|
|
|
Hankekoodi: S21858
Hankkeen nimi: Kulttuurit yhteisellä polulla - luonto ja osallisuus hyvinvoinnin vahvistajina (KUPO-hanke)
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358 20 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Jokela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.jokela(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3109339
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KUPO-hanke – Kulttuurit yhteisillä poluilla on jatkohanke Polut- Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa (2017-2019) -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää Polut-hankkeesta saatuja luontolähtöisen kotoutumisen hyviä työkäytäntöjä ja malleja (luontosuhteen kehittyminen, luontotyöpajat, ohjatut työtoimintakokeilut ja luontolähtöinen vertaisryhmätoiminta) juurruttaa ja parastaa niitä osatoteuttajien toimintaympäristöihin ja alueen palvelurakenteisiin Meri-Lapissa ja Rovaniemellä.
Erityistä tukea tarvitseville ihmisille on Meri-Lapin ja Rovaniemen alueella niukasti mahdollisuuksia tutustua luontolähtöiseen toimintaan osana omaa kotoutumis- ja/tai kuntoutumisprosessiaan. Näillä samoilla ihmisillä on myös usein vähän toiminta-areenoja tavata vastavuoroisesti eri kulttuuritaustaisia ihmisiä. Ajanjakso, jonka ihminen viettää palveluiden piirissä on oivallinen hetki johdattaa hänet vuorovaikutussuhteisiin erilaisten ihmisten kanssa, -tuntemaan luonnon hyvinvointivaikutuksia ja kestävän kehityksen periaatteita ja löytää tapoja soveltaa niitä elämässään. Myös palvelujen tuottajien täytyy monipuolistaa ja kehittää palvelujen tarjontaa uudistuvassa sote-palvelujärjestelmässä,jotta haavoittuvassa asemassa ja usein marginaalissa olevat asiakasryhmät saisivat paremmin uusia toimintamahdollisuuksia ja -vapauksia.
Hankkeen tarkoituksena on rikastaa ja lisätä vaihtoehtoja sosiaalisen kuntoutuksen ja kotouttamispalveluiden tarjontaan asiakkaiden osallisuuden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen tueksi - uusien (Meriva sr, Pohjantähtiopisto, Tervolan kunta) ja PoLut-hankkeessa mukana olleiden (Rovalan Setlementti ry) osatoteuttajien toimintaympäristöissä. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa eri kulttuuritaustaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sosiaalista pääomaa, osallisuutta ja toimijuutta yhteisöllisesti luontolähtöisillä menetelmillä, niin että kaksisuuntainen kotoutuminen, integraatio ja hyvät etniset suhteet edistyvät.
Tavoitteet
1)PoLut-hankkeessa kehitettyjen luontolähtöisten (Green Care) toimintamallien ja menetelmien istuttaminen ja edelleen kehittäminen osatoteuttajien työkäytäntöihin ja asiakkaiden tarpeisiin soveltuviksi monikulttuurisen KUPO-ryhmänmuodostuksen periaatteilla. KUPO-ryhmien muodostumisen taustalla on ajatus vastavuoroisesta integraatiosta, jolloin työskentely tapahtuu aina etnisesti- ja/tai kulttuurisesti monimuotoisissa ryhmissä koko hankkeen toiminnan ajan (suomalaiset ja muiden etnisten ryhmien edustajat samassa luontolähtöisen toiminnan ryhmässä).
a) KUPO-toimintamalli kotouttamistyön ja sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöille.Osatoteuttajien valmennus Green Care ajatteluun sekä Polut-hankkeessa mallinnettuihin luontotyöpajoihin, ohjattuun luontolähtöiseen työtoimintakokeiluun sekä vertaisryhmätoimintaan. Osatavoitteena on edelleen kehittää, pilotoida ja muotoilla KUPO-toimintamalli, jonka kautta lisätään toimijoiden luontolähtöisten menetelmien osaamista ja niiden soveltamista yhteisöllisesti, monikulttuurisesti, ammatillisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti asiakastyöhön. Noin 40 henkilöä kehittää yhteisöllistä, monikulttuurista ja luontolähtöistä (Green Care) osaamistaan, palveluitaan ja palveluprosesseja alueella.
b) KUPO-toimintamalli asiakastyöhön
Kokeilemalla ja kehittämällä luontolähtöisen KUPO-toimintamallin tuottamaa osaamista tavoitellaan
asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden lisäämistä, hyvinvoinnin vahvistumista ja sitä kautta työ-ja toimintakyvyn parantumista. Sen toteutuksessa haetaan laajempaa yhteistyötä alueella toimivien kansalaisjärjestöjen, seurojen, vapaaehtoistoimijoiden, yhdistysten, yritysten sekä työnantajien kanssa. Hankkeen määrällisenä tuloksena 300 asiakasta (joista n. 100 on taustaltaan muita kuin ns. kantaväestöä) vahvistaa osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvointia Kupo-ryhmissä luontolähtöisillä menetelmillä.
2. Luontolähtöisen vertaistoiminnan ryhmien (Viherryhmät) aloittaminen ja ohjaajien valmentaminen
a) Vertais-/ apuohjaajien valmentaminen luontolähtöisen vertaistoiminnan toteuttamiseksi. Tavoitteena monikulttuuristen ohjaajaparien muodostuminen.
b) Luontolähtöisen vertaistoiminnan ryhmien (Viherryhmien) toiminnan käynnistäminen ja niiden vakiinnuttaminen osatoteuttajien omiin palvelurakenteisiin.
3. Luontolähtöisten kuntoutumis- ja kotoutumispolkujen monipuolistaminen ja edistäminen asiakasprosesseissa
a) Valmennus- ja kehittämistoiminta, jolloin KUPO-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja, toimivia käytänteitä ja pilotteja parastetaan, mallinnetaan/tuotteistetaan soveltumaan osatoteuttajien asiakasprosesseihin varsinkin niiden nivelvaiheissa.
b) Luontolähtöisen ja monikulttuurisen yhteisöllisen toiminnan osatoteuttajien alueellisen verkoston muodostaminen. Samalla tavoitellaan luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisen viemistä pysyvimmiksi käytänteiksi osatoteuttajien asiakastyössä.
Hankkeen hallinnoija ja koordinoijana toimii Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Meriva sr Kemistä, Pohjantähtiopisto PTO Keminmaalta, Tervolan kunta, Luonnonvarakeskus, Rovalan setlementti ry Rovaniemeltä. Yhteistyökumppaneina toimivat Kemin kaupunki (Kemin kaupungin työllisyyspalvelut ja sosiaalityö, yhteistyösopimus), Rovaniemen kaupunki ja Tornion Työvoimalasäätiö ja Lappia. Hanke toteutetaan yhteishankkeena, jotta yhteisöllinen, luontolähtöinen Green Care osaaminen monikulttuurisessa kontekstissa vahvistuu ja vakiintuu ja toiminta ja verkostot ovat myös pysyvämpiä.
Lapin AMK on hankkeen päätoteuttaja ja tuottaa, levittää, vie kentälle tietoa KUPO-toiminnasta, rakentaa verkostoja ja luo toimintamalleja yhdessä osatoteuttajien kanssa, sekä on mukana KUPO-valmennuksessa ja hankkeen tulosten arvioinnissa. Lapin Amk osallistuu vahvasti luontoon suuntautuvaan asiakastyöhön; toimii asiantuntijana monikulttuurisessa, yhteisöllisessä ja luontolähtöisessä (Green Care) toiminnassa.
Luke on hankkeen osatoteuttaja. Luke tuo hankkeeseen luontotietoa, luonnonvara-ammattien tuntemusta ja arviointi- ja analyysiosaamista. Luke osallistuu toimintamallien kehittämiseen, julkaisutoimintaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Luke on myös mukana erityisasiantuntijana luontoon suuntautuvassa asiakastyössä ja valmennuksessa.
Meriva sr, Pohjantähtiopisto, Tervolan kunta ja Rovalan Setlementti ry ovat osatoteuttajia. Heidän päävastuu on luontoon suuntautuvassa asiakastyössä. Hankkeen asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen pääsääntöisesti osatoteuttajien omista asiakasryhmistä. Asiakastyössä otetaan käyttöön ja edelleen kehitetään PoLut-hankkeessa kehitettyjä malleja. Menetelmiä/luontotyöpajakortteja testataan KUPO-ryhmissä erilaisissa luontoympäristöissä osallistujien tarpeiden mukaisesti. Hankehenkilöstöä osallistuu myös KUPO-ryhmien valmennukseen ja he ovat siten kehittämässä ja arvioimassa myös toimintamallia.
Hankkeen tuloksena inklusiiviseen yhteistoimintaan osallistuneiden palveluiden käyttäjien toimijuus on vahvistunut, työ-ja toimintakyky ja osallisuuden kokemus ovat vahvistuneet ja he etenevät koulutus- ja työllisyyspoluillaan ja/tai saavat mielekästä tekemistä arkeensa.Tuloksena on myös yhteisen jakamisen ja kokemisen kautta vahvistunut yhteisöllisyys ja sitä kautta kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön.
Hankkeen määrällisenä tuloksena 300 asiakasta (joista n. 100 on taustaltaan muita kuin ns. kantaväestöä) vahvistaa osallisuuttaan, toimijuuttaan ja hyvinvointiaan Kupo-ryhmissä luontolähtöisillä menetelmillä. Lisäksi noin 40 henkilöä kehittää yhteisöllistä, monikulttuurista ja luontolähtöistä (Green Care) osaamistaan, palveluitaan ja palveluprosesseja alueella.
Luontolähtöinen monikulttuurinen vertaisryhmätoiminta (Viherryhmät) toimii ja vakiintuu alueella. Ryhmätoimintaa ohjaavat eri kulttuuritaustaiset valmennetut vertaisohjaajat. Saadun kokemuksen pohjalta syntyy vertaisryhmätoiminnan malli, joka tuotteistetaan.
Luontolähtöisen, yhteisöllisen toiminnan alueellinen verkosto toimii ja vakiintuu alueella.
Lisäksi saadaan arviointi- ja kehittämistietoa henkilöiden ympäristöelämänkerroista, joissa selvitetään mm. hyvinvointia tukevia asioita ja edistetään mieluisan luontoharrastuksen sekä koulutukseen ja työllistymiseen tähtäävän luontoammatin löytymistä.
Hankkeessa tehdään ympäristö/yhteisötaideproduktio(t), jolla haetaan yhteisöllisyyttä, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.
Tuloksena saadaan jo kehitettyjen ja parastettavien mallien ja tässä hankkeessa kehitettävän monikulttuurisen yhteistoimintamallin sovelluksia (KUPO-ryhmien), jotka voidaan ottaa vakiintuneeseen käyttöön eri toiminnoissa. KUPO-ryhmissä toteutuneen luontolähtöisen työskentelyn pohjalta laaditaan työpajakuvauksia/työkortteja, jotka tuotteistetaan.
Hankkeessa syntyneiden kokemusten pohjalta laaditaan artikkeleita ja keskeiset tulokset julkaistaan artikkelikokoelmana Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa.
Tuloksena on yhteisöllisen luontolähtöisen toiminnan kautta vahvistunut kaksisuuntainen kotoutuminen.
Kohderyhmänä ovat sosiaalista vahvistumista ja erityistä tukea kuntoutumisessaan ja/tai kotoutumisessaan tarvitsevat henkilöt. Henkilöt ovat työikäisiä työttömiä työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä ja/tai kotoutumisprosessia läpikäyviä maahanmuuttajia, joilla on vajeita sosiaalisessa pääomassa ja osallisuuden kokemuksissa. Pitkittyneen työttömyyden, osatyökykyisyyden, vammaisuuden ja/tai kotoutumiseen liittyvän tuen tarpeen vuoksi henkilöt ovat asiakkaina säätiöiden työpajoissa, maahanmuuttajasosiaalityössä tai järjestöissä,
Luontolähtöisen monikulttuurisen yhteistyön kehittämisen kohderyhmänä ovat hankkeen osatoteuttajien ja yhteistyökumppaneiden palvelujen tarjoajat, ao. toimintayksiköt ja niiden henkilöstö, vapaaehtoistyöntekijät, ja vertaisryhmien valmennus/ohjaustoiminnasta kiinnostuneet omakieliset ohjaajat, jotka saavat lisää tietoa ja osaamista ja hankkeessa kehitettyjä ja sovellettuja toimintamalleja käyttöönsä asiakasryhmien hyväksi tehtävää työtä varten.
Hankkeen kehittämistoiminnasta hyötyvät välillisesti myös muut hankkeen toiminta-alueen ulkopuolella olevat monikulttuurista työtä tekevät verkostot, järjestölähtöiset toimijat, työllisyyspalveluiden toimijat sekä valtakunnallinen työpajaverkosto, jotka voivat ottaa hankkeessa kehitetyt toimintamallit käyttöönsä. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös luontolähtöistä toimintaa, Green Care toimintaa kehittävät tahot. Luontolähtöistä, Green Care yrittäjyyttä harjoittavat yritykset voivat hyödyntää hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia. Koulutusorganisaatiot saavat uusia oppimis- ja harjoitteluympäristöjä opiskelijoiden ammatilliseen kehittymiseen. Yhteistyöverkostot saavat työvälineitä ja keskusteluareenoita oman osaamisen lisäämiseen ja verkostojen luomiseen ja kehittämiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 707 811
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 683 493
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 910 119
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 854 220
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion
Kunnat: Tornio, Rovaniemi, Keminmaa, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 340
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Luontosuhde paikallistuu ja kristallisoituu. Luonnon merkityksiä entisestä kotimaasta ja uudesta kotimaasta vertaillaan ja muodostetaan uutta suhdetta. Luontolähtöisten menetelmien avulla ymmärretään luonnonvarojen käytön kestävyyden rajapinnat ja osataan soveltaa esim. oikeaa työmenetelmää luontoa vahingoittamatta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa liikutaan kustannustehokkaasti: autokuljetuksia pitää käyttää useisiin luontokohteisiin, mutta autojen vajaakäyttöä pyritään minimoimaan. Suositaan lähiluontoa, lähiruokaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
| Luontotietouden lisääminen auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja vaalimaan sitä. Koulutusmateriaalit luonnosta ja luontotietoudesta ovat ohjaus ja opetusmateriaalia, joiden avulla myös opitaan luonnon monimuotoisuutta ja luontoon liittyvää sanastoa. Luontotietoudessa on erittäin merkityksellistä tietää esim. mitkä ovat suojeltavia tai uhanalaisia kasveja ja lajeja. Myös tieto, mitkä ovat myrkyllisiä ja mitkä syötäviä kasveja ja marjoja. Perehtymällä luonnonvarojen hyötykäyttöön, esim. marjastuksen ja sienestyksen ekologisesti kestävään keräämistapaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Toiminnassa pyritään luontotietouden lisäämisen avulla vahvistamaan ekologista kestävyyttä toimimalla niin, että vesistöt, maaperä ja ilma eivät kuormittuisi | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei koske varsinaisesti tätä hanketta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ovat ammatillisesti, kulttuurisesti ja koulutuksellisesti heterogeeninen joukko. Myös ihmisten olosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Näiden ihmisten osallisuuden lisääminen ja kotoutuminen ja kotouttaminen hyödyttää maakuntaamme paikallisesti ja yleisesti. Hanke lisää osallistujien eli geneerisiä ja erityisiä työelämätaitoja; kielen oppiminen, sosiaalisten taitojen vahvistuminen, itseohjautuvuus, voimaantumien ja keskinäinen vuorovaikutus ja toimiminen autenttisissa ympäristöissä lisäävät yhteistoimintaa ja työn tuottavuutta. Myös maaseutumaiseen, harvaanasuttuun maakuntaan löytyy työntekijöitä ja työntarjoajia; hanke pyrkii saattamaan yhteen eri toimijoita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Yleinen tietoisuus luontolähtöisestä toiminnasta lisääntyy kohderyhmän keskuudessa ja sen tiedon välittyminen eri yhteisöissä omankielisenä ja kokemusperäisesti lisää tiedon ja osaamisen leviämistä koko väestön keskuudessa. Hankkeessa luotavat mallit ja palveluiden kehittäminen ovat osittain aineettomia, osittain perustuvat luonnon hyödyntämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa on käytettävä kuljetusta (autoja), koska pääsy luontokohteisiin on ei muuten onnistu. Autot pyritään saamaan täyteen, jotta turhalta autojen käytön määrältä vältytään. Lähikohteisiin ja lähitoimintaympäristöihin liikutaan mm. kävellen mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla edistetään hyvin vahvasti erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia edistämällä heidän osallisuutta, verkostoitumista, toimintakykyä ja työllistymismahdollisuuksia. Sekä käytetään kaikki mahdollinen luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödyksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Tasa-arvoisuuden edistämiseen pyritään sekä sukupuolten että taloudellisen tasa-arvon näkökulmasta osallisuutta, toimintakykyä ja työllistymis mahdollisuuksia tukemalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Eri kulttuuritaustaiset henkilöt voimaantuvat ja valtaistuvat uudenlaisesta luontosuhteesta ja luontolähtöisestä lähestymistavasta ja pystyvät hyödyntämään omaa kulttuuriperimään sosiaalisen pääoman lisäämisessa ja kotoutumisessa ja täten vapautuvat tasa-arvoisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Hankkeessa tutustutaan Lappilaisiin maisemiin, virkistysalueisiin ja näin edesautetaan tiedon lisääntymistä kulttuuriympäristöstä ja siten osallistujien tiedon lisääntymistä Lapin alueesta. Kulttuuritietouden lisääntyminen on merkittävä osa sosiaalisen pääoman kasvua ja osallisuutta ja kotoutumista. Osallistujat voivat toimia tiedon välittäjinä muille alueen asukkaille. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa toteutettavien toimintojen kautta lisätään osallistujien luonto ja yhteiskuntatietoutta. Jokamiehenoikeudet, julkinen ja yksityinen rajapinta suomalaisen yhteiskunnan luontokulttuurissa ymmärretään eri kulttuuritaustaisten henkilöiden ryhmissä. Lokaaliset toimintaympäristöt tulevat tutuiksi ja luontolähtöisen toiminnan eettisyys huomioidaan kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. | ||
KUPO-hanke – Kulttuurit yhteisillä poluilla oli jatkohanke Polut- Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa
(2017-2019) -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää Polut-hankkeesta saatuja luontolähtöisen kotoutumisen
hyviä työkäytäntöjä ja malleja (luontosuhteen kehittyminen, luontotyöpajat, ohjatut työtoimintakokeilut ja
luontolähtöinen vertaisryhmätoiminta) juurruttaa ja parastaa niitä osatoteuttajien toimintaympäristöihin ja alueen
palvelurakenteisiin Meri-Lapissa ja Rovaniemellä.
Hankkeen kohderyhminä olivat erityistä tukea tarvitsevat ihmiset, joilla oli niukasti mahdollisuuksia tutustua
luontolähtöiseen toimintaan osana omaa kotoutumis- ja/tai kuntoutumisprosessiaan. Näillä samoilla ihmisillä on
usein myös vähän toiminta-areenoja tavata vastavuoroisesti eri kulttuuritaustaisia ihmisiä.
Hankkeen tarkoituksena oli rikastaa ja lisätä vaihtoehtoja sosiaalisen kuntoutuksen ja kotouttamispalveluiden
tarjontaan asiakkaiden osallisuuden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen tueksi - uusien (Meriva sr, Pohjantähtiopisto,Tervolan kunta) ja PoLut-hankkeessa mukana olleiden (Rovalan Setlementti ry) osatoteuttajien toimintaympäristöissä.
Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa eri kulttuuritaustaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien, erityistä tukea
tarvitsevien asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sosiaalista pääomaa, osallisuutta ja toimijuutta yhteisöllisesti
luontolähtöisillä menetelmillä, niin että kaksisuuntainen kotoutuminen, integraatio ja hyvät etniset suhteet edistyvät.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen hankkeen toiminnassa lisäsi myös kaikkien kansalaisten hyvinvointia.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen, Pohjantähtiopiston, Merivan, Rovalan Setlementin ja Tervolan kunnan kanssa Meri-Lapin ja Rovaniemen alueella. Keskeisemmät toimenpiteet kuten KUPO-valmennus - osatoteuttajien valmennus Green Care ajatteluun ja monikulttuuriseen ohjattuun luontolähtöiseen toimintaan -, asiakkaiden osallistaminen yhteisölliseen monikulttuuriseen luontolähtöiseen toimintaan, luontolähtöisten vertaistoiminnan ryhmien (Viherryhmät) rakentuminen ja ohjaajien valmentaminen, yhteiskehittäminen: luontolähtöisen monikulttuurisen ja osallistavan toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, luontolähtöisen työllistymisen edistäminen ja kehittämistoiminnan arviointi ja työkäytänteiden levittäminen toteutuivat tavoitteiden mukaisesti, vaikka maailmanlaajuinen pandemia (Covid 19) asetti esteitä ja haasteita rajoitustoimenpiteineen. Hankkeessa riskianalyysiä päivitettiin ja korjaavia ja täydentäviä toimenpiteitä tehtiin tarvittaessa.
Hankkeen tulokset ovat alueen ja valtakunnan kuntoutus- ja kotouttamistyötä tekevien toimijoiden tiedossa ja käytettävissä. Hankkeessa kehitetyt monikulttuurisen luontolähtöisen toiminnan mallit – Lumot-käsikirja - ovat hankkeen osatoteuttajien pysyvää, vakiintunutta toimintaa. Tuloksena ovat hankkeeseen osallistuneiden ihmisten vahvistunut osallisuus, toimijuus ja resilienssi, niin että hyvät etniset suhteet alueella ovat mahdollistuneet ja rikastuneet.
Tulokset
1. Hanketoimintaan osallistuvien hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, työ- ja toimintakyky, osallisuuden kokemus,
toimijuus ja kotoutuminen ovat vahvistuneet. Yli 300 asiakasta on osallistunut hankkeen toimenpiteisiin ja tutkimustiedon - elämänkertahaastattelujen perusteella em. tekijät ovat vahvistuneet.
Artikkelijulkaisu: Luontosuhteen katkokset ja jatkuvuudet: maahanmuuttajien kokemuksia pohjoisessa.
2. Hankkeeseen osallistuvilla paikkakunnilla on toimivat, joustavat, luontolähtöiset toimintamallit, missä
yhteistoiminnallisuus ja monikulttuurisuuden ulottuvuudet ovat keskiössä. Yhteistyöverkostot eri paikkakuntien,
alueiden ja mahdollisesti muiden luontoympäristöistä vastaavien tahojen sekä työpaja-, työllisyys-, järjestöjen ja
kuntoutustoimijoiden kesken ovat aktiivisia ja toisiaan tukevia. Hankkeessa kehitetyt mallit ovat käytössä kirjattuina organisaatioiden viikko-ohjelmiin tai muuhun säännölliseen toimintaan. Hankkeen toteuttajat tekevät yhteistyötä ja kehittävät edelleen toimintaansa kohti laadukkaampia ja monipuolisimpia palveluja asiakkaidensa tueksi.
3. Hankkeen paikkakunnilla on luontolähtöistä ja monikulttuurista vertaisryhmätoimintaa ohjaavien henkilöiden
verkosto ja vertaisryhmätoimintaa (Viherryhmät). Ohjaajat tuottavat käytänteitä ja tietoa uusille jäsenille ja toimijoille. Hankkeessa valmennettiin 12 viherryhmäohjaajaa, jotka toimivat ja ohjasivat monikulttuurisia vertaisryhmiä hankkeen aikana. Vertaisohjaajien lisäkouluttautuminen jatkuu ja vertaisryhmätoiminta jatkuu soveltuvasti eri alueilla.
4. Alueelle on syntynyt uusia luontoon tukeutuvia syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä, sekä ekologisesti kestäviä
toimintakäytäntöjä sekä luontolähtöiset työmahdollisuudet ovat paremmin saavutettavissa, mm. asiakkaita tukevien
koulutus- ja työllistymispolkujen avulla. Hankkeen aikana useat henkilöt löysivät oppisopimus-, koulutus- ja/tai työllistymispolun luonto- ym. aloille.
5. Hankkeessa on tuotettu kehittämistietoa luontolähtöisistä, monikulttuurisista palveluista ja niiden soveltamisesta
sosiaalisen pääoman, osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi luontoympäristöistä ja monikulttuurisesta työstä
vastaavien tahojen sekä työpaja-, työllisyys- ja kuntoutustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyönä. Hankkeessa on
laadittu/tuotteistettu kehittämistyön tuloksena käsikirjamuotoiset työpaperit/työkortit, joita käytetään kohderyhmän
asiakkaiden kanssa tehtävässä sosiaalisen kuntoutuksen ja kotouttamistyön lisänä. Sisältönä mm. KUPO-toimintamallit
ja Viherryhmien toimintamalli, joita jo toteutetaan kehittäjäorganisaatioissa. Pysyviä käytänteitä syntyi jo hankkeen kehittämistyön aikana ja ne istutettiin arkitoimintaan.
a) Monikulttuurisen luontotoiminnan Lumot-käsikirja (KUPO-toimintamalli, Viherryhmien toimintamalli)
https://issuu.com/lapinamk/docs/d_7_2022_lumot-kasikirja
b) Julkaisu: Lumoavaa luontoa arjessa ja yhdessä - Miten monikulttuurinen luontotoiminta taipuu osaksi kuntoutumisen ja kotoutumisen palveluja
https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=cd84f3ab-afae-4918-9230-465d46663de9
c) Julkaisu: Terra – maantieteellinen aikakauskirja:
Luontosuhteen katkokset ja jatkuvuudet: maahanmuuttajien kokemuksia pohjoisessa.
d) Video: Kulttuurit yhteisellä polulla video. KUPO-hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia Rovalan MoniNetin ja Lapin AMK:n yhteistyöstä
https://www.youtube.com/watch?v=dHnvEQJKN68
e) Hankkeen www.sivut: www.lapinamk.fi/kupo
6. KUPO-toimintaa osallistuneiden ammattilaisten sekä asiakkaiden toimijoiden osaaminen ja tietotaito ovat
lisääntyneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on kotouttamistyötä ja sosiaalista kuntoutustyötä tekevien käytössä ja he
hyödyntävät sitä työnsä tukena. Hankkeessa kehitettyjä malleja ja toimintaa on jalkautettu mm. pitämällä esityksiä, valmennusta, osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin sekä toteuttamalla loppuseminaari, jossa jaettiin osallistujille (73 hlö) LUMOT-käsikirjoja ja loppujulkaisuja monikulttuurisen luontotoiminnan tueksi.
7. Yhteisöllisyys on rikastunut monikulttuurisen luontotoiminnan kautta. Hankkeen toiminnan kautta kohderyhmän
asiakkaille on muodostunut luonnollisia lähiverkostoja sekä erilaisia sosiaalisia tukiverkostoja. Yli 300 asiakasta osallistui kolmen vuoden aikana erilaisiin toimintoihin; KUPO-valmennukseen, vertaisryhmätoimintaan, monikulttuurisiin luontotyöpajoihin sekä yhteisötaideproduktioon. Nämä erilaiset ohjatut tapahtumat mahdollistivat lukuisten vuorovaikutussuhteiden synnyn, yhteisöllisten kokemusten kirjon turvallisessa ympäristössä. Monikulttuurista luontolähtöistä toimintaa järjestettiin säännöllisesti; 2-4 krt/viikko tai pienemmissä organisaatioissa n. 2-4 krt/kk.
8. Hankkeessa tehtiin ympäristö/yhteisötaideproduktio – Katoava Puisto (Kemin kaupungin Ruutinpuisto); prosessin avulla tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Katoavan Puiston yhteisölliseen työskentelyprosessiin osallistuivat kaikki hankkeen osatoteuttajien monikulttuuriset ryhmät sekä hanketyöntekijät. Myös alueen (Kemin kaupungin) asukkaat pääsivät rakentamaan ja osallistumaan työskentelyyn. Näkyvyyttä saatiin valtakunnallisesti ja alueellisesti.
9. Hankkeessa luodut käytännöt ja kokemukset on dokumentoitu, ne tunnetaan ja ovat tunnettuja ja niitä on levitetty
julkisesti (mm. julkaisut Lapin AMK:n julkaisusarjassa). Julkaisukanavia ovat olleet Green Care Finland, Innokylä ja
valtakunnallinen työpajaverkosto, Sokra:n kanavat sekä THL:n toimintakortit, FB-sivut, hankkeen kotisivut, alueelliset verkostot.