Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21895

Hankkeen nimi: Oppimisen olohuone

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Erilaisten Oppijoiden Liitto ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1750534-7

Jakeluosoite: Vuorikatu 16 A 1

Puhelinnumero: 0443009693

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: http://www.eoliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sarianna Reinikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sarianna.reinikainen(at)eoliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443009693

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oppimisen olohuone -malli on kehitetty ESR-rahoitteisessa Taitotuunaajat -hankkeessa (OKM:n Taito-ohjelma) vuosina 2016–18. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu heikot perustaidot ja/tai oppimisvalmiudet omaavien aikuisten yksilöllisen ohjauksen mallia yksilöohjauksena ja pienryhmissä. Oppimisen olohuoneissa ohjaajat ovat tukeneet asiakkaita oppimisvalmiuksien kehittämisessä ja perustaitojen harjoittamisessa sekä omien vahvuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja osoittamisessa. Ohjaajat ovat myös etsineet heidän kanssaan joustavia mahdollisuuksia edetä opinnoissa ja suorittaa vaikeiksi koettuja kursseja. Oppimisen olohuone -pilotit on toteutettu Helsingissä, Joensuussa, Oulussa ja Lahdessa.

Oppimisen olohuone -mallin tavoitteena on, että aikuiset, joiden perustaidot (luku-, numero- sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot) ja/tai oppimisvalmiudet ovat heikot, oppivat kehittämään ja kompensoimaan niitä omien vahvuuksiensa avulla. Nykyisissä ja kasvavissa osaamis- ja tehokkuusvaatimuksissa he ovat ilman riittävää tukea vaarassa syrjäytyä yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja pudota opintojen ja työelämän ulkopuolelle.

Huomattavalla osalla heikot oppimisvalmiudet ja perustaidot omaavista aikuisista on todettuja tai toteamatta jääneitä oppimisvaikeuksia. He eivät ole saaneet niiden kanssa selviytyäkseen tukea joko lainkaan tai riittävästi ja oikea aikaisesti. Oppimisvaikeudet – yleisimpinä lukivaikeus, keskittymisvaikeus ja erilaiset hahmottamisen vaikeudet – ovat varsin yleisiä: niitä arvioidaan olevan koko väestöstä noin 10–20 %:lla. Käsite oppimisvaikeus liitetään usein koulu- ja opiskeluaikaan, vaikka synnynnäinen oppimisvaikeus tai oppimisen erilaisuus on ominaisuus, joka on elinikäinen ja vaikuttaa aikuisilla myös työelämässä ja arjessa selviämiseen.

Valtakunnallisen Oppimisen olohuone -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on lisätä opetuksen ja ohjauksen ammattilaisten osaamista heikot perustaidot ja/tai oppimisvalmiudet omaavien aikuisten tukemisessa ja ohjaamisessa. Koulutus perustuu Taitotuunaajat -hankkeessa kehitettyyn yksilö- ja pienryhmäohjauksen malliin, jossa aikuisten osaamista ja myönteistä minäkäsitystä vahvistetaan kokonaisvaltaisesti, hyödyntäen erilaisia oppimisen tuen välineitä.

Toisena tavoitteena on kehittää Open badge -merkin kriteeristö, jonka avulla määritellään, mitä ammattilaisille suunnattu Oppimisen olohuone -koulutus sisältää ja miten Oppimisen olohuoneessa aikuisia oppijoita tuetaan ja ohjataan.

Kolmantena tavoitteena on juurruttaa Oppimisen olohuoneet pysyväksi toiminnaksi Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Joensuussa, Vaasassa ja Oulussa, sekä pyritään aloittamaan Kuopiossa ja Tampereella.

Oppimisen olohuone -ohjausmalli tukee myös oppilaitoksissa, työelämässä ja TE-palveluissa sekä Kelan ja työeläkeyhtiöiden järjestämässä kuntoutuksessa tapahtuvaa syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten opiskelua, työhön pääsemistä, työssä selviytymistä ja elämän laatua. Aikuiset, joilla on oppimisessaan vaikeuksia, tarvitsevat pedagogista tukea ja vertaistukea perustaitojensa ja oppimisvalmiuksiensa vahvistamisessa. Oppimisen olohuone -ohjaus tarjoaa heille tällaista tukea yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on ohjaus- ja opetusalan ammattilaiset, jotka voivat koulutuksen saatuaan toimia Oppimisen olohuoneissa ohjaajina. He ovat muun muassa ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijahyvinvoinnin parissa työskentelevää henkilöstöä ja oppilaitosten opetuksen suunnittelijoita. Työelämäpuolelta näitä ovat työpaikkakouluttajat ja -valmentajat, työvoimakoulutuksen henkilöstö TE-palveluissa ja aikuisten työpajatoiminnassa sekä Kelan ja työeläkeyhtiöiden kuntoutuksen suunnittelusta vastaavat toimijat.

Koulutettujen ammattilaisten avulla hankkeen ohjausmallia saadaan myös juurrutettua alueille. Tarkoitus on saada Taitotuunaajat -hankkeessa tehdyt havainnot ja siinä syntyvä tieto myös työelämän ja TE-palvelujen sekä Kelan ja työeläkeyhtiöiden käyttöön alueellisten Oppimisen olohuoneiden välityksellä.

Edellä mainittujen ryhmien lisäksi yhteistyötä pyritään tekemään opettajankoulutuslaitosten kanssa, jolloin hankkeessa syntyvä kokemus- ja arviointitieto saadaan osaksi laajempaa pedagogista kehittämistyötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat kaikki 18–65-vuotiaat aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksien takia ja/tai muusta syystä heikot oppimisvalmiudet ja/tai perustaidot. Välillistä kohderyhmää ovat siis aikuiset, joilla on tarve kehittää omaa osaamistaan lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai TVT-taidoissa, jotta he pysyisivät toimintakykyisinä ja osallistuvina yhteiskunnan jäseninä.

Nämä välilliset kohderyhmät ovat Oppimisen olohuoneen asiakkaita eri puolilla Suomea. He voivat käyttää Oppimisen olohuoneen palveluita muun toimintansa ohessa niin, että Oppimisen olohuoneen ohjaajat tukevat heitä kokonaisvaltaisesti kehittämään vahvuuksiensa kautta heikkoja perustaitojaan ja samalla selviytymään koulutuksessa, työelämässä tai TE-keskuksen asiakkaina ja arjessa. Toisaalta he voivat käyttää Oppimisen olohuoneen palveluja valmistautumalla tulevaan nivelvaiheeseen elämässään. Tällaisia nivelvaiheita ovat muun muassa uuteen työpaikkaan haku, uuden koulutuksen aloittaminen tai oppimisvaikeuksien testaaminen ja saadun diagnoosin prosessointi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 223

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 223

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 223

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 223

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon tieto sukupuolijakaumista sekä ohjauksen ja opetuksen ammattihenkilöstössä että hankkeen välillisessä kohderyhmässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tiedetään, että lähes kaikkeen vapaaehtoiseen koulutukseen osallistuu enemmän naisia kuin miehiä. Usein ero sukupuolijakaumassa on huomattava. Tässä hankkeessa tavoitteeksi otetaan, että koulutuksiin osallistuu miehiä samassa suhteessa kuin heitä on ohjauksen ja opetuksen ammattihenkilöstössä. Koulutuksesta pyritään tiedottamaan siten, että ammattihenkilöstö kiinnostuu siitä sukupuolesta riippumatta. Hankkeen työntekijöiksi pyritään rekrytoimaan sekä naisia että miehiä. Oppimisen olohuoneiden asiakkaissa on kaikkien sukupuolten edustajia. Ohjausta ja ohjauksessa käytettyjä oppimateriaaleja kehitetään siten, että ne sopivat niin ohjaajille kuin ohjattaville sukupuolesta riippumatta ja motivoi omaan oppimisen ja osaamisen kehittämisprosessiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä kehittää ja toteuttaa sukupuolesta riippumatta ammattihenkilöstön osaamista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Koulutettu väestö suhtautuu myönteisemmin kestävää kehitystä tukeviin ratkaisuihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Koulutettu väestö suhtautuu myönteisemmin kestävää kehitystä tukeviin ratkaisuihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta kehittämällä alueen ohjauspalveluita. Kehittää jo olemassa olevia palveluita ja tarjoaa uutta alueellista palvelua, mikä edistää alueellisten toimijoiden yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Edistämällä Oppimisen olohuoneiden perustamista ja aikuisten ohjausta voidaan luoda edellytyksiä mm. paikallistalouden vahvistamiselle, alueen koulutusten kehittymiselle ja koulutuskeskeytysten vähenemiselle. Alueellisen onnistuneen koulutuspolun käyneet asiakkaat lisäävät tasa-arvoa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tarkoituksena on koulutuksen avulla vahvistaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osaamista, onnistumisen kokemuksia ja työn mielekkyyttä. Välitön vaikutus kohdistuu koulutukseen osallistuviin henkilöihin, välillinen vaikutus siihen joukkoon, joka hyötyy hankkeessa koulutettujen ohjaajien osaamisesta.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa pyritään lisäämään yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti koulutukseen, työelämään ja/tai muuhun yhteiskunnallisesti mielekkääseen toimintaan. Kuten edellä, vaikutus on sekä välitön että välillinen, mutta numeroarvo on pienempi, koska vaikka edistämistä tapahtuu, tämänkin hankkeen jälkeen ollaan vielä kaukana oikeasta koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke suunnitellaan siten, että eri kulttuurien edustajat kokevat osallistumisen helpoksi ja luontevaksi. Ainoa kulttuurinen vaatimus, mikä saattaa olla syytä tehdä, on riittävä suomen kielen taito.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oppimisen olohuone -hanke perustui Taitotuunaajat ESR-hankkeessa kehitetyn toimintamallin (Oppimisen olohuone) levittämiseen, juurruttamiseen sekä sen sisältämien periaatteiden ja toimintatapojen siirtämiseen ohjaus- ja opetusalan ammattilaisille. Oppimisen olohuone -toiminnan ydin on, että neutraali toimija tarjoaa kokonaisvaltaista, oppimisvaikeudet huomioivaa tukea perustaitojen sekä oppimis- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Toiminnalla edistetään oppimista, työllistymistä, työssä pysymistä sekä jaksamista tai opintojen etenemistä. Oppimisen olohuone -toiminta vahvistaa perustaitoja (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja digitaidot) hyödyntäen yksilöllisiä vahvuuksia ja aiemmin hankittua osaamista sekä keskittyen käytännönläheisesti ongelmien ratkaisemiseen.

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli lisätä opetuksen ja ohjauksen ammattilaisten osaamista heikot perustaidot ja/tai oppimisvalmiudet omaavien aikuisten tukemisessa ja ohjaamisessa. Tätä varten laadittiin Oppimisen olohuone -perehdytyskoulutus, joka perustui Taitotuunaajat -hankkeessa kehitettyyn toimintamalliin, jossa aikuisten osaamista ja myönteistä minäkäsitystä vahvistetaan kokonaisvaltaisesti, hyödyntäen erilaisia oppimisen tuen välineitä. Toisena tavoitteena oli kehittää Open badge -merkkien kriteeristö, joka määrittää, mitä ammattilaisille suunnattu Oppimisen olohuone -koulutus sisältää. Hankeaikana luotiin koulutukselle luotiin kolme Open Badge -osaamismerkkiä. Kolmantena tavoitteena oli juurruttaa Oppimisen olohuoneet pysyväksi toiminnaksi pääkaupunkiseudulla ja eri puolilla Suomea Taitotuunaajat-hankkeen kanssa yhteistyötä tehneiden toimijoiden ja mahdollisesti uusien toiminnasta kiinnostuneiden tahojen kanssa.

Covid 19 -pandemia vaikutti hankkeen toimintaan siten, että lähikoulutuksiksi suunnitellut koulutukset muokattiin ensin hybrideiksi ja sitten kokonaan verkkokoulutuksiksi. Verkkokoulutukset mahdollistivat suuremman osallistujamäärän, mutta hankaloittivat mm. käytännön oppimisen apuvälineiden demoamista ja harjoittelua koulutuksissa. Pandemia vaikutti myös siihen, että Oppimisen olohuone -toimintaa alueellaan eteenpäin vieneet tahot muuttuivat hankesuunnitteluvaiheesta. Hanke onnistui kuitenkin pandemian keskellä saamaan toista kymmentä eri tahoa kiinnostumaan Oppimisen olohuone -toimintamallista. Nämä tahot edistävät toiminnan käynnistämistä organisaatioissaan/paikkakunnillaan edelleen.

Perehdytyskoulutuksien ja lyhyempien koulutustilaisuuksien kautta Oppimisen olohuone -hanke lisäsi ja vahvisti noin 140 ohjaus- ja opetusalan ammattilaisen osaamista kohdata erilaisia oppijoita ja tukea heidän perustaitojensa kehittymistä oppimisvaikeudet huomioiden. Hanke tavoitti lisäksi noin 400 henkilöä, jotka tulivat tietoisiksi Oppimisen olohuone -toimintamallista, osallistumalla muiden organisaatioiden järjestämiin tilaisuuksiin ja pitämällä toiminnan esittelyjä eri tahoille. Ammattilaisten lisääntynyt tietämys Oppimisen olohuone -toimintamallista vaikuttaa työikäisten tasapuolisiin mahdollisuuksiin saada oikeanlaista ja vaikuttavaa tukea omiin haasteisiinsa. On todennäköistä, että Oppimisen olohuone -toimintamalli edelleen kehittyy ja vaikuttaa jatkossa laajemmin eri puolilla Suomea.

Oppimisen olohuone -toimintamallin juurruttamisen suhteen tuloksina on, että aiempaa useammat toimijat ovat sitoutuneita viemään toimintaa eteenpäin sen käynnistämiseksi. Hankkeen päättymisen jälkeen aktiivisia toimijoita on Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi jo käynnistyneiden Oppimisen olohuoneiden toiminta jatkuu aiempaa vahvempana. Joensuussa ja Seinäjoella toimivat Oppimisen olohuone- ja Tuuppari-toiminta kehittyvät ja asiakasmäärät lisääntyvät, minkä vuoksi lisäresurssien tarve on jatkuva. Hanke vaikutti siihen, että uusia Oppimisen olohuone -pilotointeja syntyi hankkeen aikana kolmelle paikkakunnalle: Lahteen, Kuopioon ja Helsinkiin. Oppimisen olohuone -toiminnan juurruttamisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi hanke loi valtakunnallisen Oppimisen olohuone -verkoston, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen osana Erilaisten oppijoiden liiton perustoimintaa.

Hanke on luonut onnistuneen pohjatiedon ja herättänyt kiinnostuksen Oppimisen olohuone -toimintamallia kohtaan, mikä edistää tulevien Oppimisen olohuoneiden toimintaa ja perustamista. Oppimisen olohuone -toiminnan vaikutukset, niin työikäisten henkilökohtaiseen elämään kuin yhteiskunnallisesti, ovat merkittäviä, minkä vuoksi toiminnan edistäminen on hankkeen jälkeenkin ajankohtaista. Oppimisen olohuoneen valtakunnallinen edistämistyö on edelleen Erilaisten oppijoiden liiton tavoitteena.