Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21863

Hankkeen nimi: YTYÄ! -YhteisTYÖLLÄ tuloksiin -hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Liperin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0169583-6

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 013686511

Postinumero: 83100

Postitoimipaikka: Liperi

WWW-osoite: http://www.liperi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sami Kuikka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspalveluvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.kuikka(at)liperi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504306039

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuntaliitto on yhdessä kuntien kanssa valmistellut kuntapohjaista mallia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden toteuttamiseen. Kuntapohjaisessa ratkaisumallissa ehdotetaan, että työnantajien ja työnhakijoiden TE-palvelut olisivat jatkossa kuntien järjestämisvastuulla. Palvelut järjestettäisiin asiakas- ja tarvelähtöisesti yhdenvertaisina ja työvoiman vapaata liikkuvuutta edistäen eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

Kuntaratkaisussa TE-palvelut saavat ja tuovat merkittävää lisäarvoa kuntaekosysteemistä. Kunnat voivat eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä nykyistä laajemmin. Julkiset varat voidaan käyttää tuottavammin, kun kunnat voivat valtion resurssien ohella kohdentaa omat resurssinsa palveluiden järjestämiseen. Työvoiman ja osaamisen houkuttelu ja työmatkapendelöinnin edistäminen tukevat kuntien elinvoimaa ja kannustavat kuntia toimimaan työvoiman liikkuvuutta edistävällä tavalla.

Vuoden 2021 alussa alkava Joensuun seudun työllisyyden kuntakokeilun toimintamalli on suunniteltu toimivaksi ESR-hankkeiden tuottamien palvelujen, kuten yksilöllisen työhönvalmennuksen tuella. Kuntakokeilun yhtenevän toimintamallin lisäksi myös koronaepidemian myötä heikentynyt työllisyystilanne sekä hallituksen työllisyyden hoidon kehittämissuuntaukset tukevat kunnan vahvaa roolia työllisyyden edistämisessä jatkossa. YTYÄ!-hankkeessa kehitetään yksilöllisiä palveluita sekä moniammatillisia toimintamalleja myös hankkeen jälkeiseen aikaan, mikä edistää kuntien mahdollisesti kasvavan roolin haltuunottoa.

YTYÄ!- hankkeessa tarjotaan tiivistä, yksilöllistä työhönvalmennusta Liperin, Kontiolahden, Outokummun ja Polvijärven alueen kaikille työnhakijoille ja työttömyysuhan alla oleville (esim. opiskelijat, lomautetut, määräikaisissa työsuhteissa olevat). Hankkeen tarkoituksena on palvella asiakaslähtöisesti kaikkia työnhakijoita, jotka tarvitsevat ohjausta, neuvontaa tai henkilökohtaisia palveluita saavuttaakseen työelämään tai koulutukseen liittyviä tavoitteitaan. Hankkeen työhönvalmennuksessa korostuu entistä enemmän henkilökohtaisen tuen merkitys ja palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen, jotta asiakkaan polku kohti työtä tai koulutusta olisi tarkoituksenmukainen. Hankkeessa hyödynnetään jo saatuja hyviä kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä työllisyyttä tukevista palveluista ja niiden tarjoamisesta asiakaslähtöisesti ja räätälöidysti.

YTYÄ!- hankkeen asiakkaille hankitaan heidän tarpeistaan nousevia työttömyyttä ehkäiseviä, työllisyyttä ja työkykyä ylläpitäviä sekä työllisyyttä ja kouluttautumista edistäviä palveluja. Nämä palvelut voivat olla uudentyyppisiä ostopalveluhankintoja tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutettuja yksilö/ryhmätoimintoja-, tapahtumia- tai valmennuksia (esim. hyvinvointiin, elintapoihin, terveyteen ja työkykyyn liittyvät palvelut, valmennukset ja hankinnat). Näiden toimenpiteiden avulla pyritään madaltamaan ja parantamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia, vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa ja sitä kautta työkykyyn sekä edistämään yhteiskunnallista osallisuutta.

YTYÄ!- hankkeessa pilotoidaan ja pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja liikkuvuuden (esim. linja-autokortin hankinta tai muut soveltuvat hankinnat) tai muiden työllistymisen esteiden poistamiseksi (esim. puuttuvat työvaatteet tai -välineet, erilaiset kortti- ja täsmäkoulutukset ym.) sekä pyritään rakentamaan uudenlaisia työn tekemisen malleja, jos työllistymisen esteiden vuoksi työllistyminen on haasteellista.

YTYÄ!- hankkeessa selvitetään Rekryhautomo-palvelun perustamista ja sen toimivuutta. Rekryhautomo-palvelumallin avulla pyritään vaikuttamaan kohtaanto-ongelmaan. Keskitytään työnantajiin, joilla on vaikeus löytää osaavia työntekijöitä sekä työnhakijoihin, jotka tarvitsevat koulutusta osaamisvajeen poistamiseen tai osaamisen päivitykseen. Rekryhautomo-palvelumallin kehittämiseksi hankkeessa otetaan käyttöön sähköinen asiakastietojärjestelmä, joka on alueellisesti laaja-alaisesti käytössä maakunnan työllisyyshankkeissa ja työllisyyden kuntakokeilukunnissa. Yhteisen asiakastietojärjestelmän etuna on, että sitä kautta saadaan kerättyä tietoa työnhakijoiden osaamisesta- ja osaamisvajeista alueellisesti. Järjestelmän tuottaman tiedon perusteella työnhakijoiden osaamista pyritään vahvistamaan sekä kohdentamaan työpaikkakohtaisesti hankkimalla työtehtävässä tarvittavaa osaamista lisäävää koulutusta.

YTYÄ!-hankkeessa kokeillaan kohtaanto-ongelmaan vastaamiseksi työnantajien kanssa uudenlaisia, yksilöllisiä ratkaisuja/menetelmiä/valmennuksia, joiden taustalla ovat arjesta nousevat tarpeet (esim. nuorten työelämätaidot).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Liperin, Kontiolahden, Outokummun ja Polvijärven alueen kaikki työnhakijat ja työttömyysuhan alla olevat (esim. opiskelijat, lomautetut, määräaikaisissa työsuhteissa olevat). Hankkeen tarkoituksena on palvella asiakaslähtöisesti kaikkia heitä, jotka tarvitsevat ohjausta, neuvontaa tai henkilökohtaisia palveluita saavuttaakseen työelämään tai koulutukseen liittyviä tavoitteitaan.

Lisäksi hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työllisyyttä edistävien palvelujen suunnittelijat, järjestäjät ja yhteistyöverkostot, TE-hallinto, ELY-keskus, SiunSote, Kela, oppilaitokset ja paikalliset yritykset ja muut työnanatajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohdehryhmät ovat työllisyyttä edistävät toimijat ja verkostot esim. TYP-verkosto, elinkeinoyhtiöt, Ohjaamot ja hankkeet, jotka hyötyvät hankeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 933 446

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 640 945

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 416 808

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 051 182

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Outokumpu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 200

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 231

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 918

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankeessa tunnistetaan kaikkien sukupuolten erilaiset työllistymismahdollisuudet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali ja mahdollistaa sukupuolten yhdenvertaisen asioinnin ja palvelujen saannin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työllisyyden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hnakkeen toimintatavoissa, koulutuksissa ja tilaisuuksissa huomioidaan kestävät toimintatavat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Hankkeen toiminnoissa otetaan huomioon sähköisten palvelujen käyttö ja ekologinen liikkuminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Hankkeen kautta mukana olevissa yrityksissä on mukana korkeat ympöristöarvot omaavia toimijoita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Hankkeen toiminnan kautta saatava osaamisen lisääntyminen parantaa ympäristöystävällistä toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei kohdistu suoraan Natura 2000 alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeen koulutuksissa ja toiminnoissa kiinitettään huomiota materiaali- ja jäteasioihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hankkeen koulutuksissa ja toiminnoissa kiinnitetään huomiota uusiutuvaan energiaan ja sen käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeen kautta tuetaan paikallisia yrityksiä ja kehitetään osaavan työvoiman kohdentumista paikallisen elinkeinorakenteen käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uudenlaisia keinoja työvoiman saatavuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden liikkumiseen ja työnssäkäynnin logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Työllistyminen ja osaamisen lisääminen parantavat hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hanke on sukupuolineutraali ja sen viestintä ja toiminnoissa korostuvat tasa-arvoisen toiminnan periaatteet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hankkeessa kaikki toimijat ja hankkeen palveluja käyttävät ovat yhdenvertaisessa asemassa.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeella ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöihin.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen toiminnoissa käytetään kestävänkehityksen toimintaperiaatteita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Neljän kunnan yhteisessä työllisyyshankkeessa, YTYÄ!-YhteisTYÖLLÄ tuloksiin-hankkeessa työskenneltiin työllisyyden edistämiseksi Liperissä, Outokummussa, Polvijärvellä ja Kontiolahdella vuosina 2020 -2023. Hanke toimi tiivisti kunkin kunnan työllisyyspalvelujen yhteydessä ja kuhunkin hankekuntaan saatiin luotua työllisyyspalveluiden matalan kynnyksen palvelupisteet.

Hankkeen kohderyhmänä olivat Liperin, Kontiolahden, Outokummun ja Polvijärven alueen työnhakijat. Lisäksi kohderyhmänä olivat työllisyyttä edistävien palvelujen suunnittelijat, järjestäjät, TE-hallinto, ELY-keskus, Siun Sote, Kela, oppilaitokset ja paikalliset yritykset ja muut työnantajat.

Tavoitteena oli edistää työnhakijoiden työllistymistä vahvistaen heidän ammatillista osaamistansa ja muita työmarkkinavalmiuksia; sekä lisätä hankekuntien ja yhteistyöverkoston välistä yhteistyötä asiakkaiden palveluprosessien parantamiseksi ja tehostamiseksi. Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan kuntien elinvoimaisuuteen sekä etsittiin ratkaisuja ammatilliseen ja alueelliseen kohtaanto-ongelmaan. Hankkeessa pilotoitiin uusia ratkaisuja liikkuvuuden ja muiden työllistymisen esteiden poistamiseksi. Tavoitteena oli edesauttaa hankekuntien työttömyysasteen laskua valtakunnalliselle tasolle ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi työmarkkinatukikustannusten syntymiseen.

Hankkeen työhönvalmennukseen osallistui hankekunnissa yhteensä 946 henkilöä. Yhteistyössä oli mukana 234 työnantajaa ja 66 yhteistyökumppania, kuten oppilaitoksia ja järjestöjä/yhdistyksiä. Asiakkaista 59 % eteni työhön tai koulutukseen.

Hyviin tuloksiin päästiin yksilöllisellä, asiakaslähtöisellä valmennuksella, jossa asiakkaan tilanne kartoitettiin huolellisesti, ja yhdessä asiakkaan kanssa suunniteltiin ja toteutettiin hänelle sopiva kuntoutus-, koulutus- ja/tai työllistymispolku. Työllistyminen edellytti usein asiakkaalta osaamisen kehittämistä sekä valmentajan räätälöityä tukea asiakkaan erilaisissa elämäntilanteessa.

Asiakkaille hankittiin heidän tarpeistaan nousevia työllistymistä ja kouluttautumista edistäviä palveluja: mm. työllistymistä edistäviä ammatillisia lyhytkoulutuksia, psykososiaalista lyhytterapiaa, digitaitovalmennusta, linja-autokortteja ja kilometrikorvauksia työhön/koulutukseen kulkemisen aloittamisen tueksi, tulkkipalveluja sekä työvaatteita. Asiakkaille järjestettiin myös erilaisia työnhaku- ja digitaitoryhmiä ostopalveluna ja omana toimintana. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan talous- ja velkaneuvonnan kanssa toteutettiin matalan kynnyksen talousneuvola -palvelua. Työhönvalmentajat olivat asiakkaan tukena pitkilläkin poluilla asiakkaan oman tarpeen mukaan.

Hankkeen toinen tärkeä tehtävä oli tiivis yhteistyö yrittäjien ja työllisyydenhoidon palveluverkoston kanssa kohtaanto-ongelmaan vaikuttamiseksi. Työnantajia tiedotettiin työllistämisen tukipalveluista sekä annettiin tukea rekrytointiin. Yritysten ja oppilaitosten kanssa toteutettiin työvoimakoulutuksia työvoimapula-aloille varhaiskasvatukseen sekä muovi- ja metalliteollisuuteen. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa järjestettiin säännöllisesti matalan kynnyksen rekrytointitilaisuuksia. Isompia tapahtumia järjestettiin laajalla yhteistyöllä mm. Joensuun Areenan Työtä -karnevaaliin 3.11.23 osallistui 70 näytteilleasettajaa ja 1200 kävijää. Yhteistyöllä toteutetuilla yrityskampanjoilla tavoitettiin vuositasolla yli 500 yritystä. Kunnissa panostettiin myös kuntien omien palkkatukityöpaikkojen kehittämiseen sekä kehitettiin tukea palkkatuella työllistäville yhdistyksille.

Hankkeen päättyessä hankekuntiin luodut työllisyyspalveluiden matalan kynnyksen palvelupisteet jatkavat toimintaansa ja kunnat jatkavat omilla resursseillaan työhönvalmennusta.