|
|
|
Hankekoodi: S21856
Hankkeen nimi: DigiHyöty
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: Kiljavantie 6
Puhelinnumero: 09 29041200
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: Rajamäki
WWW-osoite: http://www.tts.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kuusela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7143695
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on PK -yritysten digitaalisten järjestelmien ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisääminen, yritysten ja digiteknologian asiantuntijoiden yhteistoiminnan edistäminen sekä yritysten henkilöstön osallisuuden lisääminen työn kehittämisessä erikokoisten yritysten tarpeet huomioiden.
Digihyöty-hanke kehittää PK-yritysten tivi-osaamista, yritysten ja digitalisaatioasiantuntijoiden vuorovaikutusta sekä henkilöstön osallisuutta. Hanke integroi logistisen arvoketjun yritykset älykkääksi tuotantojärjestelmäksi. Arvoketjun älykkyys minimoi turhat kuljetukset, vähentää hävikkiä ja edistää kiertotaloutta.
PK-yritysten tivi-tekniikan tuntemus ja kyky kehittää digitaalisia toimintatapoja ovat usein puutteelliset. Erikokoisten PK-yritysten haasteet ovat erilaisia. Digiosaamisen ja osallistamisen puutteiden seurauksena tivi-tekniikasta saadut hyödyt jäävät vähäisiksi. Kehittämiseen ja henkilöstön johtamiseen ei ole omaa henkilöstöä tai suunnitelmaa.
Hanke tuottaa tietoa PK-yritysten kehittämistarpeista ja tietojärjestelmien käyttöönoton opastusmallin soveltuvuudesta yritysten kehittämiseen. Tuloksena kehittämisen ja digitekniikan asiantuntijat pystyvät tukemaan PK-yritysten kehittämistoimintaa.
Hanke määrittää henkilöstön osallistamisen käytäntöjä ja tunnistaa tietojärjestelmien käyttöönoton kriittiset vaiheet. Se kehittää myös henkilöstön digi- ja kehittämisosaamista ja tukee yhdenvertaista osallistumista kehittämistoimintaan. Osallistamalla koko henkilöstön osaaminen saadaan mukaan asemasta, koulutuksesta tai sukupuolesta riippumatta.
Toimenpiteinä hanke:
1) Toteuttaa PK-yritysten digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämistarvearvion, jossa selvitetään henkilöstö osallistaen nykytilanne tietojärjestelmien hankinnassa ja hyödyntämisessä sekä toiminnan kehittämisessä.
2) Pilotoi osallistavaa valmentavaa työotetta käyttäen tietojärjestelmien käyttöönoton opastuksen mallia ja etsii käyttöönoton kriittiset kohdat erikokoisissa PK-yrityksissä.
3) Järjestää verkostovalmennustapahtumia tivi-järjestelmistä, niiden hankinnasta ja käyttöönotosta. Tapahtumat vastaavat kehittämistarvearviossa tunnistettuihin tarpeisiin kooten samankaltaisia haasteita kohdanneita yrityksiä ja asiantuntijoita yhteen ja edistäen henkilöstön osallistumista digitaaliseen kehitykseen.
Horisontaalisina tavoitteina henkilöstön digi- ja kehittämisosaamisen kasvu edistää niiden yhdenvertaisia edellytyksiä osallistua, kehittää työtä ja digiosaamista, edistää henkistä kasvua, menestymistä työmarkkinoilla ja hyvinvointia työssä. Tieto- ja viestintätekniikan avulla integroitu älykäs tuotantojärjestelmä minimoi turhat kuljetukset, vähentää hävikkiä ja edistää kiertotaloutta.
Hankkeen primaarikohderyhmä on mikro- ja PK-yritysten henkilöstö ja yritys-/työnjohto. PK-yrityksistä kohderyhmän muodostavat kasvuun pyrkivät pienteolliset ja palveluyritykset, joiden toiminnan ohjauksen digitalisaatio edistää tuotannon suunnittelua ja henkilöstövoimavarojen kestävää kehitystä sekä parantaa yritysten arvoketjuja. Toimenpiteet kohdistuvat henkilöstötuottavuuteen ja työhyvinvointiin merkittävästi vaikuttaviin teknologisiin tai liiketoiminnallisiin muutoksiin (digitalisaatio, toimintarakenne, alihankintasuhteet, työn uudelleenorganisointi ja henkilöstön osallistuminen).
Hanke paikantaa alueellisesti ja paikallisesti eri kokoisia kasvuun pyrkiviä pienteollisia ja palveluyrityksiä, joiden toiminnanohjauksen digitalisaatio edistää tuotannon suunnittelua, henkilöstövoimavarojen kestävää kehitystä ja parantaa yritysten arvoketjuja. PK-yritysten mukaan saaminen kehittämishankkeisiin tiedetään haastavaksi. Yritykset eivät tunnista hankkeen yrityksen kehittämiselle tarjoamia mahdollisuuksia, eivätkä useinkaan tiedä, mitä hyötyä kehittämishankkeeseen osallistuminen niille voi tuoda. Kehittämisen nähdään olevan pois ”tuottavasta” työstä, jonka tekemiseen kaikki aika menee.
Hankkeen välilliset eli sekundääriset kohderyhmät ovat:
1. toimialan ei-edunvalvonnalliset kehittämisyhdistykset (kunnalliset yrityskehitysyhtiöt)
2. yritysten toimialojen edunvalvojat jäsenyrityksineen (yrittäjäliitot ja -yhdistykset)
3. ammattiyhdistykset (kuten PAM ja PAU)
4. alan yritysten yhteenliittymät (yrityspuistot, alueelliset yrittäjien paikallisyhdistykset yms.)
5. suuret yritykset, joiden arvoverkostossa tai ekosysteemissä toimii pieniä alihankkijoita (esim. logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset, huolintaliikkeet, henkilöstövuokrausyritykset)
6. asiantuntijapalveluyritykset (kuten VTT ja konsultit)
7. koulutusorganisaatiot
8. erilaisia digitaalisia järjestelmiä kehittävät ja toimittavat yritykset
9. erilaiset välittäjäorganisaatiot, jotka ovat tyypillisesti kauppakeskusten, yrityskylien tai teollisuusalueiden kehittämisyhdistyksiä
10. yritykset, jotka hyötyvät hankkeen tulosten soveltamisesta oman yrityksensä kehittämiseen,
11. työvoimatoimi.
Esimerkiksi yhteydet koulutusorganisaatioihin ja työvoimatoimeen takaavat mahdollisuuden vastata hankkeessa ilmenneeseen yritysten tarpeeseen hankkia henkilöstöä, jonka taidot täydentävät yrityksen henkilöstön aiempaa osaamista.
Verkostot ovat keskeinen elementti hankkeen tuotosten jalkauttamisessa. Monialaisten verkostojen avulla varmistetaan tiedon jalkautuminen erikokoisissa PK-yrityksissä toimivista digitaalisista teknologiaratkaisuista. Verkostot edistävät välitöntä keskustelua eri tahojen välillä, mikä edistää tavoitetta varmistaa kyvykkyytensä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä niiden myötä tulevien työelämän ja työtapojen muutosten hallinnassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 517 419
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 401 697
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 566 710
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 178
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Uusimaa, Päijät-Häme
Seutukunnat: Forssan, Raaseporin, Helsingin, Imatran, Porvoon, Kouvolan, Loviisan, Lappeenrannan, Lahden, Kotkan-Haminan, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Hollola, Nurmijärvi, Askola, Rautjärvi, Sysmä, Riihimäki, Hämeenlinna, Padasjoki, Karkkila, Luumäki, Loviisa, Tammela, Jokioinen, Vihti, Hanko, Asikkala, Hyvinkää, Inkoo, Savitaipale, Hamina, Järvenpää, Miehikkälä, Ypäjä, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Lemi, Pukkila, Hausjärvi, Pyhtää, Lohja, Lahti, Vantaa, Sipoo, Kouvola, Loppi, Kärkölä, Tuusula, Taipalsaari, Lapinjärvi, Parikkala, Siuntio, Forssa, Kotka, Hattula, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Heinola, Janakkala, Iitti, Kauniainen, Orimattila, Raasepori, Humppila, Hartola, Virolahti, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Hankkeessa edistetään mm. fyysisten tiedonhallintaprosessien korvaamista digitaalisilla. Tämä vähentää paperijätteen määrää ja tehostaa toiminnan ohjausta ja logistisia toimintoja. Toiminnan ohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja logistiikan tehostuminen puolestaan vähentää turhaa hävikkiä ja edistää kuljetusten optimointia, mikä puolestaan vähentää kuljetusten ilmastopäästöjä. Tehostunut toiminnan ohjaus ja kierrättäminen parantaa myös materiaalituottavuutta eli materiaalit pystytään hyödyntämään tehokkaasti, eikä hukkamateriaaleja päästetä jätteeksi vaan palautetaan kiertoon. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat resurssitehokkaita toimintamalleja, esimerkiksi materiaalien jäljittämisen kiertotaloudessa. Hankkeessa edistetään PK -yritysten digitaalista osaamista ja toimintatapoja, mikä parantaa niiden valmiutta hyödyntää tietotekniikkaa myös resurssitehokkuutensa parantamiseen ja hukkamateriaalien kierrättämistä. Hankkeessa syntyvät ratkaisut ja osaaminen voivat vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Kuten ilmastonmuutoksen kohdalla, uudet teknologiat mahdollistavat aiempaa resurssitehokkaampia toimintamalleja, jotka vähentävät jätettä ja edistävät kiertotaloutta. Hankkeessa edistetään PK-yritysten digitaalista osaamista ja toimintatapoja, mikä parantaa niiden valmiutta hyödyntää tietotekniikkaa myös resurssitehokkuutensa parantamiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Vaikutukset maaperään, ilmaan sekä kasvihuonekaasupäästöihin tulevat pidemmällä aikavälillä entistä tehokkaampien digitaalisten toimintatapojen yleistymisen kautta. Esimerkiksi logististen kuljetusten optimointi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sähköiset palvelut ja etätyö vähentävät henkilöliikennettä ja joustava työskentely vähentää toimitilojen tarvetta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 4 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin, mutta edellisissä kohdissa kuvatut epäsuorat vaikutukset koskevat myös Natura 2000 -ohjelman kohteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hankkeen tavoitteina olevat tuottavuuden parantaminen ja tehokkaammat toiminnanohjausprosessit tarkoittavat myös tehokkaampaa materiaalien käyttöä, talteenottoa ja kierrätyksen tehostamista, mikä vähentää hukkamateriaalin määrää ja päätymistä jätteeksi. Digitaaliset toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat myös energiatehokkuuden lisäämisen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 6 |
| Toiminnan ohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja tehostaminen lisää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja mahdollistaa myös paremmin tuotannossa syntyvän jätteen hyödyntämisen toiminnan energialähteenä ( esim. metsäteollisuuteen liittyvät PK -yritykset). Hankkeeseen saattaa valikoitua energiateollisuusalalla toimivia PK-yrityksiä, joiden digitaalisia toimintaedellytyksiä hanke edistää. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen hankkeella on merkittävä välitön vaikutus, sillä hankkeen tavoitteena on nimenomaan edistää maakunnassa toimivien PK-yritysten digitaalista osaamista ja toimintavalmiuksia niin, että yritysten tuottavuus ja henkilöstön työhyvinvointi paranevat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa syntyy aineettomia tuotteita ja palveluita, erityisesti Tietosalkku, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen jälkeen PK-yrityksille tarjottavissa digitalisaatiokoulutuksissa. Hankkeen yksi päätavoite on digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen PK -yrityksissä ja sitä kautta edistää aineettomien hyödykkeiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään ja levitetään uusia työskentelytapoja ja malleja, joissa digitalisaatio on keskeisessä roolissa. Digitaaliset palvelut ja toimintatavat kuten etätyö ja etäkokoukset vähentävät fyysistä liikkumistarvetta siinä missä logistiikan digitalisaatio tehostaa kuljetusten optimointia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa hankkeen sisältöä. Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden ja sitä kautta kannattavuuden parantaminen. Vain kannattava yritys voi työllistää ja perehdyttää uusia työntekijöitä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia työllistyä myös osatyökykyisille. Ratkaisevaa on sähköisten palveluiden ja työvälineiden kuten etäneuvottelujärjestelmien esteettömyys ja saavutettavuus. Niihin on kiinnitettävä hankkeen puitteissa järjestettävissä valmennuksissa huomiota. On myös PK-yrittäjän etu, että yritys voi rekrytoida työvoimaa mahdollisimman laajasta joukosta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Pienten- ja mikroyritysten tukeminen digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämisessä vahvistaa ja yhdenvertaistaa niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Selkeiden toimintamallien ja osaamisen kehittäminen parantaa sekä työntekijöiden että yrityksen näkökulmaa yhteiskunnan ja eri kulttuurien toimintatavoista. Osaamispohja ja teknologian mahdollistama pysyvä tieto yrityksen perehdytyksen ja osaamisen kehittämiseen parantaa eettistä ja avointa toimintaa suhteessa työntekijöihin, työyhteisöön, yrityksen toimintakenttään, yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön. Edistäessään PK-yritysten digitaalisia valmiuksia ja toimintoja hanke vaikuttaa sekä PK-yrittäjiin että PK-yritysten työntekijöihin, mikä edistää tietoyhteiskuntakehitystä myös työpaikan ulkopuolella. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Yritysten, myös PK -yritysten yhtenä tehtävänä on tuottaa innovaatioita ja tehokkaita ratkaisuja käyttämiensä materiaalien hallintaan. Hankkeessa annettavat digitaaliset valmiudet edistävät myös tämän tehtävän toteutumista. Käytännössä tehokkaampi materiaalien hyödyntäminen edistää ekologista toimintatapaa, ekologisempaa tuotantoa ja ylijäämäisten materiaalien kierrättämistä tuotteen suunnittelusta jätehuoltoon asti. | ||
Hankkeen tavoitteena oli PK-yritysten digitaalisten järjestelmien ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisääminen, yritysten ja digiteknologian asiantuntijoiden yhteistoiminnan edistäminen sekä yritysten henkilöstön osallisuuden lisääminen työn kehittämisessä erikokoisten yritysten tarpeet huomioiden. Tavoite toteutui, kun alkuperäistä hankesuunnitelmaa muokattiin.
Hanke aloitettiin juuri ennen koronapandemiaa, ja pandemian eri vaiheet vaihtuvine rajoituksineen leimasivat hankkeen toimintaa vahvasti ja hidastivat yrityshankintaa. Hankkeen toimenpiteitä muokattiin yritysten muuttuviin tarpeisiin, ja esimerkiksi toteutukseen lisättiin webinaareja, alunperin suunnitellut verkostovalmennustapahtumat poistaen. Yritysten kanssa pyrittiin kuitenkin kohtaamaan paikalla. Kohderyhmänä oli mikro- ja PK-yritysten henkilöstö ja yritys-/työnjohto yrityksissä Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Yrityksiä saatiin mukaan 21, näistä eniten Uudeltamaalta, mutta kaikilta alueilta vähintään yksi yritys.
Yritystoimenpiteet:
Hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä toteutettiin ensin digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämistarvearvio, jossa selvitettiin henkilöstö osallistaen nykytilanne mm. tietojärjestelmien hankinnassa ja hyödyntämisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Kussakin yrityksessä tehtiin alkukartoitus haastatellen, ja hankkeen toteuttajista koottiin aina sopiva asiantuntijaryhmä (2-4 hlöä) ko. yrityksen tueksi.
Yritysten kehittämistarpeet löytyivät teemoista GDPR, tietosuoja ja tietoturva, verkkokaupan kehittäminen, toimintoprosessit ja järjestelmät, tietojärjestelmien hallinta sekä verkkosivut ja sosiaalinen media. Hankkeen alkuperäiset kokonaistavoitteet oli suunnattu hieman eri tavoin kuin toteutuma, jossa some-, verkkokauppa- ja tietoturvateemat painottuivat. Näiden kanssa riittää hanketoteuttajilla työtä Digihyöty-hankkeen jälkeenkin. Muutoksien suurimpina syinä olivat koronapandemian tuoma uusi tilanne ja Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen. Yleiseksi haasteeksi löytyi useassa yrityksessä henkilöstön osallistaminen ja johdon ja muun henkilöstön välisen tiedonvälityksen puutteet. Tämä heikentää toiminnan kehittämistä ja ohjausta.
Kaikki osallistuneet yritykset antoivat kiittävää palautetta, ja totesivat hankkeen olleen heille hyödyllinen ja edistäneen yrityksessä tunnistettuja kehityskohteita. Kehittäminen oli hyvin monenlaista: osalle yrityksistä riitti muutama tapaaminen, kun taas osan rinnalla kuljettiin pitempään sparraten. Hankkeessa tehtiin yritysten kanssa myös jatkuvaa seurantaa: hankkeen tavoitteiden tarkastelu, kehityskohteiden tarkennukset ja etenemiset prosessin aikana, loppukeskustelu ja yhteinen arviointi.
Webinaarit:
Hankkeessa selvitettyjen yritysten digitalisaatiohaasteiden pohjalta tehtiin kaikille yrittäjille ja aiheesta muuten kiinnostuneille materiaalia avuksi ja toteutettiin teemoista seitsemän webinaaria sekä päätöswebinaari. Webinaarien tallenteet ovat kaikkien saatavilla Tieken YouTube-kanavalla.
Yrittäjän digitieto –sivusto:
Hankkeen lopputuotteena toteutettiin Yrittäjän digitieto -verkko-opas www.yrittajandigitieto.fi , joka tarjoaa ensiaskeleet digitalisaatiota suunnitteleville yrityksille. Oppaan sisältö jakaantuu kolmeen pääteemaan: Digi muuttaa työtä, Tekniset ratkaisut, Digimarkkinointi ja some. Verkko-oppaan sisällöt toteutettiin konsortion yhteistyönä. Työterveyslaitos toimi sisällön toimittajana ja kokonaisuuden koordinoijana. Opas julkaistiin TTL:n verkkosivujen osana omana itsenäisenä kokonaisuutenaan, jolle hankittiin oma domain yrittäjändigitieto.fi.
Hankkeen toteuttajat TTS Työtehoseura, Työterveyslaitos (TTL) ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus toimivat hankkeen ajan hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä. Digihyöty-hankkeelle on jo suunniteltu jatkoa sekä yhdessä että erikseen, koska tarve kasvaa koko ajan. Aivan hankkeen loppuvaiheessa nousi esiin tekoäly mahdollisuuksineen ja haasteineen, ja myös digitalisaation merkitys vihreässä siirtymässä kasvaa koko ajan.