|
|
|
Hankekoodi: S21880
Hankkeen nimi: Tukipolku
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0208916-8
Jakeluosoite: Närvikänkatu 8
Puhelinnumero: 06 825 0000
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.kpedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ETELÄAHO ANNE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Opiskeluhuollon koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.etelaaho(at)kpedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7250106
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren peruskouluissa on useita oppilaita, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole selvillä, opintomenestys ei ole välttämättä ole hyvä ja mahdollisuudet päästä haluamalleen alalle ei ole mahdollisia. Nuorilla voi olla ahdistuneisuutta ja masennusoireista, päihdekokeiluja ja osalla on myös paljon poissaoloja. Peruskouluissa opiskelee myös maahanmuuttajanuoria, joilla on puutteellinen kielitaito ja tarve monenlaiseen tukeen, jotta voisivat kiinnittyä yhteiskunnan täysvaltaiseksi jäsenneksi.
Tätä hanketta on valmisteltu eri työryhmissä Pietarsaaressa ruotsinkielisten nuorten osalta yhdessä Optiman toimijoiden kanssa sekä Pietarsaaren suomenkielisten nuorten osalta yhdessä kaupunginjohtajan, sivistys- ja nuorisotoimen johdon sekä alueella toimivien verkostojen kanssa. Kokkolassa perusopetuksen osalta asiaa on valmisteltu jopo- ja Valma luokkien opettajien kanssa sekä ulkomaalaistoimiston edustajan kanssa.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä asiaa on valmistelu johdon, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien ja etsivän nuorisotyön kanssa.
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aiemmin Kpedussa rahoitettujen hankkeiden tuloksia ja perehdytty myös Jukka Vehviläisen koostamaan Zoomi-hankkeen (2019) loppuraporttiin, jossa on esitelty
Esr-hankkeiden tuotoksia ja tuotekortteja sekä hyviä käytänteitä. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa koko ikäluokan kouluttaminen ja turvata ensimmäisen nivelvaiheen onnistuneet siirtymät sekä kiinnittyminen opintoihin.
Hankkeen uutuus- ja lisäarvona ovat uudet toimintatavat, jotka kuvataan toteutusosiossa.
Hankkeessa haetaan ratkaisua rakenteissa oleviin ongelmakohtiin. Muutos halutaan saada aikaan nivelvaiheisiin ja koulutuksen järjestäjien ohjaustoimintaan sekä rakenteisiin. Palveluvalikoimaan täytyy laajentaa ja ottaa käyttöön uusia malleja. Tarvitaan entistä enemmän rinnallakulkemista, poluttamista ja syvällistä ohjausta.
Hankkeen tavoitteena on:
• Opintojen keskeyttämisen ennakoinnin ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyn parantaminen
• Koulutuksen läpäisyn parantaminen ja siirtymien sujuvoittaminen oppilaitoksesta toiseen
• Ohjausosaamisen parantaminen ja opettajan roolin vahvistaminen opettajasta/kouluttajasta ohjaajaksi
• Työkalujen ja välineiden laatiminen ohjauksen tueksi
Eniten tuen tarpeessa olevat nuoret eivät saa nykyisen mallin mukaisesti riittävästi tarvitsemaansa tukea. Hankkeen avulla etsitään ratkaisua nivelvaiheen välittömään palvelutarpeen arviointiin ja täsmä
ohjaukseen. Hankkeen aikana mallinnetaan Pietarsaaren Optiman ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän uusia avauksia opintojen alkuvaiheeseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn.
Hankkeessa perehdytään pohjoismaisiin hyviin käytänteisiin ja opitaan toisilta uusia kielirajat ylittäviä avauksia.
Kokeilujen avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja opintoihin hakeutumiseen, kiinnittymiseen ja keskeyttämisproblematiikkaan ja saamaan uusia pysyviä rakenteisiin liittyviä ratkaisuja. Kohderyhmänä on peruskoulun 15-vuotta täyttäneet yhdeksännen luokan oppilaat sekö Keski-Pohjanmaalla että Pietarsaaressa. Mukana on myös maahanmuuttaja oppilaita.
Toinen kohderyhmä on jatkuvassa haussa tulevat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea opintojen alkuun.
1. Hankkeeseen nimetään nivelvaiheohjaaja
Peruskoulussa olevat tukea tarvitsevat oppilaat myös maahanmuuttajanuoret voivat tutustua eri aloihin tuettuna yhdeksännen luokan keväällä Nivelvaiheohjaajan johdolla.
Yksi henkilö toimii ohjaajana Kokkolassa ja yksi Pietarsaaressa käyden yläkoulussa ja ohjaten toiselle asteelle nivelvaiheen yli. Kaikille perinteinen ohjaus ei riita, tarvitaan erilaisia lisätuen muotoja.
Nivelvaiheohjaaja käy yläkoulussa 9-luokan kevätlukukauden aikana tapaa Kokkolan Jopo-luokan maahanmuuttaja oppilaita sekä Keski-Pohjanmaan perusopetuksen 9 luokan tukea tarvitsevia oppilaita, joita erityisopettajat on ohjanneet tähän toimintaan. Pietarsaaren nivelvaiheohjaaja kokoaa Pietarsaaren yläkoulusta ryhmän. Kussakin kolmessa ryhmässä on noin 10 oppilasta ja heitä tavataan ryhmänä ja yksilöllisesti. Ryhmät käyvät Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa tutustumassa eri linjoihin tuettuna. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä toiselle asteelle siirtymisessä. Heille järjestetään myös vapaa-ajan ryhmätoimintaa itsetuntemuksen lisäämiseksi ja omien vahvuuksien löytämiseksi. Vertaisryhmän tavoitteena on tukea yläkoulun oppilaita siirtymävaiheessaan peruskoulusta eteenpäin. Vertaisryhmä on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat tukea tulevaisuuden valintojen tekemiseen, itsetuntemukseen, sosiaalisiin suhteisiin tai elämänhallintaan. Toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä nuorten ja vekoston kanssa. Oppilaat määrittelevät tavoitteet itselleen, joita he yhdessä ohjaajan kanssa tavoittelevat. Tavoitteet voivat liittyä alavalintaa, sosiaalisiin, liikunnallisiin, sosiaalisiin- ja tunnetaitoihin sekä arjen rutiineihin liittyviin taitoihin. Ryhmissä käytettäviä materiaaleja ja menetelmiä voivat olla mm. Suomen mielenterveysseuran Treenaa mieli vahvaksi-malli, Virtu.fi -sivu materiaalit tai arjen lukujärjestys-malli, Bullet Journal -menetelmä, Pomodoro -tekniikka tai To do -listat.
Mallissa kohdehenkilöillä on lisäohjauksen tarve, koulunkäynnin tilanne on haastava, kuva jatko-opinnoista on epäselvä. Nivelvaiheohjaaja kohtaa nuoren ja kartoittaa kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja unelmat, voimavarat sekä elämäntilanteen. Vahvuudet ja haasteet selvitetään ja suunnitellaan tukitoimet. Yhdessä nuoren ja opinto-ohjaajien kanssa pohditaan eri alavaihtoehtoja ja suunnitellaan ja toteutetaan tutustumiset ja ohjataan nivelvaiheen yli.
Nuorille voidaan tarjota myös toimintakykyarviota, tällöin tavoitteiden asettelu ja opinpolun suunnittelu helpottuu ja nämä tiedot voidaan siirtää myös toiselle asteelle.
Toiminnassa hyödynnetään laajemmin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien tietotaitoa ja nuorille tarjotaan heille kohdennettuja ohjattuja lajikokeiluja kuten mm. keilausta ja sählyä ja verkoston kautta tarjottavia palveluita kuten esim. tuettua perhetyötä.
Hyödynnetään myös muita verkoston palveluita kuten psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita, sekä tehdään tiivistä yhteistyötä muidenkin verkostojen ja yhdistysten kanssa ja tavoitteena on myös tunnistaa.9 luokalla päihteiden käyttäjiä ja tehdä hoitoon ohjausta. Nuoria autetaan myös 9-luokan jälkeen kesätöiden löytämisessä. Opintojen alettua nivelohjaajat (Kokkola ja Pietarsaari) toimivat hankkeeseen valikoituneiden opiskelijoiden rinnalla ja tukena opintojen alkuvaiheessa vapaa-aikatoimintaa järjestetään myös opintojen alkuvaiheessa. Optimaan kehitetään Yrkescoachen/skolcoachen-malli, toimii yläkoulun yhteydessä ja selvittää paljon poissaolevien oppilaiden osalta poissaolojen taustaa, kartoittaa tuen tarvetta ja tukee opiskelupolussa nivelvaiheessa ja tekee yhteistyötä perheiden ja verkostojen kanssa.
2. Hankkeessa kootaan vertaisohjaajan koulutussisältö maahanmuuttajaopiskelijoille. Pilotoidaan koulutus omana kehittämistoimintana.
Koulutuksen pilotoinnin jälkeen koulutetut kohdehenkilöt toimivat vertaisohjaajina, ohjaten hankkeen nuoria tutustumisjaksojen ja opintojen alkuvaiheen aikana.
Kokeillaan kohdehenkilöille mentorointitoiminnan käsikirjaa, joka on kehitetty Gradian ESR-hankkeessa.
3. Help4you-paja
Hankkeessa toteutetaan kaksi kertaa viikossa toimiva Help4you-paja, jossa maahanmuuttaja opiskelijat voivat käydä kysymässä neuvoa kirjallisiin tehtäväksi antoihin, oppimateriaaleihin liittyviin kysymyksiin, oppimistehtävien avaamiseen, kokeisiin valmistautumisiin, arviointikriteereiden tulkintaan ja vapaa-aikaan ja virastoihin liittyviin asioihin. Paja on auki iltapäivisin kahtena päivänä kaksi tuntia kerrallaan. Ohjaajana toimii nivelvaiheohjaaja yhdessä vertaisvalmentajien kanssa. Mallinnetaan pajan toiminta. Hankkeessa tehdään selkokielinen opas ja video maahanmuuttajien opintoihin perehdyttämiseen. Kootaan myös maahanmuuttajille sopivista materiaaleista linkkejä ja hyödynnetään Matkalla ammattiin sivustoa hankkeen kohdehenkilöiden ohjauksessa. Voidaan tehdä yhteistyötä myös ohjaamon kanssa. Mahdollisuus mallintaa elämänhallinnan näkökulmasta opiskelutaitoja tukevia opintoja.
4. Koulutusosio. Henkilöstölle järjestetään koulutusta eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen. Koulutus koostuu neljästä iltapäivän aikana järjestettävästä tilaisuudesta kahden lukuvuoden aikana.
Koulutusosio kootaan yhdessä toimijoiden kanssa ja toteuttamisessa hyödynnetään verkostojen osaamista ja eri hankkeissa koottua materiaalia.
5. Polunavaaja Neet-nuoret ja jatkuva haku
Kpeduun hakeutuu jatkuvan haun kautta vuosittain n. 1500 opiskelijaa. Tämä joukko on heterogeeninen, erilaisine tarpeineen ja haasteineen. Joukossa on mukana esim. Neet-nuoret, opintonsa aikaisemmin keskeyttäneet tai jo pidempään työttömänä olleet. Karkean arvion mukaan jopa 20-25%:lla aikuisopiskelijoista on jonkinlainen tuen tarve opintojensa aikana. Ongelmat voivat olla esimerkiksi erilaisia oppimisvaikeuksia, mielenterveyteen-, ihmissuhteisiin ja moninaisiin elämäntilanteisiin liittyviä haasteita. Hyvässä työmarkkinatilanteessa, oppilaitokseen hakeutuu yhä enenevässä määrin sellaisia opiskelijoita, joilla on erilaisia tuen tarpeita opinnoissaan. Nämä henkilöt eivät yleensä ole valmiita työmarkkinoille moninaisten syiden takia vaan tarvitsevat ammatillista koulutusta ja oman osaamisensa kehittymistä työllistyäkseen. Hankkeessa mallinnetaan jatkuvassa haussa hakevien tukea tarvitsevien opiskelijoiden nivelvaiheprosesseja, huomioidaan erityisen tuen tarpeet, mahdolliset opiskelun haasteet sekä tukitoimien järjestäminen. Valitaan aloilta pilottiryhmiä, jossa kehitetään nivelvaiheeseen strukturoitu haastattelukaavake, mallinnettu tiedon siirtoprosessi ja kuvataan kohdehenkilöiden tukipolku ja sen prosessi mallinnetaan. Pilotointivaiheessa polun avaaja osallistuu haastatteluihin ja kehittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa alkuhaastattelukaavakkeen tai palvelutarpeen arviointityökalun. Hankkeen polunavaaja käy viikottain läpi saapuneita palvelutarpeen arvioita tai arviointityökalun kautta esiinnousseita asiakkuuksia ja on yhteydessä opiskelijaan. Kartoitetaan mm. toimintakyky, opiskelukyky, opiskelutaidot, työllistymis- ja urasuunnittelutaidot Tarvittaessa polunavaaja opiskelijan luvalla kasaa työtiimin opiskelijan tueksi. Opiskeluhuollon ja erityisen tuen toimijat kytketään mukaan kunkin osaamisalan ja opiskelijan tarpeen mukaisesti. Jatkuvan haun kautta opiskelijoita voit tulle pitkin vuotta opiskelemaan. Näille opiskelijoille on tarjolla normaalit opiskeluhuoltopalvelut, joihin opiskelijat voivat itse hakeutua. Opiskelijoita tulee jatkuvasti sisään ja nivelvaiheeseen on hyvä kehittää malli, mikä mahdollistaa tehokkaan ja viiveettömän tuen heti opintojen alkuun ja tämän prosessin kehittämiseen tarvitaan kehittämistyötä ja sen pilotointia.
Opiskelijoiden poluttamisen tukena toimii nivelvaiheohjaaja, joka kulkee näiden tukea tarvitsevien kohdehenkilöiden rinnalla opintojen alkuvaiheessa. Tuotoksena syntyy jatkuvaan hakuun/ opiskelijavalintaan liittyvä strukturoitu haastattelukaavake, mallinnettu tiedonsiirto- ja tukiprosessi.
Jatkuvan haun tuen tarpeen kehittämistyössä suunnitellaan yhteistyössä hakijapalveluiden ja erityisopettajien kanssa opiskelijan alkukartoituslomake,/strukturoitu haastattelukaavake tai palvelutarpeen arviointityökalun jonka opiskelija täyttää Wilmaan opintojensa alussa. Lomake sisältää kysymyksiä
-opiskelijan oma-arvio tuen tarpeesta
-koonti aikaisempien opintojen aikana saamista tukitoimista (ruksilista)
-kysymys aikaisemmin keskeytyneistä opinnoista, ajankohdista ja mahdollisista syistä
-aikaisemmin tehdyt oppimiskartoitukset/testit
- opiskelijan omat toivomukset mahdollisen tuen muodoista/ tavoista
-opiskelijan vahvuudet ja voimavarat
- arvio opiskelijan toimintakyvystä, opiskelukyvystä, opiskelutaidoista, työllistymis- ja urasuunnittelutaidoista
Vertaisvalmentaja opiskelijoita voidaan hyödyntää myös tässä jatkuvan haun tuklprosesissa ja he voivat saada suoritteita myös tästä, mikäli toimivat toisten opiskelijoiden tukena opintojen alkuvaiheessa
6. Pilotoidaan nivelvaiheohjaajan johdolla jatkuvaan ryhmäytymiseen liittyviä menetelmiä tilanteessa missä ryhmät voivat vaihtua useita kertoja opintojen aikana.
Järjestetään pajoja opettajille ja opiskelijoille, jossa mukavalla tavalla suoritetaan ryhmäytymisharjoituksia ja annetaan opettajille malleja siitä kuinka jatkuvaa ryhmäytymistä voidaan toteuttaa. Kootaan parhaat harjoitteet jaettavaksi myöhemmin opettajille. Lähtökohtana on jos sosiaalinen ympäristö tukee opiskelijaa, tämä tulee helpommin kouluun, viihtyy koulussa ja sitoutuu opintoihinsa. Tärkeää on myös, että opiskeluja hyväksytään heikkouksineen, ja palaute on positiivista ja rakentavaa.
7. Luodaan ohjaustyökalu, johon kootaan tiivisti tietoa erilaisista yksilöllisistä mahdollisuuksista ja tukimuodoista. Työkalua voidaan hyödyntää erityisesti jos opinnot uhkaavat keskeytyä tai opinnoista eroaminen tulee kyseeseen. Pilotoidaan myös Leannoxtrappan-malli Kpedussa ja Optiomassa ja testaan digitaalisia työkaluja kohderyhmän opiskelijoiden kanssa.
Lisäksi suoritetaam kaksi Benchmarking-matkaa Pohjoismaihn. ( Kaksi kohdetta) kartoitetaan hyviä malleja opintojen keskeyttämisen ennakointiin ja puuttumiseen, käydään tutustumassa ja kuvataan mallit. Hyvien mallien esikuva-analyysi toisessa Pohjoismaassa ( esim. Learnox-portaat Örerbrossa)
8.Testataan voidaanko robottia hyödyntää osana ohjausta ja opetusta. Alan opiskelijat toimivat ohjelmoijina ja hanketyöntekijät esittävät mitä pitää ohjelmoida ja sen jälkeen pilotoivat ohjelmoituja robotteja opiskelijoiden kanssa. Testataan:
Voiko robotti toimia tunnelmankeventäjänä tai esimerkiksi olla toivottamassa tervetulleeksi opiskelupäivien aloituksessa
Voiko robotti opastaa, mikä työväline tai esine on kuvassa tai kysyy, mikä väline on kuvassa ?
Voiko robotti neuvoa, miten jokin työ tehdään?
Voiko robotti olla helpostilähestyttävä vuorovaikutuskumppani. Robottien käytöstä on saatu kokemuksia, että sille on helppo puhua ja henkilöt, jotka eivät ole puhuneet mielellään ihmiselle, ovat aktivoituneet puhumaan robotille.
Voiko robotti ohjata opiskelijoita kertomalla tai näyttämällä mallia?
Voiko robotti toimia ”kuulustelijana”, jolloin robotti kysyy opiskelijoilta opettavaan asiaan liittyviä kysymyksiä ja he vastaavat
Voiko robottia hyödyntää tunnelman keventäjänä?
Voiko hyödyntääm maahanmuuttajien tukena vuorovaikutusharjoituksissa?
Hankkeen tuotokset:
Peruskoulusta toiselle asteelle nivelvaiheohjaaja- malli ja kuvaus niistä nivelvaiheen haasteista tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta
Selkokielinen opas ja video maahanmuuttajien opintoihin perehdyttämiseen
Maahanmuuttajien vertaisvalmentaja-mallin pilotointi
Help4you-paja, maahanmuuttajien ohjauspaja
Koulutus eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen
Jatkuvaan ryhmäytymiseen liittyvien harjoitteiden pilotointi ja koonti
Polun avaaja- jatkuvan haun kautta tulevien tukipalvelu
Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen tuen tarpeen kartoitus,
Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen tukipalveluiden mallinnus, tiedon siirtoprosessi
Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen strukturoitu haastattelukaavake Wilmaan,
Luodaan ohjaustyökalu , johon kootaan tiivisti tietoa erilaisista yksilöllisistä mahdollisuuksista ja tukimuodoista. Työkalua voidaan hyödyntää erityisesti jos opinnot uhkaavat keskeytyä tai opinnoista eroaminen tulee kyseeseen.
pilotoidaan Leannoxtrappan-malli Kpedu ja Optioma.
Benchmarking Pohjoismaat ( kaksi kohdetta) kartoitetaan hyviä malleja, käydään tutustumassa ja kuvataan mallit
Testattu malli siitä voiko robottia hyödyntää opiskelijoiden tukena.
Uusia malleja ja ratkaisuja opintojen nivelvaiheeseen
Ammattikoutsin roolin ja toiminnan selvittäminen
Yhteistyömalli peruskoulun ja Optiman kanssa
Lisätään osaamista ongelmallisiin poissaoloihin puuttumiseen ja keinoja niiden ennaltaehkäisyyn
Hankkeen kohderyhmänä ovat:
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren peruskoulujen 15-vuotta täyttäneet yhdeksännen luokan oppilaat, mukana myös maahanmuuttajaoppilaita
sekä koulutusyhtymän ja Optiman nuoret, joiden opinnot uhkaavat jäädä alkamatta tai keskeytyä tai jotka tarvitsevat enemmän tukea tutkinnon suorittamiseen.
Jatkuvan haun kautta tulevat tukea tarvitsevat opiskelijat.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Optiman opettajat ja opiskeluhuollon henkilöstö
Peruskoulujen erityisopettajat ja oointo-ohjaajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 688
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 284 446
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 423 886
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 379 259
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Jakobstadsregionen
Kunnat: Kokkola, Pietarsaari
Jakeluosoite: Närvilänkatu 8
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 115
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 3 |
| Hankkeen aikana huomioidaan kestävääm kehitykseen liittyvät näkökohdat kaikissa toiminnoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutusta tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota taloudellisesti kestävään toiminnan toteuttamiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa työssäoppimisen ja työllistymisen tukemisen yhteydessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Koulutuksen myötä syntyy osaamista joka mahdollistaa palveluiden kehittämistä jaon itsessään aineetonta palvelua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 1 |
| Huomioidaan liikenteen aiheuttamat päästöt, joukkoliikenteen hyväksi käyttöä tehostetaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Koulutusmahdollisuudet paranevat koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta. Osallistumismahdollisuuden paranevat hankkeiden toimenpiteiden ansiosta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
| Hanke lisää heikommassa asemassa olevien henkilöiden koulutus ja sitä kautta myös työllistymismahdollisuuksia ja lisää näin heidän tasa-arvoa. Myös miesten ja naisten sekä maahanmuuttajien tasa-arvoon kiinnitetään huomiota. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 5 |
| Koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä, hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus on lisääntynyt. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 5 |
| Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä henkilöiden tietämys kulttuuriympäristöstä lisääntyy. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä henkilöiden tietämys ympäristöstä lisääntyy. | ||
Tukipolku-hankkeen tavoitteena oli
Opintojen keskeyttämisen ennakoinnin ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyn parantaminen, koulutuksen läpäisyn parantaminen ja siirtymien sujuvoittaminen oppilaitoksesta toiseen, Ohjausosaamisen parantaminen ja opettajan roolin vahvistaminen opettajasta/kouluttajasta ohjaajaksi, työkalujen ja välineiden laatiminen ohjauksen tueksi.
Kohderyhmänä oli peruskoulun 15-vuotta täyttäneet yhdeksännen luokan oppilaat sekö Keski-Pohjanmaalla että Pietarsaaressa. Mukana on myös maahanmuuttaja oppilaita, Jatkuvassa haussa tulevat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea opintojen alkuun. Hankkeen tuotokset:
1. Jatkuvaan ryhmäytymiseen liittyvien harjoitteiden pilotointi ja koonti
2. Polun avaaja- jatkuvan haun kautta tulevien tukipalvelu
3. Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen tuen tarpeen kartoitus,
4. Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen tukipalveluiden mallinnus, tiedon siirtoprossi
5. Jatkuvaan hakuun liittyvä hakijoiden/valittujen strukturoitu haastattelukaavake Wilmaan, tämä oli jo tehty muualla.
6.Peruskoulusta toiselle asteelle nivelvaiheohjaaja- malli ja kuvaus niistä nivelvaiheen haasteista tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta
7. Selkokielinen opas maahanmuuttajien opintoihin perehdyttämiseen
8. Maahanmuuttajien vertaisvalmentaja-mallin pilotointi
9. Help4you-paja, maahanmuuttajien ohjauspaja
10. Koulutus eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen
11. Luotu ohjaustyökalu , johon kootaan tiivisti tietoa erilaisista yksilöllisistä mahdollisuuksista ja tukimuodoista. Työkalua voidaan hyödyntää erityisesti jos opinnot uhkaavat keskeytyä tai opinnoista eroaminen tulee kyseeseen.
12. Pilotoidaan Leannoxtrappan-malli Kpedu ja Optima.
13. Benchmarking Pohjoismaat (kaksi kohdetta) kartoitetaan hyviä malleja, käydään tutustumassa ja kuvataan mallit Ei tehty koronan vuoksi.
14. Testattu malli siitä voiko robottia hyödyntää opiskelijoiden tukena.
Tukipolku-hankkeen tavoitteena oli opintojen keskeyttämisen ennakoinnin ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyn parantaminen, koulutuksen läpäisyn parantaminen ja siirtymien sujuvoittaminen oppilaitoksesta toiseen, ohjausosaamisen parantaminen ja opettajan roolin vahvistaminen opettajasta/kouluttajasta ohjaajaksi, työkalujen ja välineiden laatiminen ohjauksen tueksi.
Hanke vastasi kehittämistarpeeseen hyvin ja tavoitteet saavutettiin yli odotusten.
Polunavaajan työskentelyn kautta tavoitettiin ajalla 1.1- 30.12.2021 Laaja-alaista tukea tarvitsevia opiskelijoita 29 kpl, joiden kanssa yhteistyön kesto kesimäärin 3–6 kk ja kontakteja opiskelijaan yhteistyöverkostojen lisäksi viikoittain. Työskentelymuotoina verkostotyön lisäksi, yksilöllinen ohjaustyöskentely, palveluohjaus, sekä kannattelutuki muiden palvelujen tuen aktivoitumista odottaessa. Lisäksi Polunavaaja osallistui työparityöskentelyyn tai verkostoon 45 opiskelijan tuen suunnittelun osalta.
Opiskelijoiden omailmoituksia saatiin 78 kappaletta. Heistä laaja-alaista tukea tarvitsevia opiskelijoita 27 %, sekä pedagogista tukea tarvitsevia 83 %. Huomioitavaa on, että jatkuvan haun opiskelijoissa on osa, joilla nähdään olevan useita opiskeluun vaikuttavia tekijöitä mm. jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät haasteet, keskeytyneet hoito- tai kuntoutuspolut, sekä toimeentuloon liittyviä haasteita. Heidän osaltaan voitiin nähdä myös haasteiden ketjuuntumista ja kasaantumista.
Oppilaitoksen toimijoilta kerätyn palautteen mukaan opiskelijoiden tuentarpeiden kartoitus opiskelupaikan vastaanottamisvaiheessa koettiin tärkeäksi, ja sähköisen omailmoituksen madaltavan kynnystä tuen tarpeen ilmaisemiseen. Yhteistyön osalta oppilaitoksen toimijat, sekä oppilaitoksen ulkoiset toimijat kokivat, yhteistyön sujuvan pääsääntöisesti hyvin ja yhteistyötä toivottiin lisää. Yhteistyön haasteet liittyivät pääosin asiakastilanteen monitahoisuuteen, sekä siihen että ammattilaiset kokivat oman osaamisensa asiakkaan tilanteessa riittämättömäksi. Toimijat toivoivat yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden välillä, myös kuntoutuksen palveluntuottajien osalta, sekä kuntoutusosaamisen liittämisen oppilaitoksen perusprosesseihin jo opiskelijan kokonaistilanteen kartoittamisesta alkaen. Toimijat toivoivat Polunavaajan työn liittämistä osaksi opiskelijahuollon perusprosesseja, koska koettiin että kuntoutuksellista tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on merkittävästi kasvava. Polunavaajan työn nähtiin tukevan opiskelijan kokonaistuen suunnittelua, sekä kuntoutuksellisten palvelujen liittämistä osaksi opiskelijan kokonaistukea. Työskentelyllä kyettiin toimijoiden mukaan vastaamaan erityisosaamista vaativan opiskelijaryhmän tuen suunnittelun tarpeisiin. Kuntoutuksen asiantuntijaosaamisen tuominen oppilaitoksen arkityöhön koettiin tärkeäksi, sekä tuen toteutumisen mahdollistuminen helposti saavutettavana myös opiskelijoille. Laaja-alaista tukea tarvitsevien opiskelijoiden palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ja koordinoiminen nähtiin opiskelijan kannalta mielekkääksi työskentelytavaksi, jolle oppilaitoksen muilla toimijoilla on vain niukasti ajallisia resursseja. Opiskelijan kokonaistuen koordinointi ja yhteistyöhön annettava tuki, selkiytti toimijoiden palautteiden mukaan yhteistyötä ja ammattilaisten vastuunjakoa. Toimijoiden palautteiden mukaan Polunavaajan työstä hyötyisivät laaja-alaista tukea tarvitsevat uudet opiskelijat, opintoihin pitkän poissaolon jälkeen opintoihin palaavat opiskelijat, sekä opiskelijat, joille käytettävissä oleva tuki ei riitä ja tarvitaan kuntoutusmahdollisuuksien tarkempaa kartoitusta. Opiskelijoilta päättökeskusteluissa saatujen palautteiden mukaan, opiskelijat kokivat omien tuentarpeiden esilletuomisen suhteellisen helpoksi ja RUORI- itsearvioinnin tukeneen pysähtymistä omien tuentarpeiden sanoittamisen äärelle. Yhteistyö Polunavaajan kanssa koettiin helpoksi mm. ajan varaaminen viestillä oli opiskelijoiden mukaan heille luontevin tapa tapaamisajan varaamiseen.
Opiskelijat toivat esille tarpeen palveluohjaukseen, sekä monikanavaisen tiedonsaamiseen mm. nuorten aikuisten palveluista (oppilaitoksen sisällä ja oppilaitoksen ulkoisten toimijoiden osalta). Opiskelijat antoivat palautetta siitä, että tietoa palveluista ja tuesta tulisi saada helposti osana omaa arkea esim. sähköisesti tai oppilaitoksen arjessa läsnä olevalta ammattilaiselta. Nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja osallistumisen vajeita tunnistetaan yhteiskunnassa monipuolisesti, mutta nykyiset palvelut eivät aina kykene reagoimaan nuorten aikuisten tarpeisiin. Erityisesti alentuneen toimintakyvyn omaavien nuorten aikuisen tavoittaminen nykyisin palvelukeinoin on haasteellista, eivätkä nuoret aikuiset aina kykene saavuttamaan olemassa olevia palveluja. Osin kuormittuneet palvelut haastavat oikea- aikaisen palvelujen saamisen, joka osaltaan heikentää nuorten aikuisten sitoutumista palveluun. Laaja-alaista tukea tarvitsevien nuorten aikuisten tilanteet ovat usein monisäikeisiä, jolloin on haasteellista nimeltä yhtä yksittäistä vastuutahoa, jolle heidän asiansa edistäminen yksiselitteisesti kuuluu. Hallinnonaloja ylittävä työskentely vaatii toteutuakseen palvelurakenteen merkittäviä muutoksia, jotta yhdyspinnoille painottuva monialainen työskentely muotoituisi sujuvammaksi. Työskentelyyn kaivataan uusia keinoja, työ- ja toimintatapoja, sekä uudenlaista työtaitoa asiakkaiden elinympäristön, tarpeiden ja näkemysten ymmärtämiseksi. Asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämistyössä tulisi edelleen vahvistaa, sekä vahvistaa asiakasosallisuutta vahvistavan työkulttuurin vahvistumista edelleen.
Aikuisten opiskelijoiden tuen tarpeet voivat liittyä oppimisvaikeuksiin, omaan terveyteen, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyviä. Hankkeen aikana pyrittiin tukemaan opiskeluun liittyvien haasteiden tunnistamista, oikea-aikaisen avun aktivoitumista, sekä tarvittavien palvelujen saavuttamista mm. opiskeluhuollon toimijat, sotepalvelut, sekä muut opiskelijan hyvinvointia tukevat palvelut. Hankkeeseen ohjautuneet opiskelijat hyötyivät aktiivisesta ohjauksellisesta tuesta, moniammatillisesta kokonaistuen moniammatillisesta suunnittelusta, sekä palvelujen koordinoimisesta. Kuntoutustarpeiden varhaisen tunnistamisen ja palvelujen yhteensovittaminen palveli opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemista, sekä mahdollisti opiskelijoiden yksilöllisten opiskelupolkujen suunnittelemisen moniammatillisena yhteistyönä. Työskentelyn avulla mahdollistettiin myös osaopiskelukykyisten opiskelijoiden yksilölliset polut kohti työelämään siirtymistä.
Nivelohjaus
Peruskoulujen ja oppilaitoksen toimijat kokivat, että opiskelijoille ei ollut tarpeeksi tarjolla kokonaisvaltaista jalkautuvaa opiskelijan rinnalla kulkevaa tukea. Opiskelijat saattoivat olla jo ohjautuneena tuen piiriin, mutta eivät saapuneet käynneille. Poissaoloja oli paljon, eikä tiedetty mistä syystä, opiskelijaa ei tavoitettu. Opinnot vaikeutuivat merkittävästi, rästejä oli paljon ja opiskelijat päätyivät pitkille sairauslomille/ keskeytykseen. Havaittiin, että tukea tarvitsevilla nuorilla opiskelijoilla on terveyspalvelujen käyttämättömyyttä, kesken jääneitä hoitosuhteita, sekä mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyviä haasteita. Peruskoulut ovat ottaneet Nivelvaiheen ohjauksen tuen vastaan erittäin mielellään ja huojentuneina. Kaikki ovat sanoneet, että on todella tärkeä ja tarpeellinen ohjauspalvelu, jota ei ole aiemmin ollut. Nuoria on yhteensä ollut 63 reilun vuoden aikana.
Samanaikaisesti reilu 40 nuorta toimenpiteissä Nivelvaiheohjaajalla ja uusia oli tulossa koko ajan.
Hep4you toiminta ja koulutus maahanmuuttajien kohtaamiseen lisäsi opiskelijoiden tietoa palveluista ja antoi henkilökunnalle lisää tietoa, koulutukset koettiin tarpeelliseksi.
Myös robotin pilotointi vuorovaikutusharjoituksiin oli opiskelijoiden mielestä hauskaa ja madalsi kynnystä kommunikointiin.
Optiman toteuttamat toimet avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia ja tarjosivat uusia ohjauksen välineitä tukea tarvitsevien nuorten avuksi