Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21860

Hankkeen nimi: OLET MUKANA! - osallistumisen, hyvinvoinnin edistämisen ja työllistymisen tuen -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2253658-6

Jakeluosoite: Otto Mannisen katu 4

Puhelinnumero: 0453274774

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.estery.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Tissari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni(at)estery.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503375041

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin Toimintakeskus ry, 0944845-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllistä hyvinvointia ja lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä osaksi mielekästä tekemistä, työelämää ja yhteiskunnallisia vaikutuskanavia.

Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät osallistumista kodin ulkopuoliseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Hankkeen aikana järjestöjen toimintoja viedään eri puolille Mikkeliä lähiöihin ja kyliin. Hanke kokoaa ihmisiä yhteisten suunnittelutyöpajojen ääreen, joissa ideoidaan yhdessä toimintoja ja käynnistetään kokeiluja.

Hankkeessa rakennetaan väyliä vapaaehtoistyöhön ja sujuvaan työllistymiseen. Tavoitteena on löytää toiminnallisia ratkaisuja siihen, miten kodin ulkopuoliseen toimintaan satunnaisesti mukaan tulevat henkilöt kiinnittyisivät järjestöjen vapaaehtoistyöhön tai työllistyisivät järjestöjen tarjoamiin tuettuihin työsuhteisiin.

Hankkeessa kartoitetaan yhdistyksissä olevia työtehtäviä ja muotoillaan niistä työpaikkoja, jotka sisällöiltään ja vaativuudeltaan soveltuvat osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Toimenpiteisiin sisältyy järjestötyöhön työllistyvien asiakkaiden yksilöllistä ohjausta, työkyvyn tukemista ja palvelukoordinaatiota. Järjestötoimijoille tarjotaan tukea ja koulutuksia, joilla lisätään asiantuntemusta työkyvyn tukemisessa ja tunnistamisessa.

Hankkeessa kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja tuetun työn lisäksi myös muita yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ja luodaan väyliä kansalaisosallistumiselle ja vaikuttamistyölle. Tavoitteena on löytää ratkaisuja siihen, miten kokemustoimijoiden asiantuntijuuden ja kokemustiedon hyödyntäminen saadaan vakiinnutetuksi ja systemaattiseksi käytännöksi ja osaksi kaupungin osallisuustyötä.

Hankkeen tuloksena syntyy pysyviä käytäntöjä, jotka edistävät ihmisten osallistumista yhdistysten järjestämään toimintaan. Yksittäisten kuntalaisten aktiivisuus kasvaa, kun he innostuvat tulemaan mukaan järjestöjen toimintaan. Pitkällä aikavälillä tämä lisää kuntalaisten hyvinvointia vähentäen yksinäisyyttä, sairastumista, syrjäytymistä ja osattomuutta.

Hankkeen tuloksena kohderyhmälle tarjolla olevien työpaikkojen määrä kasvaa ja työtehtävien kirjo monipuolistuu. Järjestöjen osaaminen osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja työssä jatkamisen tukemisessa lisääntyy.

Kaupungin ja järjestöjen yhteistoiminnan tuloksena syntyy pysyvä yhteistyö, aito kumppanuus, joka tukee ja edesauttaa kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja asukkaiden osallistumista kaupungin palveluiden kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työelämän ulkopuolella olevat työikäiset, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat, järjestöjen luottamushenkilöt ja työntekijät.

Työllistämistoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja osatyökykyisiin henkilöihin, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakykyä edistäviä tuettuja työpaikkoja, ammattitaidon kehittämistä sekä niihin liitettyä valmennuksellista tukea, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai koulutuksen aloittaminen tulisi mahdolliseksi.

Asiakkaat ohjautuivat hankkeen toimenpiteisiin sen omien toimenpiteiden ja itse järjestämien tilaisuuksien kautta, muista järjestöistä, TE-toimistosta, työvoimanpalvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta, kunnan työllisyyspalveluista tai ottamalla itse yhteyttä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mikkelin kaupungin luottamushenkilöt, viranhaltijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 844

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 200 462

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 274 028

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 646

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelijat ovat tutustuneet sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen kehittämisohjelman julkaisuihin ja hyviin käytäntöihin ja tarkastelleet hanketta sukupuolinäkökulmasta. Heinäkuun 2019 lopussa Etelä-Savossa oli työttömiä miehiä 3 554 ja naisia 2 844. Miehiä oli työttömänä 11 % työvoimasta ja naisia 9 %. Työttömien naisten osuus työvoimasta on koko vuoden ollut miehiä alempi. Naisten aktivointiaste Etelä¬Savossa on suurempi kuin miesten. Aktivoivien palvelujen piirissä oli Etelä¬Savossa heinäkuun 2019 lopussa miehiä 1 428 (aktivointiaste 29 %) ja naisia 1 360 (aktivointiaste 32 %). Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevista työttömistä, jotka nyt ohjautuvat yhdistystyöpaikkoihin, suurempi osa on kuitenkin miehiä. Vuonna 2018 eri sopimuksilla yhdistysten työtehtäviin ohjautuneista henkilöistä yli 60 % oli miehiä ja alle 40 % naisia. Palkkatuella yhdistyksiin työllistettiin 101 miestä ja 48 naista. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista puolestaan miehiä oli 161 ja naisia 81. Hankeen toiminnassa pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöjen luottamushenkilöt ja työntekijät ovat valmiita palkkaamaan tehtäviin sopivia henkilöitä jokaisen työntekijän kiinnostuksen mukaan ilman sukupuolisidonnaisuuksia. Lisäksi yhdistysten työpaikkoihin työllistyviä pyritään motivoimaan työllistymään ja kouluttautumaan niin, että sukupuoli ei määrittäsi työpaikkaa tai valittavaa tehtävää. Yhdistysten jalkautuvaan toimintaan kannustetaan osallistumaan ilman, että sukupuoli määrittäisi osallistumista. Molempien sukupuolien osallistuminen tasavahvasti ohjaa toimintaa tasapuolisesti houkuttelevaksi. Hankkeessa hyödynnetään Esteryllä päättyvässä olevan kaksivuotisen ESR-rahoitteisen Hyvä Pomppu -hankkeen tuloksia. Sen tavoitteena on, että nuorten osallisuus ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät järjestö- ja kansalaistoiminnassa. Hankkeessa on ollut mukana vakituisesti noin 20 nuorta sekä 60 nuorta osittain mukana hankkeen eri vaiheissa. On havaittu, että nuoria naisia on helpompi houkutella mukaan kuin nuoria miehiä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömiä nuoria miehiä on ollut hankala saada yhdistysten tapahtumiin. Nuoria on innostanut mukaan yhdistystoimintaan se, että he ovat voineet itse määrittää mitä he haluavat tehdä ja se, että nuoret ovat voineet myös itse kehittää tapahtumia ja yhteistä tekemistä, liikunta- ja hyvinvointikokeiluja ja pakohuoneita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat kaikille sukupuolille ja vaikuttavat kaikkiin sukupuoliin. Toiminnassa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot ja toiveet esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä koulutusten järjestämisessä. Ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että kumpikin sukupuoli on edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa huolehditaan siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteet ovat osa toiminnan valmistelua, toteutusta ja arviointia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Asiakkaita ja osallistujia ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita ja osallistujia kannustetaan niiden käyttämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen toimitiloissa toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä. Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei voi itse vaikuttaa tähän toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa työskennellään paikallisten palveluntuottajien ja paikallisyhdistysten kanssa. Työttömien työllistäminen luo seudulle uutta kasvua ja osaavaa työvoimaa yrityksille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa edistetään ja kehitetään toimintatapoja asiakkaiden yhteiskunnallisen osallisuuden, hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi sekä uusien työpaikkojen syntymiseksi. Hankkeen ytimessä ovat yhdessä kehittäminen, sopiminen, kumppanuus, allianssit ja osallisuus. Toiminta rakentuu alhaalta ylöspäin. Avainsana on ihmiskeskeisyys.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hanke suosii julkista liikennettä ja kannustaa liikkumaan kävellen tai pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päämääränä on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen yhteiskunnallisen osallisuuden, osaamisen kehittymisen ja työllistymisen kautta. Hankkeen kohderyhmänä olevat ihmiset osallistuvat ja työllistyvät järjestöjen tarjoamiin toimintoihinja työtehtäviin, mikä lisää arjen hyvinvointia, ansaintamahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta. Oikeassa työympäristössä työskentely tukee vaikuttamisen mahdollisuuksia ja merkityksellisten työtehtävien tekeminen vahvistaa osallisuutta yhteisestä hyvästä. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuuksia opiskeluun ja lyhyisiin koulutuksiin, jotka edistävät pääsyä työelämään.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Työskentelyote on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava. Hankkeen toiminnassa huomioidaan myös esteettömyysnäkökulma, jotta myöskään fyysiset toimintarajoitteet eivät estä osallistumasta hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toiminnassa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä ja osallistavaa palvelua taustasta riippumatta. Toiminta vahvistaa yhdessä tekemistä sekä osaamisen, tietojen ja taitojen luovaa käyttöä sekä sukupolvet ylittävän ajattelua.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeen toiminnassa tutustutaan yhdistystoiminnan kautta erilaisiin kulttuuri- ja toimintaympäristöihin ja kannustetaan asiakkaita ja hanketoimijoita tiedostamaan kaupungin arvokas ympäristö. Asiakkaat siirtyvät työtoimintaan ja työhön työssäkäyntialueen yhdistyksiin ja yrityksiin, jotka vaikuttavat alueen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeen toiminnassa on myönteinen ympäristöasioihin ja henkilöstön ympäristöosaamista kehitetään tarvittaessa lisää.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Olet Mukana!-hanke oli moniulotteinen ja laajaa yhteistyöverkostoa vaativa kehittämisprojekti, jonka keskeisenä työkaluna käytettiin kumppanuuksia ja järjestöjen yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa (TL5). Hankkeen toimintakausi oli 1.1.2020 - 31.12.2021. Olet Mukana!-hankkeen päätoteuttajana toimi Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry ja osatoteuttajana Mikkelin Toimintakeskus ry.

Hankkeessa asukkaat ja yhdistykset osallistettiin ideoimaan ja tuottamaan asukaslähtöistä toimintaa. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia, joiden tavoitteena oli lisätä yhdistystoimijoiden mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen. Hankkeen aikana muotoiltiin yhdistyksiin uusia työpaikkoja Ratko-menetelmää hyödyntäen ja lisättiin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä yhdistyksiin palkkatuella. Hanke lisäsi tietoutta yhdistys- sekä palkkatukityöllistämisestä. Asukasyhdistyksiä aktivoitiin ja uusia ihmisiä tavoitettiin hankkeen erilaisiin toimintoihin. Hankkeen avulla ihmiset löysivät erilaisia vapaaehtoistyön ja osallistumisen muotoja ja pääsivät mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan.

Monelle yhdistykselle on annettu tukea. Yhdistysten ääntä ja toiveita on tuotu käytäntöön ja saatu kuuluvammaksi. Hankkeessa tuotettiin laaja järjestötutkimus, jonka tuloksena saatiin arvokasta tietoa Mikkelissä toimivien järjestöjen nykytilasta sekä tulevaisuuden näkymistä. Tutkimusraporttia tullaan hyödyntämään kaupungin ja Esteryn osallisuustyön kehittämisessä. Hanke on vahvistanut toimillaan järjestökentän toimintaa sekä lisännyt järjestöiden vetovoimaa.

Asukkaiden ja yhdistysten toiveiden mukaan ideoitiin erilaisia osallistavia tapahtumia, koulutuksia ja ryhmiä. Toimintojen käytäntöönpano tapahtui yhteistyössä hanketoimijoiden, vapaaehtoisten sekä ostopalveluna ostettujen asiantuntijoiden toimesta. Hankkeen aikana opittiin reagoimaan hyvinkin nopeasti syntyneisiin ideoihin ja hyödyntämään laajaa yhteistyöverkostoa ideoiden käytäntöön viemisessä. Jalkautuvien toimintojen määrällinen tavoite 20 ylittyi.

Hanke teki tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita muun muassa Kela sekä talous-ja velkaneuvonta. Noin 60 yhdistystä kontaktoitiin hankkeen aikana, joista noin 45 työllistämiseen liittyen. Mikkelin kaupungin kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä uuden lähidemokratiamallin valmistelussa sekä osallisuustyön kehittämisessä. Hankeyhteistyötä tehtiin Hyvinvoiva-asukas (Xamk), Järjestösparraaja (Estery), Meijän Mikkeli (Mikkelin kaupunki), Olka (Estery + Essote) hankkeiden kanssa. Hankkeen toimijat osallistuivat säännöllisesti Sokran järjestämiin tapaamisiin ja koulutuksiin, digitukiverkoston tapaamisiin sekä osatyökykyhankkeiden verkostopalavereihin.

Hanke toteutui kustannusarvion mukaisesti. Rahoitussuunnitelma toteutui suunnitellusti. Toimintaa täsmennettiin kesken hankkeen muutoshakemuksella osallistujien sekä muiden kustannuksien osalta Covid19-pandemian vuoksi. Hanke on tavoittanut pidempikestoisesti n.120 ihmistä ja lyhyempikestoisesti 2000. Lyhyempikestoisesti tavoitettujen henkilöiden määrä kasvoi ulkoilmatapahtumien, etäkoulutusten, palveluohjauksen ja verkossa tapahtuvien toimintojen vuoksi.

Covid-19 vuoksi osa hankkeen toiminnoissa aloittaneista henkilöistä tippuivat pois rajoitusten voimaanastuessa, eikä näin olleen täyttäneet lopetuskaavakkeita.
Työllistettyjen lukumäärä koko hankkeen ajalla oli 25 henkilöä, heistä yksi oli työkokeilussa ja muut palkkatukityösuhteessa. Muotoiltuja uusia työpaikkoja 22 kappaletta. Esimerkiksi 22 henkilöä työllistettynä 8kk:ksi tekee yhteensä 176 kuukautta. Kaupungin maksama sakkomaksu alle 1000 päivää tmt saaneista on n. 350€/kk ja yli 1000 päiväisistä n. 500€/kk. Kaupungin säästö hankkeen ajalla on siis vähintään 61 600€. Mutta jos nämä henkilöt ovat 1000 pvän listalla, säästösumma on 88 000.

Projektipäällikkö vastasi hankkeen viestintä- ja tiedotustoiminnasta. Hankkeessa perustettiin omat tilit sekä Instargramiin, että Facebookkiin. Hanke julkaisi koulutuksistaan ja toiminnoistaan säännöllisesti sosiaaliseen mediaan kuvaa, tekstiä ja videota. Sivustoilla seuraajia ja tykkäyksiä viikoittain noin 200-600 kappaletta. Yksittäinen julkaisu tavoitti parhaimmillaan noin 8500 henkilöä. Länsi-savon liitteenä ilmestyi 11/12 Esteryn yhteisjulkaisu, jossa oli laaja yhdistystyöllistämistä koskeva osio. Hanke on hyödyntänyt paikallislehtiä, järjestöpalstailmoittamista sekä flyer mainontaa. Paikallisradio teki haastattelun parvekelaulatukseen liittyen ja Seura-lehti julkaisi nelisivuisen jutun hankkeen toiminnoista keväällä 2020. Kehitysvammaisten tukiliiton 3/2020 lehtijulkaisussa haastateltiin hankkeeseen osallistunutta nuorta. Hankkeessa toteutettu vapaaehtoisten tekemä ” Proud of who I am” musiikkivideo on saanut tällä hetkellä olet mukana-hankkeen sivuilla 15000 katsojaa ja artistin sivuilla 1800 näyttöä. Artisti palkittiin Mikkelissä nuorentaiteilijan apurahalla joulukuussa 2021.

Osallistavia tapahtumia, koulutuksia ja ryhmiä on järjestetty koko hankkeen ajan vallitsevien rajoitusten puitteissa. Kerhot ja ryhmät 13 kappaletta. Koulutukset 7 kappaletta. Tapahtumat 21 kappaletta. Yhteistyöyhdistykset, muotoillut työpaikat 22, työllistyneet 25. Jalkautuvien tapahtumien tavoite 20 saavutettiin. Koko hankkeen aikana on otettu yhteyttä yli 60 eri yhdistykseen. Pienemmillä yhdistyksillä tai yhdistyksillä, joilla oli palkattua työvoimaa ei ole ollut tarjota työtehtäviä. Uusien työpaikkojen määrällinen tavoite (20) saavutettiin ja mukana olleet yhdistykset olivat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön ja työllistettyihin henkilöihin. Hankkeessa koulutettiin viisi työkykykoordinaattoria, joiden osaamista voidaan hyödyntää jatkossa työllistämistoimissa.

Hankkeessa toteutettiin toiminnan arviointia säännöllisissä moniammatillisissa ohjausryhmän tapaamisissa, hanketoimijoiden kuukausittaisissa projektiryhmissä sekä viikoittaisissa projektityöntekijöiden tapaamisissa. Projektipäällikkö kävi hankkeen aikana Diakin järjestämän arviointikoulutuksen. Ohjausryhmän jäseniltä kysyttiin loppuarviointia sähköisesti. Ohjausryhmä oli tyytyväinen hankkeen toteutukseen sekä saavutettuihin tuloksiin.Itsearviointeja tehtiin Hertta- itsearviointimatriisia hyödyntäen hankkeen aikana kaksi kertaa. Yhdistyksille ja heille työllistyneille henkilöille tehtiin google forms-kysely keväällä 2021, jossa pyydettiin palautetta ja toiveita hankkeelta. Palautetta ja toiveita kyseltiin lisäksi myös suullisesti. Molempien palaute oli pääsääntöisesti hyvää. Tarvittaessa yhdistyksen kanssa muokattiin tehtävänkuvaa ja työpaikkailmoitusta uudelleen, jotta se tulisi houkuttelevammaksi. Joihinkin työpaikkoihin tuli useita hakemuksia, joista yhdistys pääsi valitsemaan työntekijän. Joku tehtävä taas oli haasteellisempi täyttää, eikä ehdokkaita tullut kuin yksi. Kaksi yhdistystä oli sitä mieltä, että saivat paljon paremman työntekijän, mitä osasivat odottaa.

Työntekijöiltä kysyttiin mm. yhdistyksen työhön perehdyttämisestä ja työvälineistä, asteikolla 1-4, suurin osa vastauksista oli 3. Myös yhteydenpito työnantajan kanssa koettiin riittävänä. 1-2 kertaa kuukaudessa tapaamisia, lisäksi tarpeen mukaan yhteyttä pidetty puhelimitse tai sähköpostilla. Työntekijät ovat kokeneet, että ovat saaneet tehdä merkityksellistä työtä ja heidät on otettu yhdistyksissä huomioon tasavertaisina työntekijöinä.

Hankkeen päätavoitteet toteutuivat pääosin. Vapaaehtoisten rekrytointi sekä koulutuksien järjestäminen ei toteutunut Covid-19 tuomien rajoitusten vuoksi suunnitellusti. Koulutuksia pystyttiin kuitenkin järjestämään hankkeen loppupuolella. Hankkeessa muotoillut työpaikat jäävät yhdistysten vakituisiksi työpaikoiksi. Yhteistyö kaupungin ja kolmannen sektorin välillä vahvistui hankkeen aikana ja osa hankkeen toiminnoista vakiintui perustoiminnaksi. Hankkeen aikana kokeiltiin myös paljon uusia toteutuksia yhdistysten toiveiden mukaisesti.