Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21877

Hankkeen nimi: JärKeä - Järjestötyöhön kestävyyttä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400349389

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Laitinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.laitinen(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349389

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

JärKeä – Järjestötyöhön kestävyyttä –hankkeella vastataan Pohjois-Savon alueella työskentelevien järjestötoimijoiden työhyvinvoinnin haasteisiin ja riskitekijöihin (vrt. Kaunismaa & Lind 2014). Tavoitteena on lisätä Pohjois-Savossa ammatillista järjestötyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvointia sekä syventää järjestöjen hallituksissa toimivan luottamusjohdon työnjohdollista osaamista. Myös ammatillista järjestötyötä tekevien työssä jaksaminen, työurien pidentyminen ja työn tuottavuus ovat parantuneet. Järjestötyöntekijöiden työhyvinvoinnin kysymykset ovat myös johtamisen kysymyksiä.

Päätavoitteena on, että hankkeen aikana mukana olevien Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut. Työssä jaksaminen, työurien pidentyminen ja työn tuottavuus ovat lisääntyneet. Tavoitteena on myös se, että järjestöjen luottamusjohdon työnjohdollinen osaaminen on lisääntynyt. Hanke tarjoaa työhyvinvoinnin ja työn kehittämisen tueksi tietoa, tukea ja välineitä alueella toimivien järjestöjen työntekijöille ja luottamusjohdolle. Hankkeessa hyödynnetään lähitapaamisten lisäksi etäyhteyksiä ja verkkovalmennusta.

JärKeä-hanke kehittäää ammatillista järjestötyötä tekevien työhyvintintia ja järjestöjen luottamusjohdon työnjohdollista osaamista. Hankkeen lisäarvona on tuoda mukaan luottamusjohdon työnjohdollisen osaamisen lujittaminen, mikä aiheena on noussut esiin aiemmista hankkeista. Uutta on se, että hankkeessa toteutetaan myös järjestölähtöiset prosessit, joilla tuetaan juuri tietyn järjestön työhyvinvoinnin tarpeita. Järjestöt ovat hyvin monimuotoisia toimijoita kooltaan, tehtäviltään ja organisoinniltaan. Siksi toimenpiteissä tulee lähteä tarpeista.

JärKeä-hankkeen tuloksena syntyy:

1. Tietoa Pohjois-Savossa järjestöissä työskentelevien työhyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista.
2. Modulimuotoiset valmennuskurssit ammatillista järjestötyötä tekeville sekä luottamusjohdolle, jotka ovat avoimesti saatavilla pohjoissavolaiset.fi -alustalla
3. Vertaisoppimista ja -mentorointia
4. Työntekijöiden koettu työhyvinvointi lisääntyy
5. Järjestöjen osaaminen työhyvinvoinnin ja työkulttuurin osalta on lisääntynyt, järjestöt ovat saaneet taitoa järjestölliseen itsearviointiin ja kehittämiseen.
6. Järjestöt ovat saaneet tukea hankkeesta työyhteiösrakenteen selkeyttämiseen ja työn muutoksen ja muuttuvien olosuhteiden hallintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Pohjois-Savossa toimivissa järjestöissä ja yhdistyksissä työsuhteessa olevat: sekä johto-, asiantuntija- ja ammattitehtävissä työskentelevät että palkkatuella työskentelevät
2. Järjestöjen ja yhdistysten luottamusjohto siltä osin kuin se toimii hallinnollisena tai työnjohdollisena esimiehenä

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Järjestöjen jäsenet ja vapaaehtoistoimijat
2. Toimintaympäristössä olevat kumppanit (julkiset organisaatiot, yritykset jne.)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 747

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 251 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 996

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tuusniemi, Keitele, Rautavaara, Kuopio, Vesanto, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Rautalampi, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten ( https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/?eud=1-279e8dbb&info=%22Note:_This_is_your_personal_link._Sharing_this_link_shares_your_answers_too%22 ) Tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
HAnkkeen toimijat tiedostavat sukupuolisensitiivisen tavan toimia ja huomioivat eri sukupuolten tarpeet mm. palvelutuotannossa ja työympäristöissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tarkoituksena on parantaa pohjoissavolaisten järjestöjen työhyvinvointia sekä työuria.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä koulutuksissa. Jatkossa järjestöt saavat osaamista näiden käytössä. Tämä säästää pitkässä juoksussa luononnvaroja, koska pitkien matkojen liikkuminen ajoneuvoilla vähenee. Tällä on positiivista vaikutusta ympäristöön, sekä vähentää päästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Kts. edellinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Kts. edellinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 6
Kts. edellinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta, mutta voi pitkässä juoksussa vaikuttaa, jos hankkeissa opitut metodit ja toimintatavat juurtuvat laajalti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 3
HAnkkeessa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja oman toiminnan vaikutuksiin jätekuorman pienentämiseksi. Hankkeessa pyritään järjestämään kaikki materiaali pääsäätnöisesti sähköisenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Suunnitteluvaiheessa ei vaikuta siltä, että hankkeella olisi vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Paikallisten järjestöjen elinvoimaisuus, työssä jaksaminen ja tehokkuus paranevat hankkeen toimenpiteissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 5
Hankketta toteutaan etäyhteyksin ja järjestöt saavat koulutusta, joka on siirrettävissä sekä kehitettävissä myös jatkossa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hankkeessa joudutaan kulkemaan Pohjois-Savossa jonkin verran, mutta iso osa toteutuksesta hoidetaan etäyhteyksin. Jolloin "turha" liikkuminen vähentyy ja toiminta muuntuu kestävämmälle pohjalle pitkässä juoksussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tarvotteena on parantaa kohderyhmän työhyvinvointia ja -jaksamista. Tämä näkyy myös työurien pidentämisessä, joten hanke lisää myös kohderyhmän taloudellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hanke ei suoranaisesti edistä tasa-arvoa, mutta naisvaltaisen järjestökentän työhyvinvoinnin edistämisellä voi olla vaikutusta sukupuolten työurien tasa-arvoistamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hanke vahvistaa järjestöjen elinvoimaisuutta ja siten samalla kansalaisyhteiskuntaa alueella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeellä ei ole tullut suunnitteluvaiheessa mitään, mikä vaikuttaisi suoranaisesti kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 7 5
Hankkeessa pohjoissavossa toimivat järjestöt saavat myös koulutusta digitalisaatioon ja etäyhteyksiin. Tämän mukana ympäristötietoisuus lisääntyy, sillä toimijat oppivat havaitsemaan "turhan" liikennöinnin ja käyttävät enemmän digitaalisia ratkaisuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-