Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21866

Hankkeen nimi: Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0679480-9

Jakeluosoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö, PL 10

Puhelinnumero: 08-3152011

Postinumero: 90029

Postitoimipaikka: OYS

WWW-osoite: http://www.ppshp.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leea Järvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Terveyden edistämisen koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leea.jarvi(at)ppshp.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407576711

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, 0210123-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Arjen sankarit -hankkeen päätavoitteena on luoda toimintamalli miesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä tukea sitä kautta heidän työllistymistään tai työelämään paluutaan. Pääkohderyhmässä ovat syrjäytymisuhan alla olevat miehet esim. työttömät, mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat.

Miesten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan toimintaryhmisssä, joissa opitaan käytännön ruoanvalmistusta ja terveellisiä elintapoja. Tavoitteena on miesten arjen hallinnan paraneminen, painonhallinta sekä vertaistuen saaminen ja ystävien löytäminen. Hankkeen aikana järjestetään 6 toimintaryhmää. Ryhmissä miehet tutustuvat toisiin samassa tilanteessa oleviin. Ohjattu liikunta, liikuntakaverit ja yksilölliset ohjeet auttavat vähän liikkuvia miehiä lähtemään liikkeelle ja mahdollisesti löytämään itselleen mieluisen liikuntaharrastuksen.

Ruoanvalmistustaitojen opettelu voi mahdollistaa työllistymisen esim. päiväkotiin tai vanhustyöhön (esim. vanhusten kotihoito), tai muille naisenemmistöisille aloille esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla. Osallistujille tarjotaan mahdollisuus myös hygieniapassin suorittamiseen, jos sellaista ei ole entuudestaan. Lisäksi osallistujille annetaan informaatiota muista työllistymistä tukevista mahdollisuuksista.

Hankkeen tuloksena on Arjen sankarit -toimintamalli, jonka avulla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia miehiä toimintakykyisemmiksi sekä avataan mahdollisuus uusien taitojen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on vertaistukiverkoston luominen ja vertaistukihenkilöiden kouluttaminen elintapaohjaajiksi. Koulutettavia vertaistukihenkilöitä ovat esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaiset ja Miestyönverkoston jäsenistöön kuuluvat. Tavoitteena on myös kehittää sairaanhoitopiirin, kansalaisjärjestöjen sekä kuntien, erityisesti liikuntapalvelujen, välistä yhteistyötä. Toimintamalli jalkautetaan Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kaupunkeihin.
Tässä hyödynnetään myös kolmannen sektorin toimijoita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdistuu työttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin, työikäisiin miehiin. Finsote-tutkimuksen (2018) mukaan yli viidennes työikäisistä suomalaisista miehistä on lihavia. Pääsääntöisesti kohderyhmään kuuluvat voivat olla esimerkiksi vähän liikuntaa harrastavia miehiä, joilla on lihavuuden (BMI yli 35 kg/m2) vuoksi rajoitteita elämässä, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja yksin eläviä, syrjässä olevia. Hankkeen ensimmäisenä vuonna kohteena ovat Oulussa miehet. Toisena ja kolmantena toimintavuotena mukaan otetaan myös muista Pohjois-Pohjanmaan kunnista kotoisin olevia miehiä.
Osallistujia ohjataan ryhmiin muun muassa Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen vastaanotoilta sekä Hyvän mielen talon asiakaskunnan ja miestyönverkoston kautta sekä some-kanavien kautta.

Miehet syrjäytyvät useammin kuin naiset. Valtiovarainministeriön kokoaman tilaston mukaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyysaste on vuoden 2008 jälkeen pudonnut yli 87 prosentista alle 80 prosenttiin. Pientuloisten osuus 25-34-vuotiasta miehistä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2007 ikäryhmän miehistä noin yhdeksän prosenttia oli pienituloisia, vuonna 2015 heitä oli jo yli 18 prosenttia. Tuoreen tilaston mukaan 25-39-vuotiasta miehistä yli 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, naisista noin kymmenellä prosentilla.

Toisena kohderyhmänä ovat kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset. Ammattilaiset kohtaavat työssään työikäisiä, työelämän ulkopuolella olevia miehiä ja ovat mukana hankkeen toimenpiteissä esim. ohjaavat Hyvinvointia ruoasta -ryhmiä yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaiset täyttävät ESR henkilötietolomakkeet aloitus- ja lopetustilanteessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisiä sidosryhmiä ovat paikalliset hyvinvointikeskukset, Miestyönverkosto, Miessakit ry sekä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä voivat olla TE-toimisto, oppilaitokset (Oulun yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu ) tai työnantajat, kun osallistujia kannustetaan hakeutumaan, edistämään tai päivittämään ammattitaitoaan oppilaitokseen, koulutukseen tai kurssille sekä hakeutumaan työmarkkinoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 665

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 153 385

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 292 831

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 189 786

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikalatva, Kalajoki, Hailuoto, Oulainen, Kärsämäki, Utajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Merijärvi, Lumijoki, Alavieska, Ylivieska, Ii, Tyrnävä, Siikajoki, Muhos, Raahe, Oulu, Taivalkoski, Sievi, Kempele, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on kartoitettu tehtyjen tutkimusten pohjalta (FinSote 2017-2018). Matalasti koulutetuilla miehillä on heikompi tilanne esimerkiksi työkyvyn heikentymisen kokemuksena, ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattamisessa (esim. kasvisten ja hedelmien käyttö), liiallinen alkoholinkäyttö ja osallistuminen esim. järjestön, yhdistyksen tai harrastusryhmän toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet, kuten toimintaryhmien sisällöt, ovat suunniteltu kohderyhmän tarpeet huomioiden ja vastaamaan niitä. Miesten työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi naisenemmistöisille aloille, kuten terveys- ja sosiaalialalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen toimenpiteillä lisätään kohderyhmän hyvinvointia sekä edistetään työ- ja toimintakykyä ja näin vaikutetaan esim. sukupuolten välisiin terveyseroihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Toimintaryhmissä opetellaan käytännön ruoanvalmistustaitoja ja opitaan kiinnittämään huomiota ja ymmärtämään elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Raaka-aineita opetellaan käyttämään kestävällä tavalla, kuten vähentämään ruokahävikkiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ravitsemussuosituksia noudattavan ruokavalion mukaisesti opetellaan muun muassa lisäämään kasvisten määrää aterioissa ja käyttämään laadukasta lihaa, mitkä pienentää ruoan tuottamia ilmastovaikutuksia. Toimintaryhmien osallistujia kannustetaan suosimaan hyötyliikuntaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Toimintaryhmissä kannustetaan osallistujia luonnossa liikkumiseen ja kestävään luonnontuotteiden hyödyntämiseen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Toimintaryhmien ruoanvalmistuksessa pyritään käyttämään lähialueen tuotteita, kuten suomalaista lihaa ja suositaan kasvispainotteisuutta. Syntyneet jätteet lajitellaan asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ruoanvalmistuksessa ja matkustaessa joudutaan todennäköisesti hyödyntämään myös uusiutumattomilla luonnonvaroilla tuotettua energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke edistää työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden toimintakykyä ja työllistymistä ja siten hanke osaltaan edistää myös paikallista työllisyysrakennetta. Yli 21 prosenttia 20-54-vuotiaista pohjoispohjalaisista miehistä ei tutkimuksen mukaan usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, joten muun muassa terveyttä edistäviä elintapoja omaksumalla edistetään myös työkykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa luodaan toimintamalli miesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä sitä kautta tukea heidän työllistymistään tai työelämään paluuta
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Toimintaryhmien tapaamispaikkaan matkustamisesta syntyy jonkin verran päästöjä. Toimintaryhmien tapaamisia pyritään järjestämään paikkoihin, joihin on mahdollista matkustaa myös julkisella liikenteellä, pyöräillen tai kävellen. Ryhmäläisiä kannustetaan hyötyliikuntaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien miesten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan toiminnallisissa elintaparyhmissä, joissa opitaan käytännön ruoanvalmistusta ja terveyttä edistäviä elintapoja. Toimintamallilla edistetään osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jalkauttamalla toimintamalli maakuntaan hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmalla alueella.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen kohderyhmässä huomioidaan esiintyvät terveyserot ja pyritään kaventamaan niitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Toimenpiteiden, kuten ryhmien, järjestäminen useissa kunnissa tai kaupungeissa sekä hankkeessa luotavan toimintamallin jalkauttaminen tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden osallistua toimintaan mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa. Hankkeen toimintaan on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua riippumatta esimerkiksi osallistujan etnisestä taustasta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Toimintaryhmät ja luotavat verkostot voivat olla monikulttuurisia.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen osallistujat oppivat kiinnittämään huomiota elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja ymmärtämään niiden merkityksen, oppivat taloudellisia kulutustottumuksia ja vähentämään ruokahävikkiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-