Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21885

Hankkeen nimi: Työtä Kemissä! - työllisyyden yhteispalvelun kehittäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016-259111

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Hakala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.hakala(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6748355

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kemissä työttömyys on laskenut yhtäjaksoisesti jo vuoden 2015 tammikuusta lähtien. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 2038 ja työttömyysaste oli 21,8%. Elokuussa 2019 Kemissä oli työttömänä 1176 työnhakijaa ja työttömyysaste oli 13,3%. Työttömyysaste on ollut alempi ja työttömiä vähemmän edellisen kerran 10 vuotta sitten. Rakennetyöttömyys on selkeä haaste. Viimeisen työllisyyskatsauksen (elokuu 2019) mukaan rakennetyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 68%. Rakennetyöttömyys koskettaa Kemissä kaikkia ikäluokkia. Rakennetyöttömistä on alle 30- vuotiaita 171, 30-49 -vuotiaita 290 ja 50-64 -vuotiaita 336. Ammattryhmittäin eniten rakennetyöttömyyttä on rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekjiöillä, palvelu- ja myyntityöntekijöillä ja asiantuntijatehtävissä.

Kemin kaupunki on kehittänyt omia työllisyydenhoidon palvelujaan eri hankkeiden ja kokeilujen avulla mutta yhteiskehittäminen Te-hallinnon kanssa on jäänyt turhan ohueksi. Hankkeet ovat olleet ns. kunnan omia ja asiakasohjaus niihin Te-toimistosta on ollut vähäistä. Kaupungin näkökulmasta työllisyyspalveluiden asiakasryhmien ja –kriteereiden lukumäärä on suuri ja eri palveluihin, työllistämiseen ja eri hankkeisiin on eri kohderyhmiä. Tästä seuraa, että eri kriteereiden ja kohderyhmien hallinta ja palvelujen yhteensovittaminen on haastavaa ja aikaa vievää. Työllisyyspalveluissa on käytössä useita asiakastietojärjestelmiä ja tilastolähteitä. Asiakastyön vaikuttavuuden ja asiakasmäärän seuranta on työlästä. TE-hallinnon nykyisen toimintamallin mukaan asiakkaat jaetaan joko aikuisten palveluihin osaamisen kehittämisen ja työnvälityksen osalta, tai monialaisiin palveluihin. Monet työnhakjiat tarvitsevat työllistymiseensä henkilökohtaista tukea, mutta typ-kriteerit eivät täyty.

Hankkeen taustalla on tarve rakentaa nykyistä selkeästi kokonaisvaltaisempi ja yhtenäisempi asiakasprosessin hoito TE-hallinnon ja kunnan palvelun kesken rakennetyöttömien asiakkaiden osalta. Tulevina vuosina on tärkeää varmistaa ja turvata työllisyyden edistämisen ja työllisyyspalvelujen kokonaisuuden koordinointi ja kehittäminen huomioiden muuttuvat toimintaedellytykset ja -ympäristö. Palvelukokonaisuuksien rakentamisessa tulee huomioida kuntien, valtion ja palveluntuottajien toiminnan yhteensovittaminen.

Tavoitteet:

*Luodaan TE-hallinnon ja kunnan monialainen yhteispalvelu, jossa asiakasohjauksen osaamista ja resursseja yhteensovittaen kyetään tarjoamaan tehostettu asiakastarpeiden arvioinnin- ja ohjauksen palvelumalli. Yhteispalvelu kokoaa yhteen ja kokonaisvaltaistaa nykyiset monialaiset palvelurakenteet (TYP, Ohjaamo).
*Yhteispalvelu rakennetaan hyödyntäen eri palveluntarjoajien palveluväyliä. Palveluväylien kautta uuteen yhteispalveluun kytketään tiiviisti eri työelämän, välityömarkkinoiden palveluntuottajien, oppilaitosten, KELAn palvelut sekä muiden tärkeiden sidosryhmien palvelut.
*Rakennetyöttömyyden ehkäisyyn ja ennakointiin kehitetään uudenlainen toimintamalli, jonka avulla rakennetyöttömyyden syntymekanismeja esimerkiksi palveluprosesseissa voidaan ehkäistä. Toimintamalli voi ohjata paremmin esimerkiksi palvelutarpeiden arviointia, suunnitelmien laadintaa, hankintakäytäntöjä ja itse palveluita.

Hankkeen tuottamana lisäarvona ovat uudenlaiset yhteensovitetut palvelut TE-hallinnon ja kunnan kanssa rakennetyöttömien palveluun:
- Kokonaisvoimavarat tehokkaammin käyttöön
- toisiaan täydentävä työnjako ja resurssointi (lakisääteiset palvelut, kunnan yleisen toimialan mukaiset palvelut)
- asiakaslähtöinen yhden luukun palvelumalli
- yhteisessä työskentelyssä päästään toimenpidekeskeisyydestä prosessimaiseen työotteeseen, jolle tunnusomaista on tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi

Hankkeen tuloksena luodaan TE-hallinnon ja Kemin kaupungin työllisyyden yhteispalvelumalli, jossa tarjotaan yhteensovittuna tarjotaan asiakaspalvelut yhteisasiakkaille, kuten rakennetyöttömille ja nuorille. Yhteispalvelu kokoaa ja kokonaisvaltaistaa nykyiset monialaiset palvelurakenteet (TYP, Ohjaamo). Uusi monialainen palvelu rakentuu palveluväylistä, joihin asiakkaita ohjataan. Palveluväyliä ovat yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut, välityömarkkinat, kuntoutuksen palvelut, työkyvyn selvityksen palvelut. Hankkeessa kehitetään myös rakennetyöttömyyden ehkäisyyn ja ennakointiin uudenlainen toimintamalli, jossa rakennetyöttömyyden palveluprosesseista johtuvia syntymekanismeja kyetään tehokkaammin ehkäisemään. Toimintamallin avulla pyritään lisäämään myös prosessin läpimenoaikaa ja saamaan palveluista entistä selkeästi vaikuttavampia. Hankkeen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat suoraan n. 300-400 asiakkaaseen, mutta kehitettävät toimintamallit otetaan käyttöön pysyvästi ja siten niiden hyödynsaajia on koko asiakaskohderyhmä.

Pidemmän aikavälin vaikutuksena saavutetaan systeemisempi ja pysyvämpi tilanne, jossa rakennetyöttömyyttä on saatu alennettua. Tällä vastataan osaltaan sekä työttömyyden haitallisiin sosio-ekonomisiin vaikutuksiin että tuodaan ratkaisuja työvoiman kysyntään ja kohtaannon paranemiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa on useita eri kohderyhmiä ja ne osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin eri vaiheissa seuraavasti:

- Ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmänä ovat kehittäjäasiakkaat (n. 50) tulevat hankkeen tehostettuun monialaiseen asiakasohjaukseen ja palveluihin aluksi. He edustavat sellaisia rakennetyöttömiä (TE-tilastoinnin mukaan), jotka eivät ole jo esim TYP-asiakkaina, Ohjaamo-asiakkaina tai monialaisen aktivointisuunnitelman kautta kuntouttavassa työtoiminnassa. Kehittäjäasiakkaiden avulla hankkeen asiakasohjauksen kokonaisprosessia (= asiakkaan oman tilanteen kuvaus, palvelutarvearviointi, tavoitteellistettu modulaarinen asiakassuunnitelma, toimenpiteet, väliarviointi) kehitetään asiakaslähtöisesti.
- Toisessa vaiheessa ja kehittäjäasiakkaiden palautteen perusteella hanke laajennetaan varsinaiseen laajuuteensa, noin 300-400 asiakkaan palveluksi. Asiakkaat poimitaan em. kriteerein painottaen myös eri laajan rakennetyöttömyyden alaluokkia (PAT, RINPAT, Palvelulta palvelulle, palvelulta työttömäksi). Kohderyhmissä painotetaan myös hankkeen horisontaalista tasa-arvotavoitteiden pohjalta sekä naisia että ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä.
- Kolmannessa vaiheessa (tulostavoitteena) hankkeen toimintamalli skaalataan kaikille rakennetyöttömille ml. henkilöt, joilla on riski valua rakennetyöttömyyteen ja niille jotka ovat myös muissa palveluprosesseissa (TYP, Kelalista). Kolmannessa vaiheessa on tavoiteena koota muutkin kuin rakennetyöttömien palvelut yhteispalveluksi.

Asiakasohjaustyötä monialaisessa työllisyyspalvelussa tekevät TE- ja kuntataustaiset sekä kumppaneiden (mm. oppilaitosten) asiantuntijat. Projektissa työskentelevät asiakasohjauksen ja palveluväylien vastaavat ja he pyrkivät siirtämään osaamista perustyötä tekeville TE-taustaisille asiantuntijoille sekä kunnan työntekijöille (esim sosiaalityöntekijät).

Edellä mainittujen kohderyhmien lisäksi hankeen kohderyhmää ovat työttömyysuhan alla olevat työnhakijat. Työttömyysuhan alla olevista huomioidaan erityisesti Stora Enson Veitsiluodon tehtaan työntekijät, joista kemiläisiä on n. 400 henkilöä.
Hankkeen toteutuksen aikana Kemiä on kohdannut metsäteollisuuden rakennemuutokset: Toisaalta Metsä Fibren suurinvestointi on lisännyt haasteita osaavan työvoiman saatavuuteen ja toisaalta Stora Enson ilmoitus Veitsiluodon tehtaan toiminnan lakkautuksesta on tuonut kaupunkiin ja sen ympäristökuntiin satoja työttömyysuhan alaisia työntekijöitä. Työtä Kemissä!-hankkeessa on luotu rakenteet, jolla pystytään vastaamaan molemmissa tilanteissa syntyviin niin työnhakijoiden kuin työnantajienkin palvelutarpeisiin.

Koronatilanteen vuoksi työmarkkinatuen piiriin on tullut yrittäjiä, jotka ovat saaneet yli 300 päivää työmarkkinatukea. Myös he ovat hankeen kohderyhmää. Heille voidaan tarjota hankkeen tuottamia palveluja kuten tukea, ohjausta ja neuvontaa koronakriisistä selviämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on useita välillisiä kohderyhmiä:



Kohderyhmään kuuluvat muut asiakkaat, jotka eivät sisälly hankkeen varsinaisen toimintamallin erityiskohderymiin ja ja erillistoimenpiteiden piiriin. Nämä asiakkaat hyötyvät siitä, että ohjausammattilaisten osaaminen yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen laajenee ja he pääsevät välillisesti hyötymään tästä. Jatkossa yksilölliset dynaamiset hankinnat pyritään laajentamaan asiakastyöhön laajemmin.

Palveluväylien kumppanit ja sidosryhmät, joita ovat mm. yritykset ja elinkeinoelämän toimijat, välityömarkkinatoimijat (yhdistykset), oppilaitokset sekä kuntoutuksen sidosryhmät.

Palveluntuottajaverkosto muodostaa välillisen kohderyhmän, joka osallistetaan sekä uusien yksilöllisten ja entistä vaikuttavampien palvelutuotteiden kehittämiseen

Alueen yritykset ja muu työnantajat hyötyvät hankkeen toimintamallista saadessaan osuvampien ja vaikuttavampien työllistymistä edistävien palveluiden kautta osaavaa työvoimaa omiin työvoimatarpeisiinsa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 555 991

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 374 175

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 107 238

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 467 719

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 72

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 73

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tausta-analyysissa tarkasteltu rakennetyöttömyyttä myös sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiakkuuden tavoitteena kiintiöidä 50-50, vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolen tasa-arvon edistäminen on yksi horisontaalipäätavoitteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita, joilla on myös digitaalisia sisältöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Liikkumisen ja töiden saavutettavuuden haasteet työn vastaanottamisessa otetaan huomioon pyrittäessä vaikuttamaan rakennetyöttömyyden juuritekijöihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen. Osa uusista valmennuspalveluista suunnitelmaan hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Toimintamallilla tavoitellaan myös työhyvinvoinnin lisääntymistä monialaisessa ohjaustyössä mm. sitä kautta, että henkilöstö voi kokea saavansa entistä yksilöllisemmillä tavoilla vaikuttaa asiakkaidensa työllistymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeen asiakkuudet on tavoitteena kiintiöidä 50-50 (tai hieman ylikorostaen), vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on vähäisempi. Sukupuolen tasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hanke edistää erityisesti yhtenäisen ja asiakaslähtöisen hallintokulttuurin ja demokratiakehityksen edistymistä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Voi välillisesti kasvaa esimerkiksi asiakkaiden koulutussisältöjen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-