|
|
|
Hankekoodi: S21869
Hankkeen nimi: Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU-hanke)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kiviharjuntie 4
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Koivunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tiimipäällikkö, yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.koivunen(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 9135979
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on osaamisen kehittämisen toimintamallin toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueella. Malli rakentuu alueen korkeakoulujen (Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto) sekä työelämän (PPSHP, sekä toiminnallisina kumppaneina Oulun kaupunki ja Oulunkaari) yhteistyönä. Mallissa yhdessä sovitut verkostomaiset osaamiskeskittymät muodostavat useiden toimijoiden yhteisen työelämäalustan. Keskittymissä työntekijät, opettajat ja opiskelijat toteuttavat todellisia laatuvaatimukset täyttävien hoitopolkujen mukaisia kehittämistoimenpiteitä ketterästi, muuttuvien tarpeiden mukaan. Yhteisalustaan voivat liittyä useat yhteistyökumppanit omilla panostuksillaan. Ensivaiheen pilotointialustaksi valitaan neurologisten sairauksien ennaltaehkäisyn (mm. aivoterveys), oikea-aikaisen diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen verkostomainen osaamiskeskittymä, koska neurologisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus vaativat erityisosaamista. Tarkoituksena on pilotoinnin jälkeen juurruttaa ja levittää hankkeessa kehitettävää osaamisen kehittämisen toimintamallia myös muihin yhteisesti määriteltyihin ja sovittuihin osaamiskeskittymiin (mm.akuuttihoito, syöpähoito, tehohoito, sydänkeskus) koko Pohjois-Pohjanmaan sote tuotantoalueella hyödyntäen monipuolisia sähköisiä ratkaisuja etenkin haja-asutusseudulla. Osaamisen kehittämisen toimintamallin avulla varmistetaan osaava henkilökunta koko hoitoketjun osalta sekä lisätään alan ja alueen kilpailukykyä. Malli perustuu osaamiskeskusten henkilöstön osaamisen, motivaation sekä innovaatio- ja uudistuskyvykkyyksien edistämiseen.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1. Osaamistarpeiden kartoitus
2. Osaamisen johtamisen nykytilanteen ja kehittämishaasteiden kartoitus
3. Osaamista vahvistavien koulutusten ja työpajojen suunnittelu ja toteutus (henkilöstölle ja johdolle)
4. Osaamisen kehittämisen toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen
Hankkeen tuloksena on kuvattu neurologisen potilasryhmän hoitopolun kannalta erikoisosaamisen tarpeita ja mahdolliset uudet tehtävänkuvat. Hankkeen tuloksena syntyy tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli. Tunnistettujen osaamisvajeiden pohjalta on suunniteltu ja toteutettu koulutusinterventioita hankeosapuolten erikoisosaamista hyödyntämällä. Tuotantoalan osaaminen saadaan yhteisen kehittämistyön kautta näkyväksi ja yhteiseen käyttöön.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstö ja johto, joiden osaamista vahvistetaan ja uudistetaan hankkeen toimenpiteiden avulla. Oulunkaari ja Oulun kaupunki on hankkeessa toiminnallisina kumppaneina ja niiden henkilöstö on myös varsinainen kohderyhmä. Kohderyhmänä ovat myös koulutusten kautta myöhemmässä vaiheessa alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat.
Kaikilla osatoteuttajilla on vahva aluekehitysrooli ja ne tekevät jatkuvaa yhteistyötä alueen muiden työelämän toimijoiden kanssa, joten välillisinä kohderyhminä ovat:
- muut korkeakoulut
- sosiaali- ja terveysalan ammattilliset oppilaitokset
- muut yliopisto- ja keskussairaalat
- terveyskeskukset
- kunnat
Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, joiden ammatillisen osaamisen laatu syvenee ja urasuunnittelu paranee, korkeakoulujen opettajien ja työelämätoimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntymisen ja uudistetun, vetovoimaisen ja työelämäläheisen koulutuksen kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 902
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 397 166
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 380
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 460
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun
Kunnat: Siikajoki, Kalajoki, Siikalatva, Oulu, Tyrnävä, Merijärvi, Kempele, Pyhäjärvi, Lumijoki, Kärsämäki, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Hailuoto, Muhos, Reisjärvi, Ii, Alavieska, Taivalkoski, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Vaala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 330
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Kehittämistyö auttaa uudenlaisten palveluratkaisujen (esimerkiksi etäpalvelut) käyttöönottoa, joka vähentää matkustamistarvetta. Uudenlaisen teknologian avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi lämmön säätelyyn ja siirtoon ja sitä kautta energian kulutukseen tarpeen vähenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Toimintatapojen muutosten ja henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin voi kiinnittää huomiota kestämättättömiin (esim. energian laatu/käyttötavat) ja huonosti toimiviin palveluihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 0 |
| Hankkeessa tehtävä kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena myös on, että tulevaisuudessa alueella on yhä parempaa SOTE-alan osaamista tuottamaan yhä parempia palveluita alueen väestölle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Suunnitelmallisen toiminnan avulla, toiminta-alueen palvelut vastaavat tulevaisuudessa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa käytetään ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on mahdollista (esim. aikataululliset rajoitteet). Lisäksi hyödynnettävä etätekniikka vähentää hankkeeseen liittyvää henkilöautoliikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 5 |
| Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät kohdealueen väestön terveyssä ja hyvinvoinnissa. Asiantuntijoiden suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä tuetaan yhteistyötä ja muutoskyvykkyyttä, mikä johtaa myös siihen, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Osaamisen kehittäminen perustuu laadittavaan suunnitelmaan, jossa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hanke edistää naisten ja miesten asioita tapapuolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Alan organisaatioissa/työympäristöissä kohdataan jatkuvasti erilaisiin kulttuureihin ja yhteiskuntaryhmien edustajiin. Osaamisen kehittämissuunnitelmassa huomioidaan myös nämä näkökulmat. Tarveselvitykset antavat tietoa myös kulttuurien tuntemukseen liittyvistä asioista. Esille nousevat tarpeet huomioidaan toimintojen suunnittelussa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole huomattavaa vaikusta ympäristöosaamiseen. Palvelupolun kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita tarkastellaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta. | ||
Hankkeen tavoitteena oli osaamisen kehittämisen toimintamallin suunnittelu ja toteutus Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueella. Toimintamalli suunniteltiin ja rakennettiin Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyössä. Hankkeen toiminnallisina kumppaneina oli Oulun kaupunki ja Oulunkaari. Ensivaiheen pilotointialustana oli avh-hoitopolulla tapahtuva hoitotyö ja siihen liittyvä osaaminen vaativan hoitotyön ammattilaisten (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) sekä heitä opettavien opettajien osaaminen. Toimintamallissa pilotoinnin jälkeen hankkeessa suunniteltu osaamisen kehittämisen toimintamalli voidaan levittää myös muihin osaamiskeskittymiin. Osaamisen kehittämisen toimintamallin avulla varmistetaan osaava henkilökunta koko hoitoketjun osalta sekä lisätään alan ja alueen kilpailukykyä.
Hankkeessa tehtiin toimenpiteinä toimintamallin kehittämiseksi
Työpaketti 1: Osaamistarpeiden kartoitus
Työpaketti 2: Osaamisen johtamisen nykytilanteen ja kehittämishaasteiden kartoitus
Työpaketti 3: Osaamista vahvistavat koulutukset
Työpaketti 4: Osaamisen kehittämisen toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kartoitettiin osaamistarpeita yhteistyössä ammattilaisten, asiakasryhmien ja opettajien kanssa, järjestettiin webinaareja, työpajoja sekä suunniteltiin ja toteutettiin koulutusinterventioita. Hankkeessa toteutettiin mentorointipilotointi yhteistyössä toteuttajaorganisaatioiden kesken ja osaamisen kehittämisen toimintamalli käynnistettiin hankkeen loppuvaiheessa.
Hankkeen tuloksena on kuvattu neurologisen potilasryhmän hoitopolun kannalta erikoisosaamisen tarpeita ja osaamista on kartoitettu vaativien hoitotyön ammattilaisten osalta. Hankkeen tuloksena syntyi tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli jonka yhtenä näkyvänä toimenpiteenä on osaamisen ennakointifoorumi, joka hankkeen jälkeen jää koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja koulutusorganisaatioiden vuosittaiseksi tapahtumaksi. Tuotantoalan osaaminen saatiin yhteisen kehittämistyön kautta näkyväksi ja yhteiseen käyttöön. Hankkeen aikana tuotettiin runsaasti julkaisuja ja yhteistyö hankkeen aikana toteuttajapuolten välillä tiivistyi.
Hankkeen toimenpiteillä tavoitettiin yli 500 vaativan hoitotyön ammattilaista, mukaan lukien sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja sekä heitä opettavia opettajia ja hoitotyön esihenkilöitä.