RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21882, Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeessa uudistetaan ja luodaan moniammatillista yhteistyötä Invalidisäätiön Ammattiopisto Liven ja Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen välille. Hankkeessa pyrimme poistamaan byrokraattisuutta toimijoiden omissa organisaatioissa sekä niiden välillä. Tämä selkiyttää palveluita ja vähentää päällekkäistä työtä, jota tehdään kohderyhmän eli lastensuojelupolun; lastenkotiin ja asumisharjoitteluun sijoitettujen ja jälkihuollon asiakkaina olevien nuorten parissa.

Hankkeen tavoitteena on muuttaa toimintamalleja ja organisaatioiden rakenteita niin, että ne tukevat nuorten opintopolkujen järjestämistä oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti, lastensuojelupolun siirtymävaiheet huomioiden. Tavoitteena on, että hankkeen kohderyhmässä olevat erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat suoritettua peruskoulun loppuun sekä hakeutuvat ja suorittavat toisen asteen opintoja nykyistä enemmän.

Hankkeen toiminnassa panostamme myös yhteistyöhön Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan eli KASKO:n peruskoulujen kanssa. Peruskoulun päätösvaiheessa oleville nuorille järjestetään tutustumisia, kokeilujaksoja ja PopUp-opintoja ammatillisiin opintoihin. Toiminnan avulla motivoidaan nuoria suorittamaan peruskoulu loppuun. Ammatillisiin opintoihin tutustumiset ja kokeilut auttavat nuorta hakeutumaan heitä kiinnostaville aloille. Oikean alan löytyminen ja opinnoissa pärjääminen edesauttaa opintoihin kiinnittymisessä sekä keskeyttämisten ennalta ehkäisemisessä.

Hankkeen toiminnan kautta saavutetaan seuraavia tuloksia:
- hankkeen kohderyhmän nuoret ovat aloittaneet opintoja toisella asteella (joko ammatillisissa- tai lukio-opinnoissa) ja saaneet suorituksia opinnoistaan
- nuoret ovat kartuttaneet osaamistaan ammatillisten opintojen kokeilujaksoilla ja saaneet työkokemusta konkreettisissa eri alojen työtehtävissä työharjoitteluiden kautta
- lastensuojelupolkuun soveltuva opintopolku on mallinnettu Invalidisäätiön ammattiopisto Liveen
- on luotu opintokirja/ Portfolio-kansio, jossa nuoren osaamisen kehittyminen ja kertyminen ovat selkeästi esitettävissä
- peruskouluyhteistyö on mallinnettu
- Case-kuvauksia nuorten onnistuneista opintopoluista

Hankeyhteistyön avulla pystymme huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria entistä kokonaisvaltaisemmin ja tukemaan heitä heidän opintopoluillaan kohti toisen asteen opintoja, ammatillista kehittymistä ja minäpystyvyyden kasvua. Opintoihin osallistuminen ja työllistymisen mahdollisuudet lisäävät nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteet. Sukupuolinäkökulmasta esiin on noussut esimerkiksi se, että tyttöjä ja poikia on määrällisesti sijoitettuna ja jälkihuollon asiakkaina suunnilleen yhtä paljon. Poikien kohdalla on kuitenkin huomattu käytännön työssä eroa ohjauksen ja tuen tarpeen painotuksiin liittyen. Pojat toimivat usein ”joukkoilmiömäisesti” matkien toistensa toimintaa niin hyvässä kuin pahassa. Lisäksi pojat ovat taipuvaisempia jäämään aamuisin makoilemaan silloin, kun pitäisi osallistua arkirutiineihin, koulunkäyntiin tai opintojen suorittamiseen. Nämä sukupuolten väliset erot huomioidaan hankkeen ohjaustyössä ja tukitoimissa yksilölliset tarpeet huomioiden.

Nuorten koulutuspolkuja suunnitellaan yhdessä nuorten omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Uravalintoihin liittyvää informaatiota, tutustumisia ja kokeilumahdollisuuksia järjestetään tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta. Kaikki nuoret otetaan huomioon yksilöinä ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tavoitteena lieventää eri ammattialoilla ilmenevää segregaatiota.

Yhteiskunnallisen ja kulttuurinen yhdenvertaisuuden toteutuminen on arvoperustana sekä Invalidisäätiön että Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen kaikessa toiminnassa.Molempien toimijoiden asiakaskunta on monimuotoista. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus toteutuu hankkeessa tasavertaisen kohtelun avulla, jossa nuorille luodaan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista henkilöön liittyvistä ominaispiirteistä riippumatta.

Invalidisäätiö toimii hankkeen päätoteuttajana ja osatoteuttajana toimii Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut. Yhteistyökumppanina hankkeen toteutuksessa on myös mukana Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutus toimiala eli KASKO.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Opiskeluun liittyvän erityisen tuen tarpeessa ja lastensuojelupolun; lastenkotiin ja asumisharjoitteluun sijoitettujen ja jälkihuollon asiakkaina olevat nuoret, jotka ovat peruskoulun päätösvaiheessa tai ovat sen jo päättäneet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opetus- ja ohjaushenkilöstö, omahoitajat, opinto-ohjaajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 779

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 153

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 230 562

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 188 819

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 39

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tasa-arvotiedon keskuksen mukaan poikien ja miesten sosiaalinen osallisuuden puute ja syrjäytyminen aiheuttavat huolta yhteiskunnassa. Syrjäytyneitä nuoria on 15–29- vuotiaiden ikäluokasta noin 5 prosenttia, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Miesten työttömyysaste on naisia korkeampi ja myös pitkäaikaistyöttömät ovat useammin miehiä, vaikka erot ovatkin viime vuosina kaventuneet. Myös nuorisotyöttömyys on yleisempää miehillä kuin naisilla ja koulupudokkaat ovat useammin miehiä kuin naisia. Nuorisobarometrin mukaan tytöt ovat poikia enemmän huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä ja viime vuosina sukupuolten erot työnäkymissä ovat kasvaneet entisestään. Etenkin alle 20-vuotiaat tytöt ovat huolissaan työllistymisestään ja vähän vanhemmat tytöt ovat huolissaan työelämässä jaksamisestaan. Lastenkoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa ei ole merkittäviä eroja tyttöjen ja poikien määrissä. Hoito- ja kasvatusprosessit ovat aina yksilöllisiä ja perustuvat nuoren omaan asiakassuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Lastenkodin osastoille sijoitetaan eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä tyttöjä ja poikia. Heterogeeniset osastoryhmät edistävät yksilöllistä hoitoa ja myös suojaavat yhteisöä negatiivisilta joukkoilmiöiltä. Koulutusalojen mukainen segregaatio on Suomessa edelleen hyvin jyrkkää. Koulutuksen sukupuolen mukainen eriytyminen johtaa työelämän sukupuolittuneisuuteen siten, että miehet ja naiset sijoittuvat yhteiskunnassa ja työelämässä erilaisiin asemiin, ammatteihin ja toimialoille. Eriytyminen näkyy muun muassa palkkaeroina sekä miesten ja naisten erilaisina urapolkuina.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnoissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja elämäntilanne, joiden kautta koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia edistetään. Ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä vahvuuksia sekä koulutukseen kiinnittymisen onnistumista sukupuoleen katsomatta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toteutukseen ja sitä seurataan läpileikkaavasti sekä siitä raportoidaan väli- ja loppuraporteissa. Tavoitteena on sukupuolisensitiivinen työote kaikissa hankkeen toiminnoissa, jonka avulla pyrimme vaikuttamaan mm. nuorten koulutusalavalintojen sukupuolittumiseen hankkeen kohderyhmän keskuudessa. Segregaation lieventämiseen pyritään vaikuttamaan ohjaamalla nuora heitä itseään kiinnostaville aloille, riipumatta siitä mikä sukupuoli on on kullakin alalla yliedustettuna. Tutustumisia, infoja ja kokeilujaksoja eri järjestettän ja niihin osallistuminen mahdollistetaan sukupuolinäkökulmat huomioiden. Ohjaustyössä tuodaan esiin sukupuolittuneen alan toimintaympäristössä toimiminen ja sen erityispiirteet esimerkiksi: - miesvaltainen rakennusala, jossa kielenkäyttö saattaa olla karskia - naisvaltainen hoiva-ala, jossa naistyöntekijät odottavat miesten suuntautuvan miesten töiksi miellettyihin tehtäviin, kuten voimaa ja teknistä osaamista vaativiin tehtäviin Näitä ja muita ennakkoasenteita tuomme esiin sekä pyrimme purkamaan avoimesti nuorten kanssa keskustellen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaan tarkoitus on sukupuolisensitiivinen toimintatapa; Nuoria ohjataan ja tuetaan opinpolukuihin sekä alavalintoihin yksilöllisesti heidän omia toiveitaan kuunnellen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	6
Nuorten koulutuspolkuja tukemalla ja osallisuutta edistämällä myös heidän työelämätaitonsa kehittyvät ja työllistymisen mahdollisuudet paranevat, millä on vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kehittymiseen ja työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	0
Hankkeen kohderyhmän nuorille luodaan mahdollisuuksia koulutus- ja laitospolun yhdistämiseen ja sitä kautta peruskoulun sekä ammatillisen tutkinnon tai sen osien suorittamiseen. Hanketoimijoiden välille syntyy vakiintuneita toiminta- ja yhteistyömuotoja, jotka tukevat nuoria heidän koulutus- ja elämänpoluillaan.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	5
Hankkeen kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta lisätään luomalla nuorille mahdollisuuksia koulutuspolulle osallistumiseen. Koulutukseen kiinnittyminen mahdollistaa tutkinnon suorittamisen ja sitä kautta vahvistaa nuoren mahdollisuuksia työelämään siirtymisen. Yhteiskunnallinen osallisuus koulutuksen ja työllistymisen myötä ehkäisevät syrjäytymisen riskiä ja edistävät yksilöiden hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistymistä seurataan havainnoinnin ja kyselyiden avulla, joita tehdään niin kohderyhmän nuorille kuin heidän parissa toivalle henkilöstölle. Hyvinvoinnin edistämistä seurataan havainnoinnin ja nuorille sekä ohjaushenkilöstölle tehdyin kyselyin.
Tasa-arvon edistäminen	8	0
Hankkeen toiminnan tavoitteena on luoda nuorille yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutuspolulle osallistumiseen sukupuoleen, sosiokulttuuriseen taustaan tai taloudelliseen tilanteeseen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	7
Nuorten osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan hankkeen toiminnan kautta. Nuoria ohjataan suvaitsemaan erilaisuutta ja painotetaan jokaisen arvoa yksilöinä ja yhteisön jäseninä. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus toteutuu hankkeessa tasavertaisen kohtelun avulla, jossa nuorille luodaan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista henkilöön liittyvistä ominaispiirteistä riippumatta.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeessa luotiin moniammatillista yhteistyötä ja toimintamalleja Live-säätiön/ Ammattiopisto Liven ja Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen välille.

Lastensuojelupolun asiakkuuksissa nuorten haasteet näyttäytyivät poikien ja tyttöjen keskuudessa jokseenkin samankaltaisilta. Mielenterveyden pulmat, toivottomuus ja oman toimintakyvyn haasteet olivat läsnä enemmistöllä nuorista. Ohjaustyössä keskityttiin nuoren rinnalla kulkemiseen. Alkuvaiheessa pääpaino nuorten kanssa työskentelyssä oli motivoinnilla ja kannustamisella. Tämä oli tarpeen, jotta kohderyhmän nuorilla oli valmiuksia keskittyä opiskelu- ja koulutusasioihin. Pääasiallisena tavoitteena hankkeessa oli tukea varsinaista kohderyhmää, lastensuojelupolun nuoria, suorittamaan peruskouluopinnot loppuun ja hakeutumaan toisen asteen koulutukseen.

Hankkeen toimintakausi osui koronaviruksen kanssa samaan aikaikkunaan. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi jouduttiin luovimaan, muuttamaan ja oppimaan uusia toimintatapoja. Ohjaustapaamisia, infoja ja kokouksia järjestettiin etäyhteyksin ja ammattialoihin tutustumisia livestriimien ja virtuaalisten infojen kautta. Nuorten kanssa kasvokkain toteutetut henkilökohtaiset tapaamiset ja koulutuskokeilut jäivät harmillisen vähäisiksi.

Hankkeen toiminnan kautta saavutettiin seuraavia tuloksia:
- hankkeen kohderyhmän nuoret suorittavat loppuun peruskouluopintojaan ja hakeutuivat toisen asteen koulutukseen tai muihin osaamisen kehittymistä edistäviin palveluihin
- hankkeen kohderyhmän nuoret aloittivat opintoja toisella asteella ja saivat suorituksia opinnoistaan
- lastensuojelupolun nuorille suunnattu TUVA-tutustumisjakso
- luotiin opintokirja/ portfolio-kansiopohjat, joita nuoret voivat hyödyntää osaamisen kehittymisen esittämisessä ja kokoamisessa
- peruskouluyhteistyössä mallinnettiin ja suunniteltiin AMIS-TET jaksot
- case-kuvauksia nuorten jatko- ja opiskelupoluista
- MotiJeesi-malli

MotiJeesi-malli tukee lastensuojelupolun ohjaajien sekä muiden kohderyhmän nuorten kanssa työskentelevien työtä nuorten koulutuspolkujen suunnittelussa. MotiJeesi-malliin on sisällytetty hankkeen aikana tehdyt koulutus- ja infomateriaalit, ja se sisältää mm. käytännön neuvoja ja vinkkejä ohjauksen tueksi eri vaiheissa nuoren polkua sekä tietoa ohjaukseen liittyvistä teemoista. https://motijeesimalli.webnode.fi/

Hankkeessa huomioitiin sukupuolten välisen tasa-arvo. Lastensuojelupolulla on tyttöjä ja poikia on suunnilleen yhtä paljon. Sama suhde oli myös Moti,Jeesi- hankkeen yksilöasiakkuuksissa. Sen sijaan ryhmämuotoisissa ohjaustilanteissa (mm. lastenkotikouluilla) poikien osuus oli isompi.

Moti, Jeesi– hankkeen ohjaustoimenpiteillä pyrittiin kaventamaan segregaatiota huomioiden yksilöllisesti nuorten vahvuudet ja tulevaisuuden toiveet. Niitä kuunnellen kannustettiin nuoria tutustumaan ja hakeutumaan aloille sukupuolinäkökulmasta riippumatta.

Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus toteutui hankkeessa kohtelemalla nuoria tasavertaisesti. Yhdenvertaisella kohtelulla luotiin nuorille mahdollisuuksia tutustua, hakeutua ja osallistua koulutukseen heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista henkilöön liittyvistä ominaispiirteistä riippumatta.

Hankkeen loppuwebinaari toteutettiin tallenteena, joka on julkisesti katsottavissa Live-säätiön YouTube- kanavalla. Tallenteeseen päädyttiin saavutettavuuden vuoksi. Vuorotyössä olevat lastensuojelun työntekijät ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat katsoa tallenteen heille sopivana ajankohtana.

Moti, Jeesi, Opinnot, Ammatti -hankkeen loppuwebinaarin tallenne https://www.youtube.com/watch?v=dBycE8RfFEE

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat