Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21855

Hankkeen nimi: OTE-ohjauksella työhön ja elinkeinoon

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Jakeluosoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 019-36961

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.luksia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Susanna Jokela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.jokela(at)luksia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443677011

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OTE-ohjauksella työhön ja elinkeinoon


OTE - ohjauksella työhön ja elinkeinoon hanke on Länsi-Uudenmaan alueelle suunniteltu hanke, jossa Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, suurena ammatillisena koulutusorganisaationa, ottaa vastuulleen vaikeasti koulutettavan ja sen vuoksi myös hankalasti työllistettävän työvoimareservin ohjaamisen ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kautta työelämään.


OTE-hanke on suunniteltu TE-toimiston ja alueellisen verkoston, kuten Ohjaamon, etsivän nuorisotyön, maahanmuuttajakoordinaattorien, alueen kuntien ja yritysten kanssa yhteistyössä.


Läntisellä Uudellamaalla on kohtaanto-ongelma, joka pahenee, kun 0,7 hoitajamitoitus astuu voimaan. Alueella on paljon työvoimareserviä. Esimerkiksi nuoria alle 25 vuotiaita, joilla ei ole ammatillista koulutusta, on kaksisataayhdeksänkymmentä (290). Lisäksi alueella on paljon esim. teollisuudesta työttömiksi jäänyttä työvoimaa ja ns. pätkätyöläisiä, jolla on keskeytynyt tai vanhentunut koulutus. Länsi-Uudellamaalla on lisäksi paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole lainkaan ammatillista koulutusta ja joiden työllistyminen on sen vuoksi hankalaa.


OTE-hankkeessa tuloksena on sujuva, helposti skaalattava prosessi siihen, että ko. kohderyhmä saadaan löydettyä, motivoitua, kartoitettua ja koulutettua ammattiin ja työhön. Kohderyhmä etsitään, heille tarjotaan kohdennettua koulutuspalvelua tai tarvittaessa palveluohjausta, heistä huolehditaan ja opiskelun esteitä ratkotaan yksilöllisesti koko opintojen ajan. Uraohjausta, työhön valmennusta ja käytännön työkokeiluja tehdään koko opintojen ajan ja näin varmistetaan työpaikka opintojen päättyessä. Samalla syntyy Luksiaan uraohjausmalli.


OTE-hankkeen toimenpiteet on jaoteltu neljään vaiheeseen.

1) kehitetään kohdentuva ohjausmalli alueellisen palveluverkoston kautta koulutukseen.

2) luodaan yhden kampuksella läsnä olevan OTE-ohjaajan malli, jonka avulla koulutukseen saaduista henkilöistä pidetään kiinni ja joka auttaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä pulmissa opintojen alku- ja loppuvaiheissa, joissa tapahtuu eniten keskeyttämisiä.

3) rakennetaan vaihtoehtoisia tapoja suorittaa yhteiset teoreettiset opinnot. YTO-opintoihin luodaan vaihtoehtoiset suoritustavat. Vaihtoehdoissa on huomioitu opiskelijan kielelliset yms. valmiudet ja tulevaisuuden tavoitteet.

4) rakennetaan uraohjausmalli, jolla varmistetaan näiden opiskelijoiden työllistyminen tai yrittäjiksi ryhtyminen luomalla työllistymistä ja yrittäjyyttä tukeva polku koko opintojen ajaksi ja varmistamalla, että uravalinta on oikea.



OTE-hankkeen tuloksena syntyy seutukunnallinen ohjausmalli paljon tukea tarvitseville opiskelijoille. Opintojen keskeyttämiset vähenevät ja tutkinnot saadaan suoritettua. Alueen työnantajat saavat koulutettua ja ammattitaitoista uutta työvoimaa. Tuloksena syntyy myös Luksiaan ja myös muille koulutuksen järjestäjille helposti skaalautuva malli uraohjaukseen koko opintojen ajalle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä on neljä.

1) Kohderyhmään kuuluvat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, joilla on selkeä motivaatio kouluttautumiseen. Näillä nuorilla saattaa olla taustalla oppimisvaikeuksia, keskeytyneitä koulutuksia ja työjaksoja tai arjen hallintaan, talouteen, asumiseen liittyviä vaikeuksia. He eivät ehkä ole löytäneet vielä omaa ammattialaansa tai he keskeyttävät opintonsa jostakin muusta syystä. Näillä nuorilla saattaa olla myös mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä vaikeuksia, jotka olisi hyvä tunnistaa, jotta heidät voitaisiin ohjata palvelujen piiriin. Nuoret saattavat olla ns. NEET – nuoria, jotka ovat kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Näitä alle 25 v. nuoria, ilman ammatillista koulutusta on TE-toimiston listauksen mukaan Länsi-Uudenmaan alueella n. 290 (tilasto otettu 19.9.2019).

2) Kohderyhmänä ovat myös alueella asuvat työttömät aikuiset, joilla on keskeytynyt tai useaan kertaan keskeytynyt, vanhentunut tai alueellisesti sopimaton koulutus ja joilla on selkeä motivaatio kouluttautumiseen. Näillä aikuisilla voi olla esim. diagnostisoimaton oppimisvaikeus, jonka vuoksi opiskeluun lähtemisen kynnys on korkea, opiskelu on ollut aikanaan hankalaa tai jäänyt kesken ja keskeyttämisiä voi olla useitakin. Opintonsa kerrankin keskeyttäneet ovat riskiryhmää, koska usein opintien alku takkuilee jo alusta alkaen ja totuttu kaava tahtoo toistaa itseään ja he ovat siksi hankkeessa kohderyhmänä. Tämän kohderyhmän määrää on vaikea tarkasti arvioida, koska heitä ei saada esiin suoraan TE-toimiston hakujen avulla. Kuitenkin kaikki suunnittelussa mukana olleet tahot ml. TE-toimisto sanovat, että heidän määränsä on vielä huomattavasti suurempi kuin kouluttamattomien nuorten määrä.

3) Kohderyhmään kuuluvat myös maahanmuuttajat, joilla ei ole suomalaista tutkintoa tai joiden koulutus ei ole rinnastettavissa suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Maahanmuuttajakohderyhmään kuuluu mm. Luksian ja Kanneljärven opiston kotokoulutuksen, ammatillisen, Valma ja peruskoulun maahanmuuttajaopiskelijat, joita on n. 500. Kaikkiaan Länsi-Uudellamaalla (ml. Luksian toimialueen Karkkila, Vihti ja Kirkkonummi) on maahanmuuttajia n. 5 % väestöstä eli arvioilta 9000 henkilöä. (Tilastokeskus 2019)

4) Kohderyhmään kuuluvat Länsi-Uudenmaan kuntien pilottiorganisaatiot ja pilotteina toimivien yritysten organisaatiot, joiden kanssa kokeillaan uusia tapoja luoda uraohjausta ja tehostaa koulutusten läpäisemistä ja työllistymistä.

Lisäksi kohderyhmiä ovat Luksian organisaation niiden opintoalojen edustajat, joilla on hankkeen kohderyhmän opiskelijoita. Opintoaloilla opettajien, tutkinnon ohjaajien keskuudessa sekä esimerkiksi opiskelijahuollossa on kaikilla osuutensa OTE – ohjauksella työhön ja elinkeinoon -hankkeessa, sillä tavoitteena on myös kehittää heidän osaamistaan liittyen ohjaamiseen, opiskelijalähtöisyyteen, keskeyttämisen ehkäisemisen menetelmiin ja eri kulttuurien tuntemukseen

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opiskelijoiden näkökulmasta välillisiä kohderyhmä ovat alueella jo toimivat hankkeet, projektit ja palvelut, mm. Nuoret kohti työtä!-palvelu, Lohjalla toimiva Ohjaamo, LU-alueen maahanmuuttokoordinaattorit, Luksian hakutoimisto ja opinto-ohjaus, Taidolla töihin – hanke sekä TJK-ohjaajien kautta opintoalat ja KV-koordinaattori. Lisäksi välillisiä kohderyhmä ovat myös TE-palvelut yksityiselle asiakkaalle, Kela, muut alueen oppilaitokset sekä kuntien työllisyyspalvelut ja elinkeinopalvelut mm. TYP-johtaja Sirpa Riikonen Lohja ym. kunnat sekä Vihdin Vikistä Olli Ylönen, Vihdistä hallintojohtaja Nora Nordberg, Karkkilasta työllisyyskoordinaattori Päivi Lipasti ja elinkeinotoimesta Birgitta Birgitta Holttinen. Lisäksi Myös yksityiset työnvälitysyritykset sekä vuokratyönvälittäjät kuten Eezy VMP / Rimark Oy, Opteam, Springhouse, Adecco, Staffpoint sekä laskutusosuuskunta-palvelut mm. Eezy ja Ukko.fi. Tiitus-palvelun kautta mukana laajemmin Uudenmaan työnantajat sekä Omnian, Keudan ja Hyrian ja Luksian laaja työnantajaverkosto.

Työllistymisen näkökulmasta välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen yritykset ja organisaatiot, jotka tarvitsevat työhön osaavia ammattilaisia.

Hankkeessa välillisiä kohderyhmiä prosessin näkökulmasta ovat TE-toimiston nuorille, aikuisille ja maahanmuuttajille suunnatut palvelut sekä yritysneuvontaa tarjoavat organisaatiot, mm. Novago Yrityskehitys Oy, Vihdin aloittavan yrityksen perustamistuki ja Pertti Salovaara sekä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus KEUKE. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat alueella toimivat hankkeet, mm. Ohjaamo ESR, Rekrytoimalla hyvinvointia ESR, Taidolla töihin, Kansalaistoiminnan keskus. Alueelliset koulutusohjelmat, mm. Yksinyrittäjien akatemia sekä Luksian Yrittäjän ammattitutkinto, joiden kautta hankkeen urapolun opiskelijat voivat saada lisäpalvelua, verkostoja tai koulutusta. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös mm. Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Raaseporin, Hangon ja Kirkkonummen kuntien siivous-, ruoka- ja varhaiskasvatuspalvelut.

Mukana hankkeessa ovat myös Kuntarekry, Lohja Rekry (yrityspalvelupäällikkö Tapani Tapiola & rekrytointisuunnittelija Mervi Ylitalo), Vihdin yrityskehittäjä Kristiina Salo, Suomen Yrittäjät / Lohjan & Vihdin yrittäjät, Lohjan Nuorkauppakamari ja muut yrittäjä- ja työnantajayhdistykset, jotka ovat kehittämässä ja vahvistamassa Länsi-Uudenmaan työnantajien toimintaa.

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat Luksian kaikki opintoalat, joilla koulutetaan uusia ammattilaisia työelämään. Opintoaloilla ja esimerkiksi opiskelijahuollossa on välillisesti osuutensa OTE – ohjauksella työhön ja elinkeinoon -hankkeessa, sillä tavoitteena on myös kehittää Luksiaa laaja-alaisesti sekä henkilöstön osaamisen että organisaation palvelujen ja organisoinninnäkökulmasta.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki työnantajat ja yrittäjäkumppanuudet, joita Luksiassa jo on. Myös muut nykyiset ja aiemmat projektit kuten Ohjaamo ESR, Taidolla töihin, DuuniAgentti ja sen sidosryhmät sekä Keino-hankkeessa mukana olleet kumppanuudet kuuluvat mukaan välillisiin kohderyhmiin.

OTE-hanke tekee myös yhteistyötä niiden valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät uudistuvan ammatillisen koulutuksen, opettajuuden, pedagogisen kehittämisen ja yritys- ja työnantajayhteistyön parissa. Näistä voi mainita mm. Amke ry, OPEKE-hanke, OSATA-hanke, NOPSA-hanke, Parasta osaamista- hanke, URAA!-hanke sekä THL:n Tule töihin - hanke. Oppilaitosten välinen yhteistyö ja synergioiden etsiminen kuuluvat myös OTE-hankkeen piiriin, näitä toimijoita ovat mm. Hyria, Keuda, Omnia ja esim. Kanneljärven opisto. Tarkemmat verkoston yhteystiedot oheisessa taulukossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 378 443

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 591

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Karkkila, Kirkkonummi, Hanko, Inkoo, Vihti, Lohja, Espoo, Raasepori, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvoisuutta ja yhden vertaisuutta on arvioitu hakijan yhteistyöryhmissä syyskuussa 2019. Arviointia tehtiin sillä näkökulmalla, miten OTE-ohjauksella työhön ja elinkeinoon-hankkeen kohderyhmät (koulutuksen järjestäjät, työnantajat ja opiskelijat) hyötyvät itse toimintaympäristön analyysistä sukupuolinäkökulmasta. Asiantuntijaryhmään kuuluivat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin rehtorin toimesta. Suunnitteluryhmän perustana olivat: Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (Sisäasianministeriö) Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) Lait ja asetukset Arvioinnin osalta pohdittiin seuraavia asioita kohderyhmän edustajien osalta: Huomioidaan, että toimialakohtaisesti voi olla eroja tasa-arvon näkökulmasta työllisten jakaumassa, mutta rohkaistaan hakeutumaan eri töihin ja koulutuksiin puhtaasti ammatillisten intressien mukaan, eikä pelkästään sukupuoleen liittyvien odotusten mukaan. Huomioidaan maahanmuuttajien kulttuuriset erot sukupuolinäkökulman osalta ja rohkaistaan maahanmuuttajanaisia osallistumaan aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen. Kehittämissisällöissä voi olla eroavaisuuksia toimialakohtaisuudesta johtuen, mutta kaikkia toimenpiteitä pyritään kehittämään tasa-arvon näkökulmat huomioiden.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Soveltuvia töitä löytyy myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla sekä naisten voimavara miesvoittoisilla aloilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotannollis- ja taloudellisista syistä irtisanotuista on miehiä. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen yritykset ja toimijat (metalli) mutta myös naisvaltaiset alat (kuten esim. sote). Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikoimmin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksina käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
OTE-hankkeessa huomioidaan, että toimialakohtaisesti voi olla eroja tasa-arvon näkökulmasta työllisten jakaumassa. Asiakkaita rohkaistaan hakeutumaan eri koulutuksiin puhtaasti ammatillisten intressien mukaan, eikä pelkästään sukupuoleen tai kulttuuritaustaan liittyvien odotusten mukaan. OTE-ohjauksen alkuvaiheessa, uravalintaa tehdessä, keskitytään myös purkamaan asiakkaan omia mahdollisia ennakkoluuloja tai epävarmuuksia alasta, joka perinteisesti on koettu sukupuolisidonnaisena. Keinona käytetään mm. uratarinoita ja työnantajien tapaamisia tai tehdään tutustumiskäyntejä opiskeluympäristöihin, joissa alalla toimivat henkilöt pääsevät ääneen ja kertovat opiskelu- tai työelämästään. Tällä hetkellä rohkaisevia esimerkkejä on jo tiedossa mm. siivous- ja puhdistuspalvelualalla laitoshuoltajan tehtävissä, turva-alalla sekä pintakäsittelyalalla työskentelevien parissa. OTE-ohjauksella työhön ja elinkeinoon-hankkeen päätavoite on yhteinen huoli opiskelijoiden työllistymisen varmistamisesta, osaamisvajeeseen vastaamisesta joustavien koulutusmahdollisuuksien avulla sekä yritysten vetovoimaisuus ja tuottavuus markkinoilla osaavan työvoiman avulla. Hankkeen aikana asenteisiin vaikutetaan siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia rekrytoida ja päivittää työntekijöiden osaamista työnkuvista, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Vaikutamme hankkeelle siihen, että kehittämistyö työnantajien ja koulutuksen järjestäjien välillä vaikuttaa työllistyvyyteen, työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen myös maahanmuttajien ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
OTE-hankkeen toiminnassa on välillisiä vaikutuksia, jossa tavoitteena on, että Länsi-Uudenmaan alue säilyttää elinvoimansa. Kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys. Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. taloudellisuus, elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus arjessa). Hankkeessa mukana olevien tahojen asiantuntijuuden jakaminen ja koulutus edesauttavat kestävän kehityksen tavoitteita, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Hyvinvointia, elinkaariajattelua ja ympäristövaikutusten vähentämistä tukee ihmisten mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä lähiseudulle. OTE-hankkeessa tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan laaja-alaisesti uusien toimialojen ja start up-toimijoiden parissa. Tämä mahdollistaa uusien työ- ja uramahdollisuuksien löytymisen asiakkaille myös luonnonvara-ja ympäsristöaloille. Tällä hetkellä uusien luonnonvaralähtöisten innovaatioiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen on jo aktiivista ja ala kehittyy sekä kasvaa jatkuvasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Länsi-Uusimaa on alueena laaja ja matka Hangosta Karkkilaan on 150 km. Osaamisen päivittäminen ja tuottavuuden kehittäminen sekä sujuvat siirtymät koulutuksesta työelämään ja toisinpäin vaikuttavat alueen liikennekulttuuriin vähentäen pendelöintiä. Koulutuksen järjestämisessä Luksia kehittää jatkuvasti digipohjaisia verkko-opiskelumahdollisuuksia, jolloin opiskelua voidaan toteuttaa myös ajasta ja paikasta riippumatta; pitkienkin välimatkojen liikkuminen oppilaitokseen vähenee myös tätä kautta. Ote-ohjauksen kautta mahdollistuu myös asiakkaan työssäoppimispaikkojen löytyminen asuinpaikan läheisyydestä, sillä Luksialla on ajantasaiset ja laajat työnantajaverkostot koko toiminta-alueella. Työmarkkinoiden ja yritysten tuntemus sekä aikaisempi työnantajayhteistyö edesauttavat työ- ja työssäoppimispaikkojen löytymistä huomioiden myös mm. paikallisuus ja kulkuyhteydet. Päästöihin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuin kuntien välinen liikenne. Tuotannon tehostaminen esimerkiksi digitaalisin ratkaisuin vähentää myös tarvetta siirtää tuotantoa halvempiin maihin. Koulutuksella voimme vaikuttaa myös asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen (kuten esim. jätehuolto ja kiertotalous).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 0
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Seutujen luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia matkailupalvelujen kehittämiseen, luonnonvara-ja ympäristöalalle sekä esim. maatalous- ja kiertotalousyrittämiselle. Luksialla on tiedossa jo nyt omien opiskelijoiden parissa syntyneitä uusia kiertotalousyrityksiä. ja näitä esimerkkejä voidaan käyttää osana OTE-hankkeen ohjausta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä, joilla on vesiosaamista, josta koko hankkeeseen osallistujat hyötyvät. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Uudellamaalla suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa. Lisäämme hankkeessa kohderyhmien tietoisuutta ja luonnon arvostusta. Esim. Hanko ja Raasepori merenrantakaupunkeina voivat tarjota mahdollisuuksia kasvattaa yritystoimintaa alueellisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura 2000 - ohjelman tavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 3
OTE-hankkeen täydennys- ja räätälöidyt koulutukset huomioivat myös kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmat kehittämistyössä. Hankkeessa voidaan koulutuksen kautta tuoda osaamista materiaalien kierrätykseen sekä uusiokäyttöön yritysten tuotannossa. Osana OTE-ohjausta tutustumme paikallisiin yrityksiin, jotka hyödyntävät omassa liiketoiminnassaan vain kierrätysmateriaaleja ja toimivat esimerkkeinä uusista liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksista. Lisäksi tutustumme perinteisen tuotantoteollisuuden yrityksiin, jotka ovat siirtyneet hyödyntämään muovin valmistuksessa kierrätysmateriaaleja. Tätä kautta voimme vahvistaa ja tehdä näkyväksi sitä, että jo nyt myös teollisuus tekee isoja muutoksia kohti kestävää kehitystä, luonnonvarojen säilymistä sekä ympäristön suojelua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 6
Hanke vaikuttaa välittömästi paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla sellaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä, joissa on globaalia kysyntää ja jotka palvelevat asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana etsitään sellaisia kehityspolkuja aloilla, joissa paikallisesti on työvoimapulaa tai tarvitaan uudenlaista osaamista. Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja yritysten kehittämisyhtiöitä. Verkosto- ja sidosryhmätyöskentelyllä sekä valtakunnallisten toimijoiden ja innovaatio-organisaatioiden toimintaa seuraamalla varmistetaan se, että OTE-hankkeen kautta pysytään ajassa ja kehityksessä kiinni. Tavoitteena on yhdistää alueellisen elinkeinorakenteen ja toimijoiden tuntemus tulevaisuus- ja ennakointityöskentelyyn. Tällöin OTE-hanke on mukana varmistamassa seutukunnan jatkuvaa kehittymistä, oppimista ja elinvoimaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
OTE-hankkeessa kehitetään erityisesti tuottavuutta, kohdentuvuutta ja työhyvinvointia lisääviä osioita palvelutuotteiden kokonaisuuteen. Aineettomat palvelutuotteet ja esimerkiksi palveluosan merkityksen kasvattaminen tekniseen tuotteeseen tarvitsee myös uutta osaamista ja OTE-hankkeessa voidaan räätälöidä täydennys- ja lisäkoulutusta kohdeyrityksiin osaamistarpeen mukaan. OTE-ohjauksen asiakkaille mahdollistuu olla mukana ja osallisena mm. uusien ja täydentävien koulutusten sekä osaamisen kehittämisen hankkeiden kautta. Syntyvät uudet koulutus-/palvelutuotteet konseptoidaan niin, että niitä voidaan skaalata työnantajien tarpeen ja kiinnostuksen mukaan käyttöönotettavaksi laajemmin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
OTE-hankkeen yksi iso merkitys on yritysten ja opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat yritykset löytävät oman ympäristönsä paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Verkko-opetusmahdollisuuden käyttö liittyen lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuuksiin vähentää autoilun aiheuttamaa kuormitusta, joka on merkittävä asia alueen laajuuden vuoksi. Tuotekonseptoinnilla ja ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. keskustoihin suuntautuvaa raskasta logistiikkaa ja pendelöintiä, joka osaltaan vähentää teiden kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Edistämme OTE-hankkeen asiakkaiden hyvinvointia panostamalla asiakkaan kokonaisvaltaisen yksilöllisyyden huomioimiseen, uravarmuuden parantumiseen sekä koulutus- ja opintopolun onnistumiseen. Tätä kautta tuemme asiakkaan hyvinvointia sekä osallisuuden kautta kasvavaa kiinnittymistä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. OTE-hankkeen kautta edistämme työllistyvyyttä, työllisyyttä, tuottavuutta ja sitä kautta myös yksilön taloudellista hyvinvointia sekä seutukunnan taloudellista kehittymistä. Työ on yksi edellytys sille, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Hanke edistää hyvinvointia koulutuksen keinoin mm. rakennemuutoksesta aiheutuneen työttömyyden ratkaisemisessa. Hankkeen toimintamallit antavat työkaluja yrityksille ennakointiin, rekrytointiin ja henkilöstöhallintoon. Samalla yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa joustavien koulutuspolkujen kautta, joita yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa kehitetään alakohtaisesti.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Soveltuvia töitä löytyy myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla sekä naisten voimavara miesvoittoisilla aloilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotannollis- ja taloudellisista syistä irtisanotuista on miehiä. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen yritykset ja toimijat (metalli) mutta myös naisvaltaiset alat (kuten esim. sote ja puhdistuspalveluala). Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikoimmin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksina käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
OTE-hankkeen toimijat luovat käytännön keinoja eri väestöryhmien työllistymiseen; esimerkiksi ikääntyvät, nuoret työttömät, maahanmuuttajataustaiset ja osatyökykyiset. Hankkeen työntekijät pyrkivät ottamaan työssään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen muun muassa hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-alojen yritysten kehittämiseen ja naisia esim. autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat. Yhteistyössä tehtävä kehittämistyö edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vähentää ikään kohdistuvaa syrjintää, koska toimintamallilla osaamista sanoitetaan ja kehittämiseen kannustetaan.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeella on välillistä vaikutusta maisemaan virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Vaikutus kohdistuu Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat sisällyttävät opintoihinsa esim. ympäristöosaamisen ja hyödyntävät tätä työmarkkinoilla kilpailuetunaan ja osaamispääomanaan. OTE-hankkeen ohjauksessa ja yritysyhteistyössä sekä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä ympäristöasiat ja –osaaminen pidetään oleellisena osana vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Asiakkaalle mahdollistuu eri tilanteissa päästä tutkimaan, tutustumaan ja näkemään käytännössä ympäristöasioiden huominen sekä liiketoiminnassa että läpileikkaavana toimintamallina eri toimintaympäristöissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-