|
|
|
Hankekoodi: S21876
Hankkeen nimi: Lukioiden ja korkeakoulujen välinen tietojenkäsittelyn yhteistyömalli (TIKO-Silta)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Yliopistokatu 9
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Katariina Ijäs
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.ijas(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5658502
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lukioiden ja korkeakoulujen välinen tietojenkäsittelyn yhteistyömalli (TIKO-silta) -hankkeen päätavoitteena on lukioiden ja korkeakoulujen välisen tietojenkäsittelyalan yhteistyömallin tuottaminen. Vuoden 2018 lukiolaki edellyttää korkeakoulujen ja lukioiden välisen yhteistyön lisäämistä, ja tietojenkäsittelyalan yhteistyön tiivistämisen tarve on tullut esille myös meneillään olevan Oamkin koordinoiman LUNO-hankkeen myötä. Tietojenkäsittelyn osalta yhteistyön haasteellisuutta lisää, että lukiot eivät toteuta pakollisia tietojenkäsittelyn kursseja, vaan tietojenkäsittelyalan piirteitä esiintyy useissa oppiaineissa.
Lukioiden ja korkeakoulujen välillä on menneiden vuosien kuluessa kehitetty ja toteutettu erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia yhteistyömuotoja. Vuoden 2018 lakimuutos muuttaa kuitenkin tilannetta olennaisesti, koska se pakottaa lukiot harjoittamaan yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Yhteistyön rakentumista tulevat vaikeuttamaan mm. rajalliset resurssit, maantieteelliset etäisyydet (Ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-10482800) sekä kontaktikanavien epämääräisyys tai puuttuminen kokonaan. Perinteisiä yhteistyön muotoja ovat olleet korkeakoulujen kurssit, joita lukiolaiset ovat voineet suorittaa. Näitä kursseja ovat kuitenkin suorittaneet opiskelijat, joilla on vahva visio tulevaisuuden ammattialastaan. Tämä rajaa suuren osan lukiolaisista yhteistyön ulkopuolelle.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi vaarana on tietojenkäsittelyn osalta yhteistyön painottuminen teknisiin aihealueisiin, vaikka tietojenkäsittelyala kattaa monia ei-teknisiä ja luovuutta edellyttäviä tehtäviä ja toimenkuvia kuten käyttöliittymien suunnittelu ja tuotedokumentaation kirjoittaminen. Näillä painotuksilla on lisäksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvä merkitys: on tärkeää, että yhteistyömuodot tukevat sekä mies- että naispuolisten opiskelijoiden oppimistaipumuksia, jotka esimerkiksi ohjelmoinnin osalta tutkitusti eroavat toisistaan.
TIKO-silta -hanke tuottaa konkreettisia keinoja siihen, miten lukiot ja korkeakoulut voivat tehdä yhteistyötä resurssien puitteissa niin, että yhteistyön toteuttamiseen käytössä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet ja pitemmällä aikavälillä myös elinkeinoelämä mallin toimiessa hyvin. Hankkeen aikana välittyy lukioihin ymmärrystä korkeakouluopinnoista sekä tietojenkäsittelyalan työelämästä, ja vastaavasti korkeakouluihin päin kulkeutuu tietoa lukioiden käytänteistä ja toiminnasta.
Kehitettävä yhteistyömalli on sovellettavissa myös muille tieteenaloille, jotka eivät esiinny lukio-opetuksessa selkeinä oppiaineina. Yhteistyömallissa otetaan huomioon lukioiden ja korkeakoulujen erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja resurssit, ja siinä hyödynnetään digitaalisia mahdollisuuksia.
TIKO-silta -hankkeen toimenpiteinä
- Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston tietojenkäsittelyn opetuksen asiantuntijat jalkautuvat Oulun seudun lukio-opetuksen toimijoiden joukkoon, ja luodaan yhteistyöverkosto.
- kartoitetaan kohdekoulujen ja korkeakoulujen yhteistyön tila.
- tunnistetaan yhteistyön hyviä käytänteitä ja haasteita.
- tuotetaan ja pilotoidaan toimintamalleja ja konkreettisia käytänteitä lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteistyömalli voidaan ottaa lukioissa ja korkeakouluissa käyttöön joustavasti lähtökohdat huomioiden.
Hankkeen tuloksena
- lukioiden ja korkeakoulujen välisen tietojenkäsittelyalan yhteistyön valmiudet paranevat, ja saadaan konkreettista välineistöä yhteistyön toteuttamiseen.
- lukioiden ja korkeakoulujen verkostoituminen kehittyy, ja syntyy uusia yhteistyömuotoja. Sovellettavissa oleva yhteistyömalli edistää yhteistyön muodostumista myös tietojenkäsittelyalan ulkopuolella.
- koulutuksellinen tasa-arvo paranee.
- tietojenkäsittelyalan elinkeinoelämä kehittyy, kun alalle saadaan osaavaa työvoimaa ja henkilöstön sukupuolijakauma tasapäistyy.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat lukioissa ja korkeakouluissa työskentelevät henkilöt (rehtorit, lehtorit, opinto-ohjaajat ja aineenopettajat). Heidän kanssa kehitetään ja pilotoidaan hankkeen aikana yhteistyömallin toimintamuotoja, jotta mallista saadaan mahdollisimman toimiva. Hankkeen aikana toimintaan osallistuville lukion henkilöstön jäsenille välittyy myös ajankohtaista tietoa tietojenkäsittelyalan koulutuksesta ja työtehtävistä. Myös korkeakouluihin päin välittyy pedagogista ymmärrystä lukio-opetuksesta.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös lukioiden ja korkeakoulujen opiskelijat. Heidän kanssaan luodaan ja testataan yhteistyömallin toimintamuotoja, jotta niitä voidaan jatkossa hyödyntää laajasti.
Välillisesti hankkeesta hyötyvät myös seutukunnat ja tietojenkäsittelyalan yritykset uuden osaavan työvoiman kautta. Koska hankkeen kehittämä malli julkaistaan avoimesti voivat tuloksista hyötyä kaikki Suomen lukiot ja korkeakoulut ottamalla käyttöön hankkeen kuvaamia toiminteita. Myös kuntien ja kaupunkien opetustoimessa työskentelevät henkilöt kuuluvat välilliseen kohderyhmään. Korkeakoulut hyötyvät hankkeesta välillisesti myös siten, että ne saavat hankkeen myötä lisää tietojenkäsittelyalaa ja sen moninaisuutta ymmärtäviä hakijoita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 112
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 564
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 149
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 376 752
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun
Kunnat: Ii, Kempele, Muhos, Tyrnävä, Oulu, Siikajoki, Haapavesi, Liminka, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 239
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeen viestinnässä käytetään etupäässä sähköisiä viestinnän muotoja, ja paperin kulutus pidetään mahdollisimman pienenä. Yhteistyömalli tulee jakoon digitaalisena ja itse mallissa tullaan mahdollisimman paljon hyödyntämään digitaalisuutta painettujen sisältöjen asemasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 1 |
| Matkustamisen asemasta pyritään tilanteen salliessa käyttämään etäyhteyksiä. Matkustettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteismatkustusta, julkisia kulkuvälineitä ja lyhyet matkat kävellään tai pyöräillään. Yhteistyötapoja kehitetään sellaisiksi, että ne mahdollistavat etäyhteyksien hyödyntämisen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin ekologisiin haasteisiin. Toimivan yhteistyön seurauksena tietojenkäsittelyalan opintoihin ja työtehtäviin päätyy osaavaa työvoimaa, joka tuottaa vastauksia em. haasteisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin ekologisiin haasteisiin. Toimivan yhteistyön seurauksena tietojenkäsittelyalan opintoihin ja työtehtäviin päätyy osaavaa työvoimaa, joka tuottaa vastauksia em. haasteisiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin ekologisiin haasteisiin. Toimivan yhteistyön seurauksena tietojenkäsittelyalan opintoihin ja työtehtäviin päätyy osaavaa työvoimaa, joka tuottaa vastauksia em. haasteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen aikana mahdollisesti tehtävissä materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Tietojenkäsittelyn ala tyypillisesti tuottaa vain elektroniikkajätettä, kun työkalut (tietokoneet) vanhenevat. Niille on olemassa kierrätysjärjestelmä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Toimivan yhteistyön seurauksena tietojenkäsittelyalan opintoihin ja työtehtäviin päätyy osaavaa työvoimaa, joka tuottaa vastauksia esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin haasteisiin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| Tietojenkäsittelyalan koulutuksen yhteistyön kehittäminen ja osaavan työvoiman saaminen alan tehtäviin luo edellytyksiä paikallisen elinkeinoelämän kasvulle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Tietojenkäsittelyn alalla tuotetaan enimmäkseen aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeesta hyötyvät IT-alan yritykset uuden osaavan työvoiman kautta. Naisten saaminen lisääntyvissä määrin koulutuksen kautta tietojenkäsittelyalan tehtäviin on tärkeää siksi, että se tuo uusia näkökulmia alan innovointiin ja rikastuttaa elinkeinoelämää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Hankkeen aikana käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteismatkustamista, joukkoliikennettä ja etäyhteyksiä. Hankkeen tuottama yhteistyömalli kehitetään etäyhteyksien käyttöä silmälläpitäen. Hankkeen tuottama yhteistyömalli vastaa korkeakouluista etäällä sijaitsevien lukioiden logistisiin haasteisiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Hanke edistää lukiohenkilöstön henkistä hyvinvointia, koska se tarjoaa konkreettisia välineitä ja virtaviivaistaa lakisääteistä korkeakouluyhteistyön toteuttamista. Lisäksi hanke lisää koulutusmahdollisuuksia ja tietojenkäsittelyalaa koskevan tiedon saatavuutta lukio-opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Välittömänä vaikutuksena lukiohenkilöstön hyvinvointi edistyy, koska hanke tarjoaa välineitä lakisääteisen korkeakouluyhteistyön toteuttamiseen mielekkäällä tavalla. Myös korkeakouluopintoja kaavailevien lukio-opiskelijoiden hyvinvointiin vaikutetaan myönteisesti tuomalla julki korkeakouluopintojen luonnetta ja sujuvoittamalla siirtymistä korkeakouluihin. Esteettömyys: tietojenkäsittelyala mahdollistaa hyvin monenlaisten ihmisten työskentelyn alalla, sillä suuri osa työtä voidaan tarvittaessa tehdä etänä. Sen vuoksi se on hyvä uravalinta henkilöille, joiden kohdalla esteettömyys saattaa muuten tuottaa ongelmia. Osallisuus ja osallistuminen: hankkeessa kehitettävän yhteistyömallin tavoite on osallistaa sekä lukioiden että korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Työllisyys: Tietojenkäsittelyalan työllisyys on kasvussa. Alan opiskelijoiden työllistymisprosentti on todennäköisesti hyvä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen tuloksena keskiasteenjälkeisen ohjelmistoalan koulutuksen koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Hanke lisää myös lukioiden henkilöstön tietoisuutta tietojenkäsittelyalan työtehtävistä niin, että alaa ei nähdä “nörttimiesten” kenttänä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hankkeessa ja sen tuottamassa yhteistyömallissa huomioidaan myös erityisopiskelijoiden tarpeet. Tietojenkäsittelyala on hyvin kansainvälinen ja sietää hyvin erilaisuutta. Tätä tuodaan esiin ja yhteistyömallin toteutuksessa. Tietojenkäsittelyalalla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kulttuuri-identiteetti, monikulttuurisuus jne. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| IT-pohjaisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa välillisesti myös kulttuuriympäristöön. Esimerkiksi kulttuurillisten nähtävyyksien kerääminen yhteen paikkaan (esim. ohjelmistoon) palvelee virkistäytymist | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 2 |
| Tietojenkäsittelyn osaamisen kehittyminen ja tuoreiden osaajien tuomat uudet näkökulmat tukevat IT-pohjaisten ympäristöteknologioiden kehittymistä. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli lukioiden ja korkeakoulujen välisen tietojenkäsittelyalan yhteistyömallin tuottaminen. Vuoden 2018 lukiolaki edellyttää korkeakoulujen ja lukioiden välisen yhteistyön lisäämistä, ja tietojenkäsittelyalan yhteistyön tiivistämisen tarve ilmeni myös hanketta edeltäneen Lukiolaisista nostetta ohjelmistoalalle (LUNO) -hankkeen myötä. Tietojenkäsittelyn osalta yhteistyön haasteellisuutta lisää, että lukio-opetus ei sisällä pakollisia tietojenkäsittelyn kursseja, vaan tietojenkäsittelyalan piirteitä esiintyy useissa oppiaineissa. Hankkeen aikana innovoitiin ja pilotoitiin konkreettisia keinoja, joilla lukiot ja korkeakoulut voivat tehdä yhteistyötä niin, että käytössä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja yhteistyö soveltuu niillekin lukioille, jotka sijaitsevat etäällä korkeakoulukampuksista.
Hankkeen alkuvaiheessa ideoita yhteistyömuodoista kerättiin lukioilta yhteisten työpajojen aikana, sähköpostitse sekä haastatteluiden
avulla. Myös korkeakoulujen henkilöstöltä ja opiskelijoilta kerättiin ajatuksia yhteistyöstä. Kerätyt ideat muotoiltiin
hankehenkilöstön toimesta yhteistyökonsepteiksi, jotka lähetettiin lukioille kommentoitaviksi, ja kommentointikierroksen jäkeen aloitettiin kohdelukioiden kanssa yhteistyöpilotointien suunnittelu.
Nopeasti alkanut yhteistyöverkoston luominen johti ensimmäisiin pilotointien aloituksiin jo hankkeen ensimmäisten toimintakuukausien aikana. Pilotoitujen yhteistyömuotojen laajuus vaihteli tunneista kuukausiin, ja pilotointien jälkeen arvioitiin kerättyjä oppimia, jotka otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavien pilotointikierrosten aikana.
Pilotoidut yhteistyömuodot voidaan pääpiirteittäin jaotella IT-alan esittelyyn, erilaisiin käytännönläheisiin tehtäviin, vierailuihin sekä vielä edellä mainittuihin kategorioihin mahtumattomiin muotoihin. Konkreettisia esimerkkejä pilotoinneista ovat lukio- ja korkeakouluopiskelojoiden yhteinen mobiilisovellusprojekti, etäkampusvierailut, korkeakoulukurssisisältöjen tuominen osaksi lukio-opetusta sekä korkeakouluopiskelijoiden toteuttamat toimeksiannot lukioille. Hanke toteutti myös lukioille ja korkeakouluille tarkoitetun online-arviointityökalun, jota käyttäen voidaan kartoittaa yhteistyön vallitseva tila. Työkalu tarjoaa arvioinnin ohella kehitysideoita, joilla yhteistyötä voidaan tarvittaessa edistää.
Hankkeen kehittämät yhteistyökonseptit ja yhteistyömalli julkaistiin sivustolla tiko-silta.luno.fi, ja ne ovat nyt käytettävissä tietojenkäsittelyalan lukioyhteistyön tueksi. Konsepteista suunniteltiin myös painettu esite, joka lähetettiin Oulun ja ympäristökuntien lukioille. Hanke järjesti sidosryhmilleen loppuseminaarin, jonka ohjelmaan kuului hankkeen tuotosten ja verkostoitumisen lisäksi lukioyhteistyötä käsittelevä paneelikeskustelu ja Postin tiedotuspäällikkö Timo Nurmen ”Ajattele isosti – arkipäiväistä”-puheenvuoro. Hankkeen loppujulkaisu on saataville Theseus-palvelun (theseus.fi) kautta.