|
|
|
Hankekoodi: S21887
Hankkeen nimi: Tiedosta - työhyvinvointia ja tuottavuutta
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kainuun hyvinvointialue
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 3221331-8
Jakeluosoite: PL 401
Puhelinnumero: 08 61561
Postinumero: 87070
Postitoimipaikka: Kainuu
WWW-osoite: https://hyvinvointialue.kainuu.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marita Pikkarainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marita.pikkarainen(at)kainuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447100862
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Hankkeen avulla edistämme ja tuemme Kainuun soten henkilöstön työhyvinvointia jatkuvassa muutoksessa sekä vähennämme toimintaympäristön luomia paineita. Siten turvaamme laadukkaat palvelut asiakkaille ja kansalaisille.
Hankkeen päämääränä on hyvinvoivat työntekijät, hyvä työelämän laatu sekä tuottavuuden kasvu. Hankkeen tavoitteena on:
1) Vahvistaa työhyvinvoinnin tiedolla johtamista ja varmistaa tarvittavat toiminnan muutokset (tieto toiminnaksi) - työntekijöiden ja organisaation sopeutumiskyky erilaisiin muutostilanteisiin paranee
2) Uudistaa työhyvinvointijohtamista osana strategista johtamista
3) Omaksua tuottavuuden tarkastelu osaksi johtamista ja toimintaa - johdon ja henkilöstön osaamisen lisääminen
Hankkeessa on keskeistä työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen vahvistaminen. Tiedon hyödyntämisellä varmistetaan muutosten toteutuminen johtamisen ja toiminnan eri tasoilla. Tieto ja osaaminen ovat organisaation menestystekijöitä. Tiedon hyödyntäminen strategiselta tasolta ulottuen arjen teoiksi on tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Hankkeen avulla tuodaan uusia välineitä ja toimintatapoja muutoksen toteuttamiseksi niin työtekijöille, esimiehille kuin johdolle. Hankkeen kautta mahdollistuu työn tuottavuuden uudenlainen tarkastelu ja mittaaminen, jossa taustalla on vahva teoreettinen ja tutkimukseen perustuva näyttö. Työelämän laadun kehittämiseen päästään vain työ- ja toimintakulttuurin muutoksella.
Hankkeessa kirkastamme työhyvinvoinnin johtamisen sisältöjä strategisella tasolla yhdessä uuden kumppanin, Osuuskauppa Maakunnan johdon kanssa tehtävissä vertaiskehittämisen työpajoissa.
Lapin yliopiston osakokonaisuus tuo uutta tutkittua tietoa, työmenetelmiä ja mittareita henkilöstötuottavuuteen ja sen parantamiseen. Työhyvinvointia mitataan työelämän laadun (QWL) indeksin avulla. Työkaluna käytetään kuntaorganisaatioille laadittua henkilöstötuottavuuden analysointityökalua. Oikea henkilöstötuottavuuden analysointi parantaa tiedolla johtamista ja luo perustan henkilöstökehittämisen tuottavuustakuu mallin luomiselle. Esimiesten vuorovaikutusjohtamista kehitetään uudella pedagogisella ratkaisulla, jossa hyödynnetään tekoälyavusteista simulaatio-opetusta.
Työterveyslaitoksen kanssa analysoimme ja työstämme jatkokehittämisen toimenpiteet ’Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn’ vastauksia hyödyntäen. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä työhyvinvointia edistävä suunnitelma, tukea tarvittavia toiminnan muutoksia ja kehittää yhdessä systemaattinen malli työhyvinvoinnin edistämiseen, erityisesti työhyvinvointitiedon hyödyntämisestä eri organisaatiotasoilla. Lisäksi suunnittelemme ja toimeenpanemme erilaisia terveys- ja toimintakykypilotteja yhdessä Työterveyslaitoksen, Kainuunmeren Työterveys Oy:n, Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä mahdollisesti järjestöjen ja yritysten kanssa.
Kuntien Tiera Oy tarjoaa hankkeessa pilotoitavaksi sähköisen alustan erilaisten ryhmien esim. valmennusryhmien käyttöön. Hankkeessa testataan alustan soveltuvuutta työhyvinvoinnin tukemisessa.
Hankkeessa tarkastellaan henkilöstövoimavarojen johtamista. Osaaminen, henkilöstömitoitus ja asiakasvirrat ovat sen keskeisiä elementtejä. Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu mahdollistaa henkilöstövoimavarojen optimoinnin, osaamisen varmistamisen ja päivittäisjohtamisen. Hankkeessa tehdään asiantuntijayhteistyötä Siun soten kanssa.
Hankkeen tuloksena on hyvinvoivat ja tuottavat työntekijät, laadukkaat palvelut asiakkaille, kyvykäs (uudistuva) johtamisjärjestelmä, avoimet ja dialogiset työyhteisöt. Kainuun sote on haluttu työpaikka. Hanke on tukenut työurien pidentämistä erityisesti kohdistamalla toimenpiteitä yli 54 vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Organisaationa Kainuun sote on saanut uusia välineitä työn tuottavuuden tarkasteluun ja arvioimiseen.
Hankkeessa toteutuu sukupuolten keskinäinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, sillä toteutettavissa toimenpiteissä oleellista on yksilö ja hänen oppimisensa. Kainuun sotessa suurin osa työntekijöistä on naisia; hankkeessa huomioidaan kuitenkin tasapuolisesti eri sukupuolet. Kestävän kehityksen näkökulma tulee toteutumaan hankkeessa käytettävillä sähköisillä toimintamalleilla, skypekokouksilla ja sähköisellä viestinnällä. Hiilijalanjälkeä pienennetään.
Kainuun soten henkilöstö; työntekijät, lähiesimiehet ja johto.
Erityisinä kohderyhminä ovat Uuden sairaalan, perusterveydenhuollon, kotihoidon henkilöstö ja yli 54 vuotiaat työntekijät.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kansalaiset ja muut sidosryhmät, jotka hyötyvät hyvinvoivasta henkilöstöstä ja sitä myötä laadukkaasta palvelutuotannosta.
Kainuun soten omistajakunnat hyötyvät hankkeen myötä tapahtuvasta tuottavuuden kasvusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 818 630
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 663 657
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 091 506
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 884 876
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 1000
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 6 |
| Käytämme sähköisiä alustoja ja palveluja, toteutamme etäpalveluja ja etäkokoustamista ja etäfoorumeita, vähennämme matkustamista ja paperin käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| ks. edellinen liittyen matkustamisen vähentämiseen, Kainuussa on pitkät välimatkat | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| ks. edellä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| ks. edellä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Paperin käyttöä, tulostamista vähennetään, käytetään digipalveluja, raportit julkaistaan verkossa | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei suoranaista vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 5 |
| Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja, jotka kohdistuvat kuntalaisiin. Kainuun sote on merkittävä toimija aluetalouden näkökulmasta ja kainuulaisessa elinkeinorakenteessa. Toiminnan tuottavuuden paraneminen heijastuu aluetalouteen. Hanke on esimerkki muille toimijoille hyvin toteutetusta muutoksesta. Hanke turvaa alueella tuottavan työvoiman saatavuuden ja pidentää työuria. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja kilpailutuslainsäädäntö huomioiden. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hanke luo pohjaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Siinä korostuu vuoropuhelun, sähköisten palvelujen ja yksilöllisyyden huomioiminen työkyvyn ja työhyvinvoinnin tekijänä ja osana muutoksen tukea. Henkilöstön osaaminen ja aineeton pääoma lisääntyy hankkeessa. Julkisen toiminnan tuottavuuden parantamisen uudet välineet. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Liikkuminen vähenee digipalvelujen kautta, logistiikan tarve korostuu | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Hyvinvoiva työntekijä tuottaa yleensä laadukkaita palveluja. Vaikutus ulottuu tätä kautta myös työntekijöiden läheisiin, omaisiin sekä asiakkaisiin sotepalveluissa. Työkyvyn parantuminen mahdollistaa työurien pidentymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Tasa-arvo lisääntyy; huomioidaan eri-ikäiset, professioiden yhdenvertaisuus, eri kansallisuutta olevat työntekijät, osatyökykyiset työntekijät sekä alueellinen tasa-arvo (toimialat, maantieteellinen) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 0 |
| Monimuotoisuuden huomioon ottaminen; organisaatioissa on eri kansallisuutta edustavia työntekijöitä, eri organisaatioiden työkulttuurit kohtaavat ja hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Hyvinvoiva työntekijä edistää yhdenvertaisuutta palveluissa ja työyhteisössä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Työntekijöiden kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Digitaalisuuden hyödyntäminen työssä vaikuttaa yksilöiden valintoihin myös yksityiselämässä tietoisuuden lisääntyessä ympäristöasioista. | ||
-