|
|
|
Hankekoodi: S21859
Hankkeen nimi: PoJo - Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kotkantie 1
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90250
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Kotimäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.kotimaki(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5884871
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tutkimukset osoittavat, että positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamisella on mahdollista edistää organisaatioiden hyvinvointia ja tuottavuutta sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tässä hankkeessa hyödynnetään positiivisen organisaation PRIDE-mallia (Cheung, 2014; Wenström, Uusiautti, & Määttä, 2018) pk- ja mikroyritysten sekä julkisorganisaatioiden johtamisen ja organisoinnin kehittämisessä, tarkoituksena edistää työhyvinvointia, työn imua sekä tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua.
Hankkeessa toteutetaan (1) avoimia starttipäiviä PRIDE-malliin ja positiivisen organisaation periaatteisiin tutustumiseksi, minkä jälkeen mukaan tuleville organisaatioille toteutetaan räätälöidysti (2) koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita PRIDE-mallin osa-alueista: myönteiset käytänteet (P, positive practices), vuorovaikutus, yhteistyö (R, relationship enhancement), vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I, individual attributes), positiivinen johtaminen ja johtajuus (D, dynamic / positively deviant leadership) sekä myönteinen ilmapiiri ja hyvinvointi (E, emotional well-being). Osa palveluista tarjotaan teemoittain eri organisaatioiden edustajille yhteisesti verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen mahdollistamiseksi.
Lisäksi hankkeessa vahvistetaan työvoima-, ohjaus- ja yrityspalveluita kohderyhmälle tarjoavien ammattilaisten osaamista PRIDE-mallin hyödyntämisessä (3) valmentaja-valmennusten kautta. Näin positiivisen organisaation idea ja käytännöt leviävät laajemmalle ja tulevat osaksi asiantuntijoiden työtä. Myös organisaatioiden omia toimijoita, kuten HR:n edustajia, valmennetaan positiivisen organisaation asiantuntijoiksi, jolloin hankkeessa käynnistetty kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeenkin.
Hankkeessa mukana olevista toimijoista (organisaatioiden johtajat, esimiehet, HR; valmentaja-valmennuksessa olevat; muut aiheesta kiinnostuneet) kootaan (4) positiivisen johtamisen verkosto, jota levitetään valtakunnalliseksi. Verkostossa on mukana myös kokeneita positiivisen johtamisen asiantuntijoita mentoreina ja sparraajina.
Hankkeen tuloksena uusin positiivisen organisaation ja johtamisen tutkimustieto leviää ja juurtuu yritysten ja organisaatioiden käytännöiksi, ja teeman ympärille syntyy vertais- ja mentorointiverkosto. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena mukana olevien PK- yritysten ja julkisten organisaatioiden työhyvinvointi ja työn imu sekä tuloksellisuus ja tehokkuus paranevat. Hankkeen vahvuutena on uusimman tutkimustulosten hyödyntämisen lisäksi hankkeen kohderyhmästä ja asiantuntijoista koostuva monialainen kehittäjäkumppaniverkosto, johon on sitoutunut jo runsaasti eri alan yrityksiä ja julkisia organisaatioita.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml yrittäjät sekä julkisorganisaatiot (mm. oppilaitokset, ammatillisen koulutuksen järjestäjä, kuntaorganisaatiot) . Lisäksi kohderyhminä ovat em. kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat sekä opetus-ja ohjaushenkilöstö. Osa kohderyhmästä on sitoutunut hankkeen hakuvaiheessa hankkeen kehittämiskumppaniverkostoon. Hankkeen rahoituksen varmistuttua, hankkeeseen kutsutaan uusia kumppaneita mm. sosiaalisessa mediassa avoimella kutsulla. Hanketta kohtaan on ilmaistu suurta tarvetta ja kiinnostusta jo hankkeen hakuvaiheessa ja kehittämiskumppaneita on tulossa mukaan runsaasti.
Hankkeen toimenpiteisiin ja kehittämisohjelmaan on alustavasti sitoutunut 17 kpl yritystä ja 18 kpl julkista organisaatiota. Hankkeessa tavoitellaan yhteensä 26 yritystä ja 19 julkista organisaatiota. Hankkeeseen ovat alustavasti sitoutuneet seuraavat julkiset organisaatiot ja yritykset:
Ainola päiväkoti, Oulun kaupunki
BusinessOulu, Oulu health
Haapaveden kaupunki
Kainuun ammattiopisto, Kuusamon yksikkö
Kempeleen kunta, mm. Kirkonkylän, Ylikylän, Santamäen ja Ketolanperän koulut
Koulutuskeskus Brahe
Liikuntakeskus Zemppi Oy, Kempele
Muhoksen kunta
Nuorten Ystävät
Oulun kaupungin opetus- ja nuorisotoimi
Oulun palvelualan opisto OPAO
Oulun seudun ammattiopisto OSAO
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Raudaskylän kristillinen opisto Ry
Raudasmäen sosiaalipalvelut Oy
Siikalatvan kunta
Tyrnävän perusopetus
Yrityksistä ovat mukana mm.
Aikolon Oy, Oulu
Fysiopalvelu Easymove, Oulu
Haapavesi-Lehti, Haapavesi
Kasvupolut Oy, Oulu
Lapland-hotelli, Oulu
LeadFoil Finland, Oulu
Levelup, Oulu
Miilukangas Oy, Raahe
#munmuhos - Muhoksen alueen ja elinkeinon kehittämisryhmä
Nevalanmäen perhekoti, Haapavesi
Smilee Oy, Tyrnävä
Tentrio Oy, Oulu
Tervareitti Oy, Muhos
Tmi Annukka Soutula-Ervasti (Tyrnävän yrittäjät ry.n puheenjohtaja)
TmiPauliina Marjala, Oulu
Tmi Tii Alasimi, Oulu
Wellmind Terveys Oy/ StrongMind Oy, Oulu
1) Oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat
2) Organisaatioiden/yritysten asiakkaat ja verkostot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 433 935
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 980
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 542 418
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 504 974
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Ii, Kalajoki, Sievi, Pyhäjärvi, Oulu, Lumijoki, Muhos, Kempele, Taivalkoski, Alavieska, Reisjärvi, Merijärvi, Raahe, Siikalatva, Utajärvi, Oulainen, Kärsämäki, Hailuoto, Siikajoki, Ylivieska, Tyrnävä, Liminka, Pyhäjoki, Haapajärvi, Haapavesi, Vaala, Nivala, Kuusamo, Pyhäntä, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Käytössä sähköiset materiaalit. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa suositaan verkkokokouksia ja -valmennuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Edellä mainitut asiat. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Edellä mainitut asiat. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Edellä mainitut asiat. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Elinikäisen oppimisen näkökulma. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 2 |
| Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Organisaatioiden johdon ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja vahvistaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Osallisuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Toimintakulttuurin kehittäminen vaikuttaa koko kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö. | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja tuottavuutta positiivisen johtamisen ja organisoinnin keinoin. Hankkeessa edistettiin positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamista Pohjois-Pohjanmaan alueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä julkisorganisaatioissa. Lisäksi toteutettiin alueellisia ja organisaatiokohtaisia koulutuksia, valmennuksia ja muita asiantuntijapalveluita sekä valmennettiin työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjiä ja tarjoajia positiivisen organisaation ja johtamisen soveltamiseen. Hankkeen viitekehyksenä toimi Wenströmin (2020) väitöskirjaan perustuva positiivisen johtamisen määritelmä sekä PRIDE-teoria positiivisen johtamisen osa-alueista, joka toimi hankkeen toimintaa ja palveluita jäsentävänä runkona.
Hankkeen keskeiset toimenpidealueet ja niihin liittyvät tulokset olivat:
1) Positiivisen johtamisen organisaatiokohtaiset ja avoimet positiivisen johtamisen valmennukset ja palvelut organisaatioiden johdolle, esihenkilöille ja työyhteisöille:
Hanke aloitettiin keväällä 2020 hankkeen kohderyhmille suunnatuilla positiivisen johtamisen info- ja starttipäivillä (15.5.2020, 4.6.2020 ja 4.9.2020). Starttien jälkeen hankkeen kohdeorganisaatioiden kanssa pidettiin organisaatiokohtaisia suunnittelupalavereita, joissa keskusteltiin osallistujien tarpeista ja tavoitteista. Näiden keskustelujen pohjalta osallistujille tarjottiin tarvelähtöisesti räätälöiden monipuolisesti erilaisia positiivisen johtamisen valmennus- ja kehittämiskokonaisuuksia tai mahdollisuutta osallistua hankkeen avoimiin positiivisen johtamisen valmennuksiin. Esimerkkejä hankkeessa toteutetuista runsaista organisaatiokohtaisista palveluista ovat esihenkilövalmennukset, positiivisen johtamisen teemalliset työnohjaukset eli D-ryhmät, työyhteisötyönohjaukset ja tiimivalmennukset. Koko hankkeen kohderyhmälle avoimina palveluina toteutettiin esimerkiksi tunnetaitovalmennuksia, vahvuusvalmennuksia, kehityskeskustelukoulutuksia, Kehity vahvuuksilla -ryhmiä työn tuunaamiseen sekä avoimia D-ryhmiä.
Tuloksia ja vaikuttavuutta mitattiin mm. 6xT-arvioinnilla sekä psykologisen pääoman ja työn imun mittauksilla, joiden mukaan osallistujat kokivat palveluiden lisänneen tietoisuutta omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista johtajina; omaa reflektiota; tutkimustiedon ja teorian soveltamista sekä edistäneen positiivisen johtamisen toteuttamista käytännössä ja antaneen siihen välineitä. Keskeinen tulos on ollut verkoston, kollegoiden ja hankkeen asiantuntijoiden tarjoama tuki omaan johtajuuteen. Lisäksi työn imun sekä psykologisen pääoman on mitattavasti todettu vahvistuvan sekä kokemusten omasta hyvinvoinnista parantuneen. Organisaatioissa toteutetut PRIDE-henkilöstökyselyt sekä organisaatioiden omat kyselyt kertovat positiivisen johtamisen toteutumisesta organisaatioissa henkilöstön kokemana. Osallistuneet organisaatiot ovat ottaneet käyttöön positiivista johtamista strategian ja arjen tasoilla, mikä pitkällä aikavälillä tuottaa varmasti myönteistä tulosta veto- ja pitovoimaisuudessa, asiakas- ja henkilöstökokemuksessa, työhyvinvoinnissa sekä sitä kautta liiketaloudellisin mittarein mitattuna.
2) Positiivisen johtamisen valmentajavalmennuksen toteuttaminen organisaatioiden sisäisille kehittäjille, esihenkilöille ja asiantuntijoille sekä työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoajille:
Valmennukseen osallistui 21 henkilöä, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki suorittivat valmennuksen loppuun. Valmennuksen laajuus oli yksilöllisesti alkaen 15 op ja se sisälsi lähipäiviä verkossa, D-ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä työskentelyä ja oman työn kehittämistä. Valmentajavalmennus on antanut asiantuntijatason valmiudet positiivisen johtamisen toteuttamiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen omassa asiantuntija- tai valmennustyössä. Tuloksena organisaatiossa on sisäisiä positiivisen johtamisen asiantuntijoita, jotka edistävät ja kehittävät positiivisen johtamisen mukaista toimintaa ja toimivat esimerkiksi sisäisinä mentoreina ja valmentajina roolistaan riippuen. Lisäksi valmennuksen suorittaneet yritys- ja johtamisvalmentajat vievät eteenpäin ja kehittävät positiivista johtamista osana omia valmennus- ja työnohjauspalveluita.
3) Valtakunnallisen positiivisen johtamisen verkoston kokoaminen:
Verkosto perustettiin Facebook ryhmänä 4/2020 ja hankkeen päättyessä 31.12.2022 siinä oli 4467 jäsentä. Hankesuunnitelman mukaisena hankkeen valtakunnallisena tai alueellisena mentorina toimii 12 henkilöä. Positiivisen johtamisen verkosto -Facebook-ryhmä toimii positiiviseen johtamiseen ja PoJo-hankkeeseen liittyvän verkostoitumisen, tiedottamisen ja yhdessä oppimisen, innostumisen, kehittämisen ja osaamisen jakamisen foorumina. Verkostoon on koottu positiivisen johtamisen tutkimustietoa kokoavat OPPAAT, jossa on tällä hetkellä 64 julkaisua tai webinaaritallennetta. Verkosto on järjestänyt 29 online-aamukahvitilaisuutta, joihin on ilmoittautunut tilaisuudesta riippuen osallistunut yhteensä 41-177 henkilöä, 6 avointa positiivisen johtamisen online-D-ryhmää sekä hankkeen väli- ja loppuseminaarit, joihin osallistui yhteensä 550 henkilöä. Lisäksi toteutettiin 5*1 tunnin webinaarisarja Positiivisen organisaation PRIDE-teoria tutuksi ja 3*3 tunnin positiivisen johtamisen avoin tutustumisvalmennus. Verkoston aktiivinen toiminta ja valtakunnallinen leviäminen on merkittävä tulos, jonka kautta toiminta ja tulosten levittäminen sekä positiivisen johtamisen edelleen kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeenkin.
Yhteenvetona todettakoon, että hankkeen tuloksena positiivinen johtaminen ja organisointi on levinnyt laajasti valtakunnalliseen tietoisuuteen. Mukana olleissa organisaatioissa positiivisen organisaation ja johtamisen tutkimustieto on levinnyt ja juurtunut yritysten ja organisaatioiden strategisiksi ja operatiivisiksi käytänteiksi ja periaatteiksi, mikä on saadun palautteen ja kokemusten mukaan vaikuttanut myönteisesti mukana olleiden organisaatioiden työhyvinvointiin, työssä innostumiseen ja sitä kautta myös tuloksellisuuteen. Hankkeessa on kehitetty sekä positiivisen johtamisen ja organisaation toimintatapoja että erilaisia tapoja kehittää positiivista johtamista. Hanke on tuottanut uutta tietoa sekä käytännön että tutkimuksen pohjaksi, mistä kertoo hankkeen aiheiden pohjalta tehdyt tutkimukset, julkaisut ja opinnäytteet, joita on tehty eri korkeakouluissa ympäri Suomen.