Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21856

Hankkeen nimi: DigiHyöty

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 09 29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Nummenranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.nummenranta(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 7303370

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

TIEKE, 0494484-2
Työterveyslaitos, 0220266-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on PK -yritysten digitaalisten järjestelmien ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisääminen, yritysten ja digiteknologian asiantuntijoiden yhteistoiminnan edistäminen sekä yritysten henkilöstön osallisuuden lisääminen työn kehittämisessä erikokoisten yritysten tarpeet huomioiden.
Digihyöty-hanke kehittää PK-yritysten tivi-osaamista, yritysten ja digitalisaatioasiantuntijoiden vuorovaikutusta sekä henkilöstön osallisuutta. Hanke integroi logistisen arvoketjun yritykset älykkääksi tuotantojärjestelmäksi. Arvoketjun älykkyys minimoi turhat kuljetukset, vähentää hävikkiä ja edistää kiertotaloutta.
PK-yritysten tivi-tekniikan tuntemus ja kyky kehittää digitaalisia toimintatapoja ovat usein puutteelliset. Erikokoisten PK-yritysten haasteet ovat erilaisia. Digiosaamisen ja osallistamisen puutteiden seurauksena tivi-tekniikasta saadut hyödyt jäävät vähäisiksi. Kehittämiseen ja henkilöstön johtamiseen ei ole omaa henkilöstöä tai suunnitelmaa.
Hanke tuottaa tietoa PK-yritysten kehittämistarpeista ja tietojärjestelmien käyttöönoton opastusmallin soveltuvuudesta yritysten kehittämiseen. Tuloksena kehittämisen ja digitekniikan asiantuntijat pystyvät tukemaan PK-yritysten kehittämistoimintaa.
Hanke määrittää henkilöstön osallistamisen käytäntöjä ja tunnistaa tietojärjestelmien käyttöönoton kriittiset vaiheet. Se kehittää myös henkilöstön digi- ja kehittämisosaamista ja tukee yhdenvertaista osallistumista kehittämistoimintaan. Osallistamalla koko henkilöstön osaaminen saadaan mukaan asemasta, koulutuksesta tai sukupuolesta riippumatta.
Toimenpiteinä hanke:
1) Toteuttaa PK-yritysten digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämistarvearvion, jossa selvitetään henkilöstö osallistaen nykytilanne tietojärjestelmien hankinnassa ja hyödyntämisessä sekä toiminnan kehittämisessä.
2) Pilotoi osallistavaa valmentavaa työotetta käyttäen tietojärjestelmien käyttöönoton opastuksen mallia ja etsii käyttöönoton kriittiset kohdat erikokoisissa PK-yrityksissä.
3) Järjestää verkostovalmennustapahtumia tivi-järjestelmistä, niiden hankinnasta ja käyttöönotosta. Tapahtumat vastaavat kehittämistarvearviossa tunnistettuihin tarpeisiin kooten samankaltaisia haasteita kohdanneita yrityksiä ja asiantuntijoita yhteen ja edistäen henkilöstön osallistumista digitaaliseen kehitykseen.
Horisontaalisina tavoitteina henkilöstön digi- ja kehittämisosaamisen kasvu edistää niiden yhdenvertaisia edellytyksiä osallistua, kehittää työtä ja digiosaamista, edistää henkistä kasvua, menestymistä työmarkkinoilla ja hyvinvointia työssä. Tieto- ja viestintätekniikan avulla integroitu älykäs tuotantojärjestelmä minimoi turhat kuljetukset, vähentää hävikkiä ja edistää kiertotaloutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen primaarikohderyhmä on mikro- ja PK-yritysten henkilöstö ja yritys-/työnjohto. PK-yrityksistä kohderyhmän muodostavat kasvuun pyrkivät pienteolliset ja palveluyritykset, joiden toiminnan ohjauksen digitalisaatio edistää tuotannon suunnittelua ja henkilöstövoimavarojen kestävää kehitystä sekä parantaa yritysten arvoketjuja. Toimenpiteet kohdistuvat henkilöstötuottavuuteen ja työhyvinvointiin merkittävästi vaikuttaviin teknologisiin tai liiketoiminnallisiin muutoksiin (digitalisaatio, toimintarakenne, alihankintasuhteet, työn uudelleenorganisointi ja henkilöstön osallistuminen).
Hanke paikantaa alueellisesti ja paikallisesti eri kokoisia kasvuun pyrkiviä pienteollisia ja palveluyrityksiä, joiden toiminnanohjauksen digitalisaatio edistää tuotannon suunnittelua, henkilöstövoimavarojen kestävää kehitystä ja parantaa yritysten arvoketjuja. PK-yritysten mukaan saaminen kehittämishankkeisiin tiedetään haastavaksi. Yritykset eivät tunnista hankkeen yrityksen kehittämiselle tarjoamia mahdollisuuksia, eivätkä useinkaan tiedä, mitä hyötyä kehittämishankkeeseen osallistuminen niille voi tuoda. Kehittämisen nähdään olevan pois ”tuottavasta” työstä, jonka tekemiseen kaikki aika menee.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset eli sekundääriset kohderyhmät ovat:
1. toimialan ei-edunvalvonnalliset kehittämisyhdistykset (kunnalliset yrityskehitysyhtiöt)
2. yritysten toimialojen edunvalvojat jäsenyrityksineen (yrittäjäliitot ja -yhdistykset)
3. ammattiyhdistykset (kuten PAM ja PAU)
4. alan yritysten yhteenliittymät (yrityspuistot, alueelliset yrittäjien paikallisyhdistykset yms.)
5. suuret yritykset, joiden arvoverkostossa tai ekosysteemissä toimii pieniä alihankkijoita (esim. logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset, huolintaliikkeet, henkilöstövuokrausyritykset)
6. asiantuntijapalveluyritykset (kuten VTT ja konsultit)
7. koulutusorganisaatiot
8. erilaisia digitaalisia järjestelmiä kehittävät ja toimittavat yritykset
9. erilaiset välittäjäorganisaatiot, jotka ovat tyypillisesti kauppakeskusten, yrityskylien tai teollisuusalueiden kehittämisyhdistyksiä
10. yritykset, jotka hyötyvät hankkeen tulosten soveltamisesta oman yrityksensä kehittämiseen,
11. työvoimatoimi.

Esimerkiksi yhteydet koulutusorganisaatioihin ja työvoimatoimeen takaavat mahdollisuuden vastata hankkeessa ilmenneeseen yritysten tarpeeseen hankkia henkilöstöä, jonka taidot täydentävät yrityksen henkilöstön aiempaa osaamista.

Verkostot ovat keskeinen elementti hankkeen tuotosten jalkauttamisessa. Monialaisten verkostojen avulla varmistetaan tiedon jalkautuminen erikokoisissa PK-yrityksissä toimivista digitaalisista teknologiaratkaisuista. Verkostot edistävät välitöntä keskustelua eri tahojen välillä, mikä edistää tavoitetta varmistaa kyvykkyytensä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä niiden myötä tulevien työelämän ja työtapojen muutosten hallinnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 808

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 572 460

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Kanta-Häme

Seutukunnat: Raaseporin, Imatran, Forssan, Porvoon, Helsingin, Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Kotkan-Haminan, Riihimäen, Loviisan

Kunnat: Padasjoki, Kärkölä, Lapinjärvi, Askola, Inkoo, Sysmä, Pornainen, Riihimäki, Lohja, Porvoo, Miehikkälä, Tammela, Asikkala, Kouvola, Loppi, Loviisa, Vantaa, Lemi, Ypäjä, Karkkila, Myrskylä, Tuusula, Hausjärvi, Hanko, Espoo, Hamina, Lahti, Hämeenlinna, Taipalsaari, Kirkkonummi, Hyvinkää, Rautjärvi, Vihti, Savitaipale, Hollola, Pyhtää, Sipoo, Luumäki, Järvenpää, Pukkila, Jokioinen, Nurmijärvi, Kauniainen, Lappeenranta, Heinola, Hartola, Iitti, Kotka, Humppila, Kerava, Siuntio, Mäntsälä, Forssa, Janakkala, Ruokolahti, Parikkala, Helsinki, Orimattila, Imatra, Hattula, Raasepori, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 358

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjistä vain noin kolmasosa on naisia, ja naisten yritykset ovat keskimäärin miesyrittäjien yrityksiä pienempiä. Vain neljä prosenttia naisten yrityksistä työllistää yli 10 henkeä. Miesyrittäjien kohdalla osuus on kaksinkertainen. Etenkin itsensä työllistäjien ammattiryhmärakenne on segregoitunut sukupuolen mukaan. Vuonna 2019 yli 40 % miespuolisista itsensä työllistäjistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain viisi prosenttia. Naispuolisten itsensä työllistäjien tärkeimpiä ammattiryhmiä olivat palvelualan työntekijäammatit sekä kulttuuri- ja käsityöalat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen näkökulmasta sekä yritysten koon että ammattiryhmärakenteen sukupuolettuneisuudella on merkitystä, sillä esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmillä ei ole käyttöä kaikkein pienimmissä mikroyrityksissä, joita naisten yritykset useimmiten ovat. Tämä todennäköisesti laskee naisyrittäjien osuutta hankkeeseen osallistuvista PK-yrityksistä alle kolmanneksen, joka on naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä. Lisäksi hankkeeseen pyritään löytämään PK-yrityksiä naisyrittäjien suosimilta aloilta kuten palvelualan työntekijäammatit, pienteolliset ja palveluyritykset. Työn kuormittavuus ja kulttuuriset tekijät huomioidaan hankkeen toteutuksessa moninaisuuden johtaminen (Diversity Management) periaatteiden mukaisesti mm. kansallisuuden, uskontojen, sukupuoliroolien ja yhteisöllisyyden näkökulmista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeessa edistetään mm. fyysisten tiedonhallintaprosessien korvaamista digitaalisilla. Tämä vähentää paperijätteen määrää ja tehostaa toiminnan ohjausta ja logistisia toimintoja. Toiminnan ohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja logistiikan tehostuminen puolestaan vähentää turhaa hävikkiä ja edistää kuljetusten optimointia, mikä puolestaan vähentää kuljetusten ilmastopäästöjä. Tehostunut toiminnan ohjaus ja kierrättäminen parantaa myös materiaalituottavuutta eli materiaalit pystytään hyödyntämään tehokkaasti, eikä hukkamateriaaleja päästetä jätteeksi vaan palautetaan kiertoon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat resurssitehokkaita toimintamalleja, esimerkiksi materiaalien jäljittämisen kiertotaloudessa. Hankkeessa edistetään PK -yritysten digitaalista osaamista ja toimintatapoja, mikä parantaa niiden valmiutta hyödyntää tietotekniikkaa myös resurssitehokkuutensa parantamiseen ja hukkamateriaalien kierrättämistä. Hankkeessa syntyvät ratkaisut ja osaaminen voivat vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Kuten ilmastonmuutoksen kohdalla, uudet teknologiat mahdollistavat aiempaa resurssitehokkaampia toimintamalleja, jotka vähentävät jätettä ja edistävät kiertotaloutta. Hankkeessa edistetään PK-yritysten digitaalista osaamista ja toimintatapoja, mikä parantaa niiden valmiutta hyödyntää tietotekniikkaa myös resurssitehokkuutensa parantamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 7
Vaikutukset maaperään, ilmaan sekä kasvihuonekaasupäästöihin tulevat pidemmällä aikavälillä entistä tehokkaampien digitaalisten toimintatapojen yleistymisen kautta. Esimerkiksi logististen kuljetusten optimointi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sähköiset palvelut ja etätyö vähentävät henkilöliikennettä ja joustava työskentely vähentää toimitilojen tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 4
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin, mutta edellisissä kohdissa kuvatut epäsuorat vaikutukset koskevat myös Natura 2000 -ohjelman kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeen tavoitteina olevat tuottavuuden parantaminen ja tehokkaammat toiminnanohjausprosessit tarkoittavat myös tehokkaampaa materiaalien käyttöä, talteenottoa ja kierrätyksen tehostamista, mikä vähentää hukkamateriaalin määrää ja päätymistä jätteeksi. Digitaaliset toiminnanohjausjärjestelmät mahdollistavat myös energiatehokkuuden lisäämisen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Toiminnan ohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja tehostaminen lisää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja mahdollistaa myös paremmin tuotannossa syntyvän jätteen hyödyntämisen toiminnan energialähteenä ( esim. metsäteollisuuteen liittyvät PK -yritykset). Hankkeeseen saattaa valikoitua energiateollisuusalalla toimivia PK-yrityksiä, joiden digitaalisia toimintaedellytyksiä hanke edistää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen hankkeella on merkittävä välitön vaikutus, sillä hankkeen tavoitteena on nimenomaan edistää maakunnassa toimivien PK-yritysten digitaalista osaamista ja toimintavalmiuksia niin, että yritysten tuottavuus ja henkilöstön työhyvinvointi paranevat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa syntyy aineettomia tuotteita ja palveluita, erityisesti Tietosalkku, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen jälkeen PK-yrityksille tarjottavissa digitalisaatiokoulutuksissa. Hankkeen yksi päätavoite on digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen PK -yrityksissä ja sitä kautta edistää aineettomien hyödykkeiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Hankkeessa kehitetään ja levitetään uusia työskentelytapoja ja malleja, joissa digitalisaatio on keskeisessä roolissa. Digitaaliset palvelut ja toimintatavat kuten etätyö ja etäkokoukset vähentävät fyysistä liikkumistarvetta siinä missä logistiikan digitalisaatio tehostaa kuljetusten optimointia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa hankkeen sisältöä. Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden ja sitä kautta kannattavuuden parantaminen. Vain kannattava yritys voi työllistää ja perehdyttää uusia työntekijöitä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia työllistyä myös osatyökykyisille. Ratkaisevaa on sähköisten palveluiden ja työvälineiden kuten etäneuvottelujärjestelmien esteettömyys ja saavutettavuus. Niihin on kiinnitettävä hankkeen puitteissa järjestettävissä valmennuksissa huomiota. On myös PK-yrittäjän etu, että yritys voi rekrytoida työvoimaa mahdollisimman laajasta joukosta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Pienten- ja mikroyritysten tukeminen digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämisessä vahvistaa ja yhdenvertaistaa niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Selkeiden toimintamallien ja osaamisen kehittäminen parantaa sekä työntekijöiden että yrityksen näkökulmaa yhteiskunnan ja eri kulttuurien toimintatavoista. Osaamispohja ja teknologian mahdollistama pysyvä tieto yrityksen perehdytyksen ja osaamisen kehittämiseen parantaa eettistä ja avointa toimintaa suhteessa työntekijöihin, työyhteisöön, yrityksen toimintakenttään, yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön. Edistäessään PK-yritysten digitaalisia valmiuksia ja toimintoja hanke vaikuttaa sekä PK-yrittäjiin että PK-yritysten työntekijöihin, mikä edistää tietoyhteiskuntakehitystä myös työpaikan ulkopuolella.
Ympäristöosaaminen 7 7
Yritysten, myös PK -yritysten yhtenä tehtävänä on tuottaa innovaatioita ja tehokkaita ratkaisuja käyttämiensä materiaalien hallintaan. Hankkeessa annettavat digitaaliset valmiudet edistävät myös tämän tehtävän toteutumista. Käytännössä tehokkaampi materiaalien hyödyntäminen edistää ekologista toimintatapaa, ekologisempaa tuotantoa ja ylijäämäisten materiaalien kierrättämistä tuotteen suunnittelusta jätehuoltoon asti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-