|
|
|
Hankekoodi: S21857
Hankkeen nimi: Osaamo -kohtaantoa edistämässä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1978283-1
Jakeluosoite: PL 8216
Puhelinnumero: 016 3221
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.rovaniemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Mäensivu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.maensivu(at)rovaniemi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 521 2373
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osaamo -kohtaantoa edistämässä -hankkeella haetaan ratkaisuja työelämän kohtaanto -haasteisiin ja työllisyysasteen nostamiseen. Rovaniemellä oli Lapin työllisyyskatsauksen mukaan elokuussa 2019 työttömiä työnhakijoita 3 078. Avoimia työpaikkoja oli 1 533. Erikoisen tilanteesta tekee se, että työvoimapulasta kärsivät eniten samat toimialat, joissa on eniten työttömiä.
Hankkeen päätoteuttaja on Rovaniemen kaupunki ja osatoteuttajia ovat Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu Oy ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Hanke toteutetaan tiiviissä kumppanuudessa Lapin TE-toimiston ja muun työllisyyden edistämisen verkoston kanssa.
Hankkeen päätavoite on kohtaannon edistäminen. Siihen pyritään vastaamaan kehittämällä ohjaamomaista, työllisyyttä edistävää ekosysteemiä seuraavien tavoitteiden kautta:
1. kohtaannon haasteiden tarkempi tunnistaminen
2. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistaminen sekä sitä tukevan toimintamallin kehittäminen
3. työllisyyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen
- työllistymistä tukevat palvelut
- osaamisen kehittämisen palvelut
- työnantajien rekrytoinnin tukemisen palvelut
4. toiminnan arviointi ja toimijaverkoston oppiminen
Kohtaanto-ongelmaan tarttuminen edellyttää siihen liittyvien haasteiden tarkempaa tunnistamista. Kohtaannon haasteet ovat todella moninaiset ja vaikeasti tunnistettavissa. Yleisesti suurimpana esteenä pidetään kuitenkin osaamisvajetta suhteessa tarjolla oleviin tehtäviin. Hankkeessa kehitetään toimijoiden yhteisen tiedon hyödyntämistä kohtaannon haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Yhteistä tietoa hyödynnetään myös toiminnan kehittämiseen ja strategiseen johtamiseen.
Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista varten rakennetaan kasvokkaisen kohtaamisen mahdollistava tila - Osaamo. Tarvittaessa työnhakijan ja työnantajan tueksi tuodaan työllistymistä tukevia palveluita ja ratkaisuja sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Näkyville tuodaan palkkatyön ohella myös erilaisia muita työllistymisen muotoja, kuten yrittäjyys ja itsensä työllistäminen. Kaikki hankkeen toteuttajaorganisaatiot tuovat resurssejaan kyseiseen tilaan. Lisäksi mm. TE-toimisto, KELA ja kaupungin työllisyys- ja elinvoimapalvelut tuovat palveluja samoihin tai rinnakkaisiin tiloihin. Tämä tila toimii brändin luomisen keulakuvana ja auttaa hahmottamaan kehitettävää kokonaisuutta. Tilaan yhdistyy jalkautuva ja digitaalinen toimintamalli. Helppo saavutettavuus sekä työnhakijoiden, työnantajien ja toimijoiden muodostama tiivis kolmikanta tarjoaa alustan uusien, työelämälähtöisten ratkaisujen kehittämiselle sekä yksilöllisellä että rakenteellisella tasolla.
Hankkeessa työllisyyttä edistävät palvelut jaetaan kolmeen osa-alueeseen eli työllistymisen tukemiseen, osaamisen kehittämiseen ja työnantajien rekrytoinnin tukemiseen. Kahdessa ensimmäisessä kohderyhmänä ovat työnhakijat ja viimeisessä työnantajat. Palveluiden tuominen yhteen ja helposti saataville tehostaa niiden käyttöä ja luo mahdollisuuksia synergialle ja uusille innovaatioille. Asiakkaan tarve määrittelee asiointitavan, mutta kaikille taataan mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin. Palveluita kehitetään työelämälähtöisesti ja tiiviisti työelämään linkittyen, mahdollisuuksien mukaan yhdessä työnhakijan ja työnantajan kanssa suunnitellen. Avainsanoja palveluiden järjestämisessä ovat joustavuus ja ratkaisukeskeisyys sekä asiakkaiden tarpeet ja aktiivinen oma rooli.
Monialaisen toimijaverkoston osalta samalla alustalla toimimisen odotetaan johtavan verkoston oppimiseen, uusiin oivalluksiin ja keskinäisen työnjaon kehittymiseen. Verkoston osaamisen kehittämisessä hyödynnetään hankkeeseen sisältyvää jatkuvaa arviointia. Arviointi tukee myös yhteisen tiedon tuottamista.
Hankkeen tarjoaman alustan toiminta on avointa ja mahdollistaa myös sidosryhmien palveluiden hyödyntämisen. Hankkeen asiakastyö keskittyy työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin. Kohderyhmiä ovat työllistymis- ja koulutusvaiheessa olevat, pääasiassa yli 30-vuotiaat työnhakijat, joiden kohdalla pyritään nopeuttamaan työelämän siirtymiä kaikissa vaiheissa sekä ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan työttömyyden pitkittymistä. Erityishuomiota kiinnitetään yli 54-vuotiaiden asiakkaiden työllistymistä tukevien ratkaisujen kehittämiseen. Muita kohderyhmiä ovat potentiaaliset työllistäjät, erityisesti mikro- ja pk-yritykset sekä verkoston toimijat.
Hankkeen tuloksena kohtaannon haasteet ja ratkaisut tunnetaan nykyistä paremmin. Osaamo on positiivisen brändin omaava ja helposti saavutettava työnhakijoiden, työnantajien ja toimijoiden tuntema kohtaamispaikka, joka tuottaa ratkaisuja ihmisten työllistymistä ja jatkuvaa oppimista koskeviin kysymyksiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen. Hankkeen tuloksena työllisyyden edistämisen voimavarat ovat aiempaa tehokkaammin käytössä. Kohtaantoa edistävä ekosysteemi ja parhaat käytännöt jäävät elämään ja mukautuvat edelleen asiakastarpeiden mukaisesti.
Arviointi tuottaa ajantasaista tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ja tukee jatkuvaa kehittämistä. Työllisyyttä edistävän ekosysteemin kehittymisellä on osoitettavissa oleva vaikutus kohtaannon edistymiseen ja työllisyysasteen nousuun. Varsinaisessa hankkeen asiakkuudessa tuetaan työllistymisessä 800:aa, pääasiassa yli 30-vuotiasta työnhakija-asiakasta ja 105:tä työnantaja-asiakasta. Työttömistä työnhakija-asiakkaista vähintään 270 työllistyy hankkeen aikana ja työnantajien kokemus rekrytointiin ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista vähenee.
Hankkeen tarjoaman alustan toiminta on kaikille avointa. Hankkeen asiakastyö keskittyy suoraan työllistymistä (ml. osaamisen kehittäminen ja uraohjaus) tukeviin toimenpiteisiin. Kohderyhmänä on työllistymis- ja koulutusvaiheessa olevat työnhakijat ja potentiaaliset työllistäjät, erityisesti mikro- ja pk-yritykset. Lisäksi toimijaverkoston työntekijät muodostavat asiakaskohderyhmän.
Työnhakija -ikäryhmistä korostuvat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat yli 30-vuotiaat ja erityisesti yli 54-vuotiaat. Huomiota kiinnitetään ammatinvaihtajiin ja toimenpiteitä voidaan suunnata ryhmille, jotka ovat erityisessä työmarkkina-asemassa, kuten osatyökykyiset tai kv-työnhakijat. Hankkeella pyritään purkamaan sukupuolen mukaista työnjakoa. Työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemellä elokuussa 2019 yhteensä 3 078, joista miesten osuus oli 1 727 ja naisten 1 351. Pitkäaikaistyöttömiä oli 783 ja rakennetyöttömien määrä oli 1 774. Ikäryhmittäin tarkasteltuna korostuu yli 50-vuotiaiden suuri määrä, 1 133 henkilöä.
Kohtaantoa edistävillä ratkaisuilla on tarkoitus nopeuttaa työelämän siirtymiä kaikissa vaiheissa sekä ennaltaehkäistä että katkaista työttömyyden pitkittymistä. Näillä toimenpiteillä vastataan tavoitteisiin nostaa työllisyysastetta, vähentää työttömyyttä sekä edistää osaavan työvoiman saatavuutta sekä kohtaantoa. Lisäksi hankkeella tavoitellaan työttömyysjaksojen keston lyhenemistä ja edistetään siirtymiä työelämään, esimerkiksi työttömyydestä työhön tai työstä työhön. Siten hankkeen tarjoama alusta tukee työllistymistä laajalle työnhakijoiden kohderyhmälle, tarjoten erityisesti kasvokkaisen kohtaamisen mahdollisuuksia.
Työllistymistä edistävien toimijoiden välisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen on merkityksellistä kohtaannon edistämisessä ja hankkeella rakennettavan ekosysteemin onnistumisessa. Yhteistyön nähdään kehittyvän pääosin yhdessä tekemällä, mutta hankkeessa on varauduttu myös erilliseen toimijaverkoston valmennukseen.
Varsinaiseen kohderyhmään eivät kuulu esimerkiksi osallisuuden ja kuntoutumisen vaiheessa olevat asiakkaat, mutta he voivat kuitenkin hyötyä hankkeen rakentamasta alustasta ja mallista. Tämä edellyttää saumatonta yhdyspintaa mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen, Kelan ja 3. sektorin kanssa. Yrityksille voidaan tarjota yrityspalveluita alustan kautta, mikä puolestaan edellyttää yhdyspintaa eri yrityspalveluja tarjoaviin tahoihin.
Välillisiä kohderyhmiä ovat peruspalvelut ja verkostotoimijat, jotka eivät toimi selkeästi alustalla, mutta joiden avulla työnhakija-asiakkaille tarjotaan työelämän siirtymiä edistäviä palveluja. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat mm. yksityiset palveluntuottajat ja elinkeinoelämän toimijat, jotka tarjoavat palveluitaan alustaa hyödyntäen tai osallistuvat tai hyötyvät hankkeen toiminnasta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 354 893
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 308 997
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 693 617
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 636 245
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 105
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 134
Suunniteltu: 900
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeessa tuotetut materiaalit pyritään tuottamaan sähköiseen muotoon ja vain välttämättömät tulostetaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeessa tuotetut materiaalit pyritään tuottamaan sähköiseen muotoon ja vain välttämättömät tulostetaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Työvoiman osaamisen tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen sekä työnantajien rekrytointiosaamisen kehittäminen. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen lisäämällä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Tämä puolestaan parantaa paikallisen elinkeinoelämän kilpailukykyä markkinoilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään yrittäjyyteen ohjaavia palveluita. Hankkeessa kehitetään monikanavaisia palveluita. Työvoiman saatavuus pitkien etäisyyksien alueella on vaikeampaa. Luomalla tehostettuja ja yksilöllisiä ohjauspolkuja, nopeutetaan osaavan työvoiman saatavuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hankkeessa toteutetaan myös etäyhteyksin ohjausta ja konsultointia sekä hyödynnetään digitaalisia alustoja, jolloin turha liikkuminen vähenee. Verkostotapaamisiin on mahdollista osallistua myös sähköisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hyvinvointi lisääntyy ihmisten työllistyessä. Ihmiset hyödyntävät potentiaaliaan tehokkaammin ja heidän osallisuutensa kasvaa. Nämä yhdessä parantavat elämän laatua ja ehkäisevät syrjäytymiskehitystä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Toimenpiteitä voidaan suunnata ryhmille, jotka sukupuolen lisäksi ovat muilta taustatekijöiltään erityisessä työmarkkina-asemassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia työllistyä sekä toteutetaan ohjauspalveluja myös kv-työnhakijoille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tarve lähti havaituista työelämän kohtaantohaasteista, ja koska nämä haasteet liittyvät usein osaamiseen, oli ratkaisuja loogista lähteä etsimään työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten yhteishankkeella. Kehittämällä toimijoiden välistä yhteistyötä ja luomalla uusia ratkaisuja kohtaannon haasteisiin, haluttiin edistää yksilöiden työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko ajan monimuotoistuvilla työmarkkinoilla.
Hankkeen toivottiin kokoavan Ohjaamon kaltaista palvelukokonaisuutta myös yli 30-vuotiaille työnhakijoille. Työnhakijoiden palveluiden lisäksi myös työnantajien rekrytoinnin palvelut haluttiin koota yhteen sekä tuoda oppilaitokset kiinteämmin työllisyyspalveluiden rinnalle ratkomaan kohtaannon haasteita. Ennen kaikkea haluttiin kuitenkin luoda konkreettisia kohtaamisen mahdollisuuksia työnhakijoiden ja työnantajien välille.
Hankkeen päätavoitteeseen eli kohtaannon edistämiseen pyrittiin vastaamaan kehittämällä ohjaamomaista, työllisyyttä edistävää ekosysteemiä seuraavien tavoitteiden kautta:
1. kohtaannon haasteiden tarkempi tunnistaminen
2. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistaminen sekä sitä tukevan toimintamallin kehittäminen
3. työllisyyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen
- työllistymistä tukevat palvelut
- osaamisen kehittämisen palvelut
- työnantajien rekrytoinnin tukemisen palvelut
4. toiminnan arviointi ja toimijaverkoston oppiminen
Tavoitteessa 1. olemassa olevaa tietoa onnistuttiin tuomaan helpommin saataville erityisesti työllisyystoimijoiden käyttöön. Usein tämä tapahtui konkreettisen yhteisen tekemisen, kuten asiakastyön kautta. Hankkeen monipuoliset tilastointimenetelmät ja muu tiedonkeruu tuottivat asiakastietoa, joka auttoi osaltaan tunnistamaan kohtaannon haasteita ratkaisujen löytämisen tueksi. Yksi onnistunut valinta kohtaannon haasteiden tarkemman tunnistamisen ja tiedon luomisen kannalta oli päätös painottaa toimintaa ja esim. tapahtumia tiettyihin toimialoihin, kuten palvelualaan. Hieman syvemmälle haasteiden ja ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamisessa päästiin myös keskittymällä tiettyihin asiakaskohderyhmiin, kuten yli 50-vuotiaisiin asiakkaisiin.
Tavoitteessa 2. hankkeen toimiminen samassa tilassa Ohjaamon, TE-toimiston ja Työllisyyden kuntakokeilun kanssa tarjosi mahdollisuuden rakentaa työllisyyden palveluita yhteiselle alustalle kaikkien ikä- ja kohderyhmien käyttöön, yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitettiin työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistava fyysinen ja sähköinen alusta (Palvelupiste Osaamo) ja sitä tukeva toimintamalli. Yhteinen fyysinen tila ja siellä työskentelyä tukevat asiakasohjauksen malli, asiakastietojärjestelmä, ajanvarauskalenteri, tietojenvaihdon malli jne. mahdollistivat matalan kynnyksen paikan, josta tavoittaa kaikki olennaiset työllisyyden toimijat ja työllistymistä sekä rekrytointia edistävät palvelut. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista tehostettiin myös luomalla tapahtumakonsepti, joka saattoi yhteen esimerkiksi tietyn alan osaajia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä. Rekrytilaisuuksia hankkeessa järjestettiin 43 ja niihin osallistui yhteensä 1 527 työnhakijaa ja 239 työnantajaa. Muita tapahtumia oli yhteensä 74 ja niihin osallistui 742 asiakasta ja 363 verkoston jäsentä. Hankkeessa kehitetty alusta ja toimintatavat jäivät elämään työllisyyspalveluihin.
Tavoitteessa 3. suurin lisäarvo syntyi kun työllistymisen, osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin palveluita kyettiin toteutettamaan limittäin. Osaamolla oli päivittäin paikalla työllisyyspalveluiden, oppilaitosten, työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston työntekijät. Fyysinen - myös epämuodollinen - toimijoiden yhdessä työskenteleminen oli tärkeä mahdollistaja entistä yhteisempiin asiakaspalveluihin, uusiin oivalluksiin, verkoston oppimiseen sekä hyvien käytäntöjen juurtumiseen. Työllisyyttä edistävien palvelujen vaikuttavuus lisääntyi tuomalla palvelut yhteen saman katon alle sekä kehittämällä ja mallintamalla toimijoiden välisiä asiakasohjauksen käytäntöjä. Hankkeessa aloitti 1 423 osallistujaa, joista 1 040 olisi aloitushetkellä työttömiä.
Hankkeen toteuttamassa asiakastyössä pureuduttiin uraohjauksella asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin, osaamiseen ja vahvuuksiin sekä erilaisiin työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksiin. Ratkaisujen löytämisessä oli olennaista hankkeen, viranomaistoimijoiden ja muun verkoston tiivis yhteistyö samalla alustalla, mikä nopeutti ja helpotti asiakkaalle sopivien palvelujen, koulutuksen tai työpaikan löytymistä. Henkilöasiakkaat arvioivat Osaamon palvelun laadun erinomaiseksi mm. palvelun ystävällisyyden, kannustavuuden ja asiantuntijoiden osaamisen osalta. Myös työnantajat saivat hankkeen myötä yksilöllistä tukea rekrytointiin kuntakokeilulta, TE-toimistolta ja hankkeen työntekijöiltä yhdeltä luukulta.
Tavoitteen 4. mukainen toiminnan arviointi ja toimijaverkoston oppiminen muodostuivat hankkeelle merkittäväksi itsereflektoinnin välineeksi toiminnan tarkastelussa. Arviointia toteutettiin jatkuvan arvioinnin periaatteella, mikä tarkoitti mm. Osaamon hanketiimin säännöllistä itsearviointia, verkostoarviointia, palautteen ja Osaamon toiminnasta kertovien tilastojen seurantaa sekä henkilöasiakkaille suunnatun vaikuttavuuskyselyn toteuttamista ja työnantaja-asiakkaiden vaikuttavuushaastatteluja. Toiminnan systemaattinen arviointi ja Osaamon mahdollistamat erilaiset kehittämisen foorumit (esim. tiimit) syvensivät toimijoiden välistä yhteistyötä, tukivat toiminnan jatkuvaa parantamista ja toimijaverkoston yhdessä oppimista sekä tulosten ja vaikutusten tunnistamista. Yhdessä tunnistetut kehittämistavoitteet ja niiden yhteinen toteuttaminen tukivat merkittävästi myös toiminnan juurruttamista.
Tilastojen, palautteen ja arviointitiedon valossa hankkeen kohderyhmät hyötyivät hankkeesta ja myös työllisyyden edistämisen ekosysteemi kehittyi. Asiakastavoitteet ylitettiin ja moni asia juurtui jo hankkeen aikana - monesti hieman kuin huomaamatta, yhdessä tehdessä. Verkostoarvioinnin perusteella kaupunkiin onnistuttiin rakentamaan työllisyyden hoidon ekosysteemi ja brändi, ja työllisyyden edistämiseen liittyvien toimijoiden verkostoyhteistyö palvelujen kehittämisessä otti “ison harppauksen” Osaamo-hankkeen aikana. Ehkä hankkeen kaikista keskeisin tulos olikin yhdessä toteutettavan, ohjaamomaisen ekosysteemin laajentaminen seuraavalle tasolle, osaamomaiseksi toimintamalliksi. Toivon mukaan se jättää pitkäaikaisen jäljen yhteiseen tekemiseen ja yhteisen ekosysteemin edelleen kehittämiseen.