Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21879

Hankkeen nimi: VamosSampo

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0977501

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vesa-Pekka Sarmia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vesa.sarmia(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 413 0718

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä / Diakonia- ja sielunhoitotyö, 0204809-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Diakonissalaitoksen sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toteuttama yhteishanke, jonka kohderyhmänä ovat
- 16-29 v. yhteiskunnasta syrjään jääneet turkulaiset nuoret, joilta puuttuu tarkoituksenmukainen tuki ja palvelut
- Yksinäisyyttä kokevat nuoret miehet, joilla on sekä itsetuhoisia ajatuksia ja/tai käyttäytymistä
- Vertaismentorinuoret eli nuoret, jotka aiemmin ovat itse olleet vaarassa syrjäytyä / olleet syrjään jätettyjä.

HANKKEEN TAVOITTEENA
1. Kehittää ja löytää keinoja tavoittaa sekä kiinnittää palveluihin ja yhteisöihin kohderyhmän nuoria
2. Tavoittaa niitä nuoria, joita tämänhetkisillä keinoilla on haastavaa tavoittaa ja työskennellä heidän kanssaan kehittäen uudenlaista työskentelyn tapaa, jossa nuori on aidosti oman elämänsä asiantuntija ja valmennuksessa saadaan uusia näkökulmia sekä löydetään ratkaisuja nuoren elämää eteenpäin vievällä tavalla
3. Tunnistaa ja löytää mahdolliseen riskikäyttäytymisen (esim. radikalisoituminen) polulla olevia nuoria sekä löytää ennaltaehkäiseviä tapoja työskennellä heidän kanssaan riskikäyttäytymisen vähentymiseksi
4. Luoda, palvelumuotoilla ja pilotoida vertaismentorointimalli nuorille
5. Edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asemaa.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ
1. Hankkeessa etsitään, innovoidaan, kerätään ja analysoidaan tietoa siitä, miten tavoitetaan kaikkein vaikeimmin tavoitettavat nuoret
2. Toteutetaan kehitettyjä uusia tapoja tavoittaa syrjään jääneitä nuoria ja työskennellään heidän kanssaan tavoilla, jotka edistävät osallisuutta ja kiinnittymistä palveluihin
3. Toteutetaan uutta kehitettyä, etenkin nuorille miehille kohdennettua osallisuutta lisäävää vertaistoimintaa
4. Järjestetään kehittämistyöpajoja, joissa pureudutaan hankkeen pääaiheisiin
5. Kehitetään, pilotoidaan ja palvelumuotoillaan vertaismentorointimalli
6. Toteutetaan kaikille kaupunkilaisille suunnattu kampanja, jossa osallistetaan kaikkia huolehtimaan nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan
7. Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään hankkeen pääviestit ja viestintäkanavat sekä sovitaan hankkeen sisäisestä viestinnästä
8. Jaetaan tietoa ja työskennellään yhdessä nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden kanssa
9. Hankkeen vaikuttavuuden ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen.

HANKKEEN TULOKSENA
1. Hankkeen aikana on tavoitettu 150 syrjässä olevaa nuorta, näistä 20 % on nuoria, jotka ovat erittäin vaikeasti tavoitettavia
2. Valmennuksen päättyessä 85 % valmennukseen osallistuneista nuorista on kokenut toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kohentuneen valmennuksen aikana
3. 52 % valmennukseen osallistuneista nuorista on edennyt kuntouttaviin palveluihin tai koulutus- ja työpoluille
4. Hankkeen aikana on työskennelty tavoitettujen nuorten kanssa osallisuuden kokemusta ja palveluihin kiinnittymistä edistävällä tavalla
5. On koottu ja analysoitu tietoa vaikeasti tavoitettavien nuorten osalta siitä, mitkä keinot ovat tehokkaimpia tavoittaa heitä sekä mitkä tekijät motivoivat nuoria sitoutumaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin sekä aktiviteetteihin. Tämän tiedon pohjalta on luotu toimintamalli tai -malleja, joita voi hyödyntää syrjään jääneiden nuorten tavoittamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn.
6. Osallisuutta lisäävä ja vertaisuuden kokemuksia tarjoava, nuorten (miesten) tarpeiden pohjalta kehitetty toimintamalli, esimerkiksi ryhmä, on toteutunut ja siihen on osallistunut 20 nuorta
7. Nuorten vertaismentorointimalli on kehitetty ja mentorointivalmennuksen pilottivaiheeseen on osallistunut 8 nuorta. Malli on palvelumuotoiltu ja juurrutettu osaksi Turun palvelurakennetta joko julkisen tai kolmannen sektorin toimintaan.
8. Syrjäytymisvaaarassa olevien nuorten asemaa on nostettu esille julkiseen keskusteluun medioissa sekä erilaisissa foorumeissa.

HANKKEEN VAIKUTUKSENA
Lyhyellä aikavälillä työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee hankkeen toimintaympäristössä. Pitkällä aikavälillä uudet toimintatavat leviävät edistäen samalla palveluintegraatiota saavuttaen tehokkaampia palveluita kohderyhmälle. Kiinnittymisellä palveluihin on merkittävä vaikutus tulevan työuran pituuteen ja sitä kautta kansantuloon sekä verokertymiin. Lisäksi pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä.

Hankkeessa huomioidaan mies- ja naiserityisyys ja sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16-29 v. yhteiskunnasta syrjään jääneet turkulaiset nuoret, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset nuoret, joilta puuttuu tarkoituksenmukainen tuki ja palvelut. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka elävät erittäin haastavassa elämäntilanteessa, joilla on monialainen tuen tarve, mutta joilla ei ole lainkaan tai vain mahdollisesti joku löyhä kontakti yhteiskuntaan, kuten toimeentulotuki haettuna. Näitä nuoria on yhteiskunnan taholta haastavaa löytää ja työskentelyssä korostuu intensiivinen ja hyvin resursoitu kokonaisvaltainen tuki nuoren tarvitsemien palveluiden piiriin. Kohderyhmän nuorten osalta nähdään mm. ylisukupolvista köyhyyttä ja/tai syrjäytymistä, kotona on mahdollisesti jo lapsuuden aikana ollut erilaisia haasteita mm. vanhempien mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia. Nuorella saattaa olla mielenterveyden haasteita, vaikka hän ulkoisesti voikin olla toimintakykyisen oloinen. Taustalta löytyy usein koettua koulukiusaamista. Kohderyhmän nuori kokee itsensä usein arvottomaksi ja tilanteensa toivottamaksi, eikä edes pyri hakeutumaan avun piiriin.

Yhtenä hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat yksinäisyyttä kokevat nuoret miehet, joilla on itsetuhoisia ajatuksia ja/tai käyttäytymistä ja joilla voidaan tunnistaa olevan yhteiskunnallisen uhkan ajattelumalleja tai jotka ovat erityisessä riskissä yhteiskunnallisen uhkan ajattelumallien syntymiselle.

Lisäksi kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset vertaismentorinuoret eli nuoret, jotka aiemmin ovat itse olleet vaarassa syrjäytyä / olleet syrjään jätettyjä, mutta löytäneet tai löydetty avun ja tuen piiriin, ovat nyt päässeet elämässä eteenpäin ja haluavat osallistua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten löytämiseen ja mentorointiin. Vertaismentorointinuoret toimivat hankkeessa vapaaehtoisina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Turussa on jo entuudestaan paljon nuorille kohdennettua toimintaa, mutta ne eivät kohtaa kohderyhmän nuoria ja tarve kohderyhmän palveluille on selkeästi olemassa. Nykyisten palveluiden toimesta yhteiskunnan ulkopuolella elävien nuorten tavoittamisesta ja heidän kanssaan intensiivisestä, monialaisesta ja innovatiivisesta työskentelystä ei ole olemassa riittävästi tietoa eikä tätä myöden myöskään tähän kohdennettuja resursseja tai toimintamalleja. Hankkeen avulla kerätyn tiedon ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset ovat käytettävissä kaikille ml. Kelan, Turun kaupungin, Te-palvelujen ja järjestöjen toimijoille palvelujen kehittämiseksi.

Hanke edistää osaltaan julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä kohderyhmän parissa. Useat nuorista hyötyisivät psykiatrisen hoidon, sosiaalityön tai muiden tarkoituksenmukaisen palvelun rinnalla kulkevasta saman aikaisesta valmennuksessa, jossa nuorta tuetaan ja sitoutetaan käynteihin ja nuoren tilanne pääsee etenemään. Tällä tavoin hukkakäynnit julkisissa palveluissa vähenevät ja toimenpiteet kohdentuvat oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa toteutetaan yhteiskehittämistä tiiviisti alueen verkostojen kanssa päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergiaetujen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että toimijoiden entuudestaan toteuttama moniammatillinen yhteistyö täydentyy kohderyhmää huomioivammaksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osalta ja nuoria saadaan kiinnittymään olemassa olevaan palvelutarjontaan. Näistä toimenpiteistä hyötyvät erityisesti mm. Turun kaupungin hyvinvointipalvelut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatriset palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat.

Hankkeessa osallistetaan Turun kaupungin sekä kolmannen sektorin toimijoita nuorten vertaismentorointimallin kehittämiseen ja juurruttamiseen. Tämän mallin on tarkoitus jäädä kaupungin tai kolmannen sektorin toimijoiden rakenteisiin siten, että nuoria voidaan valmentaa/kouluttaa vertaismentoreiksi jatkuvasti. Vertaismentorointi on vapaaehtoista kansalaistoimintaa, jota organisoidaan ja tuetaan työntekijälähtöisesti mutta toteutetaan vapaaehtoistyönä. Vertaismentorit ovat nuoria, jotka ovat itse joskus olleet avun tarpeessa mutta nyt ovat kykeneviä olemaan tueksi toisille nuorille. Vertaismentorit voivat olla iältään 18 – n. 35-vuotiaita ja mentoroitavat 18 - 29–vuotiaita apua ja tukea tarvitsevia nuoria.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 481 312

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 686

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 573 243

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Turku

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015-2018. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin tausta-aineistona Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos-nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun (Alanen, Kainulainen, Saari: 2014). . Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017-2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja mm. yhteiskunnallisen ja itsetuhoisen riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja koulutukseen sekä työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-