|
|
|
Hankekoodi: S21866
Hankkeen nimi: Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0679480-9
Jakeluosoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö, PL 10
Puhelinnumero: 08-3152011
Postinumero: 90029
Postitoimipaikka: OYS
WWW-osoite: http://www.ppshp.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leea Järvi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Terveyden edistämisen koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leea.jarvi(at)ppshp.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407576711
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Arjen sankarit -hankkeen päätavoitteena on luoda toimintamalli miesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä tukea sitä kautta heidän työllistymistään tai työelämään paluutaan. Pääkohderyhmässä ovat syrjäytymisuhan alla olevat miehet esim. työttömät, mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat.
Miesten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan toimintaryhmisssä, joissa opitaan käytännön ruoanvalmistusta ja terveellisiä elintapoja. Tavoitteena on miesten arjen hallinnan paraneminen, painonhallinta sekä vertaistuen saaminen ja ystävien löytäminen. Hankkeen aikana järjestetään 6 toimintaryhmää. Ryhmissä miehet tutustuvat toisiin samassa tilanteessa oleviin. Ohjattu liikunta, liikuntakaverit ja yksilölliset ohjeet auttavat vähän liikkuvia miehiä lähtemään liikkeelle ja mahdollisesti löytämään itselleen mieluisen liikuntaharrastuksen.
Ruoanvalmistustaitojen opettelu voi mahdollistaa työllistymisen esim. päiväkotiin tai vanhustyöhön (esim. vanhusten kotihoito), tai muille naisenemmistöisille aloille esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla. Osallistujille tarjotaan mahdollisuus myös hygieniapassin suorittamiseen, jos sellaista ei ole entuudestaan. Lisäksi osallistujille annetaan informaatiota muista työllistymistä tukevista mahdollisuuksista.
Hankkeen tuloksena on Arjen sankarit -toimintamalli, jonka avulla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia miehiä toimintakykyisemmiksi sekä avataan mahdollisuus uusien taitojen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on vertaistukiverkoston luominen ja vertaistukihenkilöiden kouluttaminen elintapaohjaajiksi. Koulutettavia vertaistukihenkilöitä ovat esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaiset ja Miestyönverkoston jäsenistöön kuuluvat. Tavoitteena on myös kehittää sairaanhoitopiirin, kansalaisjärjestöjen sekä kuntien, erityisesti liikuntapalvelujen, välistä yhteistyötä. Toimintamalli jalkautetaan Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kaupunkeihin.
Tässä hyödynnetään myös kolmannen sektorin toimijoita.
Hanke kohdistuu työttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin, työikäisiin miehiin. Finsote-tutkimuksen (2018) mukaan yli viidennes työikäisistä suomalaisista miehistä on lihavia. Pääsääntöisesti kohderyhmään kuuluvat voivat olla esimerkiksi vähän liikuntaa harrastavia miehiä, joilla on lihavuuden (BMI yli 35 kg/m2) vuoksi rajoitteita elämässä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja yksin eläviä, syrjässä olevia. Hankkeen ensimmäisenä vuonna kohteena ovat Oulussa miehet. Toisena ja kolmantena toimintavuotena mukaan otetaan myös muista Pohjois-Pohjanmaan kunnista kotoisin olevia miehiä.
Osallistujia ohjataan ryhmiin muun muassa Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen vastaanotoilta sekä Hyvän mielen talon asiakaskunnan ja miestyönverkoston kautta sekä some-kanavien kautta.
Miehet syrjäytyvät useammin kuin naiset. Valtiovarainministeriön kokoaman tilaston mukaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyysaste on vuoden 2008 jälkeen pudonnut yli 87 prosentista alle 80 prosenttiin. Pientuloisten osuus 25-34-vuotiasta miehistä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2007 ikäryhmän miehistä noin yhdeksän prosenttia oli pienituloisia, vuonna 2015 heitä oli jo yli 18 prosenttia. Tuoreen tilaston mukaan 25-39-vuotiasta miehistä yli 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, naisista noin kymmenellä prosentilla.
Toisena kohderyhmänä ovat kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Ammattilaiset kohtaavat työssään työikäisiä, työelämän ulkopuolella olevia miehiä ja ovat mukana hankkeen toimenpiteissä esim. ohjaavat Hyvinvointia ruoasta -ryhmiä yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaiset täyttävät ESR henkilötietolomakkeet aloitus- ja lopetustilanteessa.
Keskeisiä sidosryhmiä ovat paikalliset hyvinvointikeskukset, Miestyönverkosto, Miessakit ry sekä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä voivat olla TE-toimisto, oppilaitokset (Oulun yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu ) tai työnantajat, kun osallistujia kannustetaan hakeutumaan, edistämään tai päivittämään ammattitaitoaan oppilaitokseen, koulutukseen tai kurssille sekä hakeutumaan työmarkkinoille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 665
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 236 665
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 292 831
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 292 831
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun
Kunnat: Siikajoki, Kalajoki, Siikalatva, Oulu, Tyrnävä, Merijärvi, Kempele, Pyhäjärvi, Lumijoki, Kärsämäki, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Hailuoto, Muhos, Reisjärvi, Ii, Alavieska, Taivalkoski, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Vaala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 85
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Toimintaryhmissä opetellaan käytännön ruoanvalmistustaitoja ja opitaan kiinnittämään huomiota ja ymmärtämään elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Raaka-aineita opetellaan käyttämään kestävällä tavalla, kuten vähentämään ruokahävikkiä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Ravitsemussuosituksia noudattavan ruokavalion mukaisesti opetellaan muun muassa lisäämään kasvisten määrää aterioissa ja käyttämään laadukasta lihaa, mitkä pienentää ruoan tuottamia ilmastovaikutuksia. Toimintaryhmien osallistujia kannustetaan suosimaan hyötyliikuntaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Toimintaryhmissä kannustetaan osallistujia luonnossa liikkumiseen ja kestävään luonnontuotteiden hyödyntämiseen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Toimintaryhmien ruoanvalmistuksessa pyritään käyttämään lähialueen tuotteita, kuten suomalaista lihaa ja suositaan kasvispainotteisuutta. Syntyneet jätteet lajitellaan asianmukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Ruoanvalmistuksessa ja matkustaessa joudutaan todennäköisesti hyödyntämään myös uusiutumattomilla luonnonvaroilla tuotettua energiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden toimintakykyä ja työllistymistä ja siten hanke osaltaan edistää myös paikallista työllisyysrakennetta. Yli 21 prosenttia 20-54-vuotiaista pohjoispohjalaisista miehistä ei tutkimuksen mukaan usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, joten muun muassa terveyttä edistäviä elintapoja omaksumalla edistetään myös työkykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa luodaan toimintamalli miesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä sitä kautta tukea heidän työllistymistään tai työelämään paluuta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Toimintaryhmien tapaamispaikkaan matkustamisesta syntyy jonkin verran päästöjä. Toimintaryhmien tapaamisia pyritään järjestämään paikkoihin, joihin on mahdollista matkustaa myös julkisella liikenteellä, pyöräillen tai kävellen. Ryhmäläisiä kannustetaan hyötyliikuntaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien miesten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan toiminnallisissa elintaparyhmissä, joissa opitaan käytännön ruoanvalmistusta ja terveyttä edistäviä elintapoja. Toimintamallilla edistetään osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jalkauttamalla toimintamalli maakuntaan hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmalla alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kohderyhmässä huomioidaan esiintyvät terveyserot ja pyritään kaventamaan niitä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Toimenpiteiden, kuten ryhmien, järjestäminen useissa kunnissa tai kaupungeissa sekä hankkeessa luotavan toimintamallin jalkauttaminen tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden osallistua toimintaan mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa. Hankkeen toimintaan on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua riippumatta esimerkiksi osallistujan etnisestä taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Toimintaryhmät ja luotavat verkostot voivat olla monikulttuurisia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeen osallistujat oppivat kiinnittämään huomiota elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja ymmärtämään niiden merkityksen, oppivat taloudellisia kulutustottumuksia ja vähentämään ruokahävikkiä. | ||
Arjen sankarit -hankkeessa vuosina 2020-2022 luotiin toimintamalli miesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Kohderyhmänä olivat syrjäytymisuhan alla olevat työelämän ulkopuolella olevat työikäiset miehet. Hankkeen kuluessa kohderyhmää laajennettiin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisiin. Hanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnissa.
Hankkeen tuloksena syntyi Arjen sankarit –toimintamalli, joka on kiteytetty ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen poluksi. Miehet ohjautuivat polulle kuntouttavasta työtoiminnasta, sosiaalisesta kuntoutuksesta tai mielenterveyspalveluista. He osallistuivat oman halunsa ja kiinnostuksensa mukaan tarjolla olevaan toimintaan. Hankkeen toimintaa järjestettiin 14/30 Pohjois-Pohjanmaan kunnassa ja 140 miestä tavoitettiin toimenpiteiden piiriin.
Arjen sankarit –polulla miesten hyvinvointia ja toimintakykyä tuettiin toimintaryhmissä ja hyvinvointitapaamisilla, joissa miehet oppivat käytännön ruoanvalmistusta ja terveellisiä elintapoja. Tavoitteena oli, että miehet oppivat uusia taitoja, heidän arjen hallintansa paranee ja he saavat vertaistukea. Ohjattu liikunta ja yksilölliset ohjeet auttoivat vähän liikkuvia miehiä lähtemään liikkeelle. Osallistujille tarjottiin mahdollisuus myös hygieniapassin suorittamiseen. Lisäksi osallistujat saivat informaatiota heidän työllistymistään tukevista mahdollisuuksista.
Hyvinvointia ruoasta – ja Hyvä arki -ryhmiä järjestettiin yli tavoitteen, yhteensä 27 ryhmää. Hyvinvointia ruoasta -palautekyselyyn vastanneista 82 % arvioi, että ryhmätoiminta oli hyödyllistä tai erittäin hyödyllistä heille. Vastaava arvio Hyvä arki -ryhmätoiminnasta oli 93 %. Ryhmään osallistuminen motivoi syömään terveellisesti ja valmistamaan itse ruokaa. Ohjaajat saivat käyttöönsä systemaattisen ja tavoitteellisen ryhmämallin, joka sopii kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Hyvinvointia ruoasta -ohjaajat arvioivat ryhmätoiminnan hyödylliseksi asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn edistämisessä.
Tavoitteena oli kehittää sairaanhoitopiirin, järjestöjen sekä kuntien, erityisesti liikuntapalvelujen ja kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen, välistä yhteistyötä. Yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa vahvistui joissakin kunnissa.
Toimintamalli jalkautettiin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kaupunkeihin. Jalkautuksen tukena olivat Hyvinvointia ruoasta- ohjaajan opas sekä Hyvä arki -työkirja, jotka olivat ammattilaisille apuna ryhmätoiminnan toteuttamisessa. Hyvinvointia ruoasta -opasta (hankkeen tasa-arvotuotos) kehitettiin koko hankkeen ajan. Muutoksia ja lisäyksiä tehtiin matkan varrella omien havaintojen ja ammattilaisten toiveiden mukaisesti.
Ryhmien ohjaamisesta kiinnostuneille ammattilaisille järjestettiin ryhmäohjaajakoulutusta. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisia koulutettiin ohjaamaan Hyvinvointia ruoasta -ryhmiä. Hankkeen asiantuntijat toimivat tukena ja sparraajina ryhmän käynnistämisessä ja toteutuksessa. Ammattilaisille ja ryhmätoimintaan osallistuneille järjestettiin ravitsemusaiheisia webinaareja ja hyvinvointitapahtumia.
Hankkeesta viestittiin aktiivisesti. Hanke oli esillä useissa alueellisissa tilaisuuksissa ja työpajoissa. Kohdennetusti järjestettiin infotilaisuuksia kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisille sekä johtaville viranhaltijoille ja kuntapäättäjille. Lisäksi hanke oli esillä kansallisissa ravitsemusterveyttä ja terveellisiä elintapoja edistävissä työryhmissä. Arjen sankarit -toimintamalli saatiin yhdeksi hyväksi käytännöksi Ruokaviraston verkkosivuille ja ravitsemusmateriaalit löytyvät Liikkuva aikuinen -verkkosivuilta.
Hankkeen tavoitteena oli myös vertaistukiverkoston luominen ja vertaistukihenkilöiden kouluttaminen elintapaohjaajiksi. Vertaisohjaakoulutusta järjestettiin yhteistyössä Psoriasisliiton Vertaistervarit –hankkeen kanssa. Arjen sankarit -hankkeen kohderyhmämiehiä ei osallistunut koulutukseen markkinointiyrityksistä huolimatta. Vertaistervarit-ryhmämalliin voit tutustua osoitteessa: https://www.vertaistervarit.fi/vertaistervarit-ryhmat/.
Arjen sankarit –hankkeen kuluessa käynnistettiin yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevalmistelun Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa. Arjen sankarit -toimintamalli on esimerkki siitä, miten eri yhdyspinnoilla tehdään yhteistyötä, jolla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia ja terveydenhuollon elintapaohjauksen ulkopuolelle jääviä henkilöitä terveellisiin elintapoihin ja arjen hallintaan. Arjen sankarit -hankkeessa kehitetty kuntoutumisen ja ravitsemusterveyden edistämisen -toimintamalli istuu osaksi työkyvyn tuen toimintamallia, mutta se vaatii edelleen kehittämistä.