen nimi: TAIDA! - Luovat menetelmät maahanmuuttajien ja nuorten elämänpolulla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0832600-5

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 040 860 8949

Postinumero: 93601

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.ksak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Auli Marita Posio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.posio(at)ksak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 531 6426

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuusamo-opiston kannatusyhdistys ry, 0186415-0
Ksakki ry, 2534499-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on yhdistää sosiaalisen kuntouksen ja taidelähtöisten menetelmien lähtökohdat ja tuoda sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle ja/tai vaihtoehdoksi taidelähtöisiä menetelmiä.

Päätavoitteena on vahvistaa 70 syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan alle 30-vuotiaan nuoren ja maahanmuuttajan osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä.

Hankkeen asiakastyössä käytetään työparityöskentelyä. Työparina toimivat yksilöohjaaja ja taideohjaaja. Yksilöohjaaja tekee yhteistyössä asiakkaan kanssa suunnitelman hänen kuntoutumis- tai kotoutumisprosessistaan ja seuraa sen toteutumista yhdessä taideohjaajan kanssa. Taideohjaaja toimii asiakaslähtöisen ja osallistavan luovan toiminnan koordinoijana, mahdollistajana ja ohjaajana. Lisäksi toiminnassa hyödynnetään asiakkaan olemassa olevaa mm. sosiaali- ja terveysalan verkostoa tai asiakkaalle rakennetaan verkosto toiminnan aikana. Taidelähtöistä toimintaa voidaan toteuttaa niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelynä asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Hankkeella luodaan uutta toimintaa toimintakokeilujen avulla. Toimintaa kehitetään yhteiskehittämisen tilaisuuksissa asiakaslähtöisesti palvelumuotoilua hyödyntäen. Toiminnan kehittämisessä ovat mukana sosiaalisen kuntoutuksen ja luovien alojen ammattilaiset sekä kohderyhmät ja yhteistyöverkosto.

Taidetoimintaa tehdään yhteistyössä eri luovien alojen toimijoiden kanssa, niin että toiminta koostuu useista eri työpajoista ja projekteista. Työpajat voivat olla eri kestoisia, koostuen eri kokoisista palasista, joihin voi osallistua oman tilanteen ja resurssien mukaan. Toiminnassa huomioidaan laajasti erilaisia ilmaisukeinoja (taide, käsityö, tanssi, musiikki, liikunta, valokuvaus, draama). Työpajoissa pilotoidaan yhteiskehittämisen tilaisuuksissa suunnitellut toimintamallit.

Hankkeessa lisätään yhteistyöverkoston taidelähtöisten menetelmien tuntemusta.

Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on KSAK Oy. Osatoteuttajina toimivat Ksakki ry ja Kuusamo-opisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

a) Palveluiden ulkopuolella ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret
b) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat

Molemmille kohderyhmille on yhteistä, että heiltä puuttuu joitain opintoihin tai työelämään tarvittavia valmiuksia tai voimavaroja. Hankkeen järjestämä toiminta voi olla ensiaskel pois kotoa ja kohti työllistymistä tulevaisuudessa. Toiminta, jonka ensisijaisena/ensimmäisenä tavoitteena on, että asiakas työllistyy, ei ole vielä ajankohtaista näille kohderyhmille.

c) Ammattilaiset, jotka tukevat näiden henkilöiden kuntoutumis- ja kotoutumispolkuja

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat osallistujien perheet ja lähipiiri, oppilaitokset, työelämä, kohderyhmälle palveluita tarjoavat tahot, yhteistyöverkosto, kolmas sektori sekä paikallinen yhteisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 110

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 193 269

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 404

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 849

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta maahanmuuttajien kotoutumiseen on havainnoitu aiemmissa alueen hankkeissa ja aiheesta on saatavilla tutkimustietoa. OECD:n Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland 2018 -tutkimuksessa selvisi, että monet maahanmuuttajanaiset lukittuvat toimettomuuteen ja kohtaavat kannustimia kotona pysymiseen. Kotiin saatava tuki vie passiiviset, mukaan lukien monet maahanmuuttajanaiset, eri tielle suhteessa heihin, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Tämä on epätavallista OECD-maiden keskuudessa ja vaarana on, että passiivisten ja työvoiman välinen etäisyys kasvaa, kun heidät lukitaan toimettomuuteen. Jos maahanmuuttaja-äiti pysyy kotona monta vuotta, lapsille voi aiheutua pitkäaikaisia seurauksia. Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hankkeessa naisten ja miesten jakautuminen oli aika tasaista. Kuntouttavassa työtoiminnassa on hieman enemmän miehiä. Sen sijaan kuntoutuksen palveluja tarjoavien toimintayksiköiden henkilöstö on naisvaltaista. Aiempien hankkeiden ja tutkimusten tulokset otetaan huomioon hankkeen toimintoja suunniteltaessa. Tavoitteena on käyttää luovien toimintojen ammattilaisina sekä miehiä että naisia, jotta kohderyhmien näkökulmat eri sukupuolille sopivista ammattialoista laajenevat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa sallitaan ja tiedostetaan erilaiset identiteetit ja kulttuuritaustat. Asiakkaan jatkopolkuja suunniteltaessa huomioidaan henkilön vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet ja vältetään poissulkevaa sukupuolien rooliajattelua. Viestinnän kohteena olevien moninaisuus otetaan huomioon tiedottamisessa, jotta viesti tavoittaa mahdollisimman monet. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan hankkeen toiminnan aikana ja toimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Tavoitteena on käyttää luovien toimintojen ammattilaisina sekä miehiä että naisia. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä naisiin että miehiin ja osallistujilla on sukupuoleen katsomatta yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hankkeeseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se on luonnollinen osa hankkeessa toteutettavaa toimintaa. Taustalla vaikuttavat toteuttajatahojen omat arvot ja periaatteet. Hankkeen aikana pyritään edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteuttamistavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä naisten että miesten osallistumista. Erityinen huomio on maahanmuuttajanaisissa kts. " Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta".

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan ja niihin liittyvää ympäristötietoutta jaetaan hankkeen taidetoiminnoissa. Taidetoiminnassa hyödynnetään luonnonmateriaaleja ja suositaan kierrätysmateriaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Asiakkaiden mahdolliset ilmastomuutokseen liittyvät huolet kuullaan. Taidelähtöisillä menetelmillä voidaan työstää myös luontosuhteeseen liittyviä tunteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hankkeen toiminnoissa tavoitellaan ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja, ja ohjataan ympäristövastuuseen. Hanke tekee yhteistyötä Green Care -ajatteluun pohjautuvan Luonnollisesti-valmennusmallin kehittämishankkeen ja Luoma - Luontomatkailun opaskoulutuksen kehittämishankkeen kanssa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen toiminnan taustalla vaikuttavat Kuusamon kaupungin kaupunkistrategia vuoteen 2021: "Kaikkien aikojen Kuusamo. Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki" sekä Kuusamon ympäristöjulistus v. 1993.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Kuusamossa on 32 Natura 2000 -kohdetta. Luonnonsuojelunäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa tiettyjen luontokohteiden sijaan yleisemmällä tasolla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen toiminnassa huomioidaan kierrätysmateriaalit ja ekologinen jätehuolto. Kohderyhmiä ohjataan ekologisuuden ja taloudellisuuden tiedostavaan ajatteluun esimerkiksi kiinnittämällä huomio taidetoiminnassa syntyvään jätemäärään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei koske tätä hanketta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke edistää alueen luovien alojen ammattilaisten työllistymistä ja heidän asiantuntijuutensa hyödyntämistä yli ammattialojen. Eri alojen yhteistyö edistää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Taidelähtöisillä menetelmillä tavoitellaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymistä. Toiminnan tuloksena voi syntyä myös aineellisia tuotteita. Toiminnan sisältö hyödyntää myös alueella tarjolla olevia aineettomia tuotteita ja palveluita kuten erilaiset näyttelyt ja taide-esitykset. Hankkeen toiminta edistää luovien alojen tuotteiden ja palveluiden mahdollisuuksia uusilla toimintakentillä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeen toimintapaikat ovat helposti saavutettavissa Kuusamon kaupungin keskusta-alueella esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Ekologisiin liikkumisvaihtoehtoihin kannustetaan ja yhteiskuljetuksia suositaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hanke pyrkii edistämään nuorten ja maahanmuuttajien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuutta ja parantamalla heidän opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia. Toiminta edistää kaksisuuntaista kotoutumista ja lisää osallistujien voimaantumisen tunteita.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeella edistetään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välistä tasa-arvoa ja hyödynnetään monikulttuurisuutta voimavarana. Hankkeen verkostoyhteistyössä myös kohderyhmät ovat mukana, mikä lisää eri osapuolien, kuten ammattilainen/asiakas, välistä yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toiminnalla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, lisäämään kohderyhmiin kuuluvien osallisuutta ja itseohjautuvuutta sekä lisäämään yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta. Taidelähtöisten menetelmien avulla osallistujat voivat myös käsitellä mahdollisia omaan taustaan tai kokemuksiin liittyviä tunteita.
Kulttuuriympäristö 8 9
Taidetoiminnassa hyödynnetään alueen vahvuuksia, paikallishistoriaa sekä kulttuuri- ja taidepalvelutarjontaa. Taidetoiminnassa voi syntyä taidetta myös kaupungin julkitilaan, muuhun ympäristöön tai yhteistyötahojen tiloihin. Toiminta kehittää osallistujien omaa suhdetta ympäristöön.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeen toiminnan kautta kohderyhmien tietous kestävän kehityksen periaatteista ja tavoitteista lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella vastattiin tarpeeseen kehittää uusia luovia, toiminnallisia menetelmiä sosiaaliseen kuntoutukseen ja kotouttamistyöhön. Se laajensi 61 kuusamolaisen nuoren ja maahanmuuttajan kokemuspiiriä, loi uusia tuttavuuksia, tutustutti kotiseutuun sekä tuki taidelähtöisten menetelmien avulla omien voimavarojen, vahvuuksien ja elämänsisältöjen löytämisessä mukaan lukien harrastus-, opinto- ja työpolut. Asiakkaat ohjautuivat hankkeeseen Kuusamo-opiston kieliryhmästä, Ksakki ry:n kautta, ystävän tai perheenjäsenen mukana, Kainuun ammattiopiston Valma-ryhmästä, etsivän nuorisotyön kautta, terveydenhoitajan, kuraattorien, Nuora-hankkeen, Osallisuus- ja hyvinvointipalvelut Askeleen, Springhousen kotouttamiskoulutuksen ja opon kautta sekä itsenäisesti.

Tavoitteelliset toiminnat, ammattimaiset ja asiantuntevat ohjaajat sekä yksilöohjaajan toiminnanaikainen tuki toivat myönteisiä muutoksia osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemukseen rohkaisten asiakasta kokeilemaan jotain uutta ja tutkimaan itseään luovilla tavoilla.
Haasteeksi muodostui koronapandemia, joka vaikutti toteuttajaorganisaatioihin kohdistuneiden toistuvien kokoontumisrajoitusten ja suositusten myötä asiakashankintaan, asiakastapaamisiin ja luovan toiminnan toteuttamiseen sekä hanketiimin työskentelyyn. Toiminnassa ei päästy kaikilta osin määrällisiin tavoitteisiin.

Hankkeen päättyessä toteuttajaorganisaatioilla on kokemuksia luovuuden hyödyntämisestä asiakastyössä ja käytettävissään hankkeen loppujulkaisussa kuvattujen yhdeksän toimintamallin lisäksi kokoelma muita toiminnassa kokeiltuja menetelmiä. Tietoa on jaettu myös yhteistyöverkostolle kuten maahanmuuttajien kielenopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja nuorisotyöhön.
Alueella ei ollut aiemmin kehitetty taidelähtöisiä menetelmiä, jotka tavoitteellisesti edistäisivät asiakkaan osallisuutta ja hyvinvointia. Myös monialainen yhteistyöverkosto puuttui aiheen ympäriltä. Yhteistyössä tehty kehittämistyö lisäsi eri osapuolien kohderyhmäymmärrystä ja ymmärrystä luovan toiminnan toteuttamisen ehdoista, ja muodosti yhteistyösuhteita, joista on hyötyä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Taide- ja luontolähtöisten menetelmien ympärille rakennettiin yhteistyössä Luonnollisesti-valmennusmalli tuo green care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta -hankkeen kanssa moniammatillinen ja -alainen pyöreä pöytä "Luonto ja luovuus sotessa". Hanke oli mukana kehittämässä Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöinen osallisuusverkosto -Osallisuuden palasta/Sokra, joka löytyy Innokylästä.