Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21896

Hankkeen nimi: Tunne Työ 2.0

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 51300 00099 Helsingin kaupunki

Puhelinnumero: 040 835 98 17

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piritta Ekroth

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piritta.ekroth(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7568422, 09 31020461

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vantaan kaupunki, 0124610-9
Espoon kaupunki, 0101263-6
Lahden kaupunki, lukiokoulutus, 0149669-3
Lappeenrannan kaupunki, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala, 0162193-3
LAB Ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Nuori Yrittäjyys ry, 1813465-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen toimintamalleja ja rakenteita niin, että ne tukevat lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamista ja tavoitteisiin pääsemistä työelämälähtöisesti.
Uudistus vaatii koulutuksen järjestäjiltä, lukioiden johdolta ja opetus-ja ohjaushenkilöstöltä uusia toimintatapoja, pedagogiikkaa ja toimintakulttuurin muutosta. Uudistetun lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan jatko-opinto-, työelämä-, yrittäjyys-, yhteiskunta- ja kansainvälisyysvalmiuksia. Hanke tukee edellä mainittujen valmiuksien kehittymistä, uuden opetussuunnitelman toteuttamista ja työelämälähtöisen toimintakulttuurin rakentamista.

Johdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista työelämäyhteistyön toteuttamiseen vahvistetaan seminaarien, koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hankkeen tarkoituksena on tukea eri toimenpitein johtoa onnistumaan yhteiskunnan vaatimuksia vastaavan lukion kehittämisessä. Rehtoreita sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöä tuetaan yhteisen valmennuksen avulla aktiiviseen toimijuuteen lukioiden pitkäjänteisen työelämäyhteistyön toteuttamisessa osana lukion opetussuunnitelmaa. Jalkautumalla työelämään opetus- ja ohjaushenkilöstö kehittää uuden opetussuunnitelman mukaisia työelämälähtöisiä pakollisia lukiokursseja ja moduuleja yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän, kolmannen sektorin, muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:

1. Johdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön tukeminen lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamisessa ja työelämälähtöisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Yhteisen työelämävalmennuksen avulla tuetaan lukioiden työelämätiimien toimintaa ja lukioiden työelämästrategioiden toteuttamista ja jalkauttamista lukioiden arkeen osana opetussuunnitelmauudistusta. Valmennuksessa lukiot mentoroivat toisiaan ja verkostoituvat. Työelämävalmennuksella tuetaan lukioiden henkilöstön työelämäagenttitoimintaa. Työelämäagenttitoiminta tarkoittaa lukioiden henkilöstön aktiivista toimijuutta win-win kumppanuuksien rakentajina pakollisille lukiokursseilla tai -opintojaksoilla. Henkilöstö jalkautuu työelämään. Valmennuksen päämääränä on tukea lukioiden työelämäverkostojen ja -mallien rakentamista ja ylläpitoa sekä edistää koko henkilöstön työelämäyhteistyötä aineenopetuksessa ja osana lukion toimintakulttuuria.

2. Työelämälähtöisten (LOPS2021) lukiokurssien, opintojaksojen ja -moduulien kehittäminen erityisesti lukion pakollisissa oppiaineissa. Työelämälähtöisen oppimisen kehittämisen ydin on opiskelijakeskeisyys, lukiolaisten laaja-alaisen osaamisen tukeminen sekä työelämä-, korkeakoulu- ja kansainvälisen yhteistyön kietominen toisiinsa. Opiskelijoiden työelämätietous kasvaa ja laaja-alainen osaaminen kehittyy. Lukiolaisten siirtymistä korkea-asteelle ja työelämään sujuvoitetaan.

3. Tulosten tuotteistaminen, skaalaaminen, juurruttaminen sekä levittäminen.

Hankkeen tuloksena lukion johdon ja opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen ja työelämätietous on vahvistunut. Työelämälähtöisyys on osa lukioiden toimintakulttuuria ja opetussuunnitelmaa, eikä se ole irrallinen ja ylityöllistävä erillinen osa lukiokoulutuksen rakenteita. Lukion henkilöstö ja opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita työelämäyhteistyön toteuttamisessa. Lukiokoulutukseen on kehitetty työelämälähtöisiä malleja osana opetussuunnitelmaa lukion pakollisille kursseille. Malleihin on kiedottu osaksi työelämälähtöisyys, yrittäjyys, korkeakouluyhteistyö ja kansainvälisyys. Lukiokoulutuksessa on aktiiviset käytännöt opiskelijoiden työelämässä, harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Hankkeessa kootaan valtakunnallisten ESR-lukiohankkeiden hyviä käytäntöjä Tralla.fi-palveluun.

Hankkeen tuloksena opiskelijat saavat lukioaikana yhä entistä enemmän kokemuksia työelämästä, yrittäjyydestä, kansainvälisyydestä ja korkeakouluopinnoista osana lukion pakollisia opintoja. Lukiolaisten työelämätietous ja laaja-alaisen osaamisen taidot ovat kehittyneet. Nuoret ovat varmempia tulevaisuuden valinnoissaan ja sen suunnittelussa. Siirtyminen korkea-asteen opintoihin ja työelämään on sujuvampaa.

Työelämän kanssa on aitoja win-win-periaattein toimivia yhteistyömalleja ja verkostoja, jotka tukevat elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Korkeakoulut ja työelämä saavat motivoituneita ja osaavia opiskelijoita korkeakouluihin sekä työntekijöitä työ- ja elinkeinoelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat lukioiden johto sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä lukio-opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kumppaneiden, yhteistyöyritysten, työelämän eri toimijoiden sekä lisäksi muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 270

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 646 525

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 540

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on ollut tiedossa lukion opiskelijoiden ja opettajien sukupuolijakaumat. Naisten ja miesten kiinnostuksesta eri aloihin tuotettua tietoa on hyödynnetty hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa niin, että nuorille annettavassa uraohjauksessa huomioidaan eri alojen esittelyt ja tutustumiset yli perinteisten sukupuolirajojen. Henkilöstön työelämä- ja ohjausosaamisen kehittämisessä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että ohjausmenetelmät eivät johdattele ammatteihin sukupuolen mukaan vaan kiinnostuksen mukaan. Opetus- ja ohjaushenkilöstö pyrkii purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja työelämässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään huomioimalla opettajien työelämäosaamisessa ja ohjauksellisessa työotteessa naisten ja miesten urasuuntautuneisuus yhdenvertaisesti kiinnostukseen liittyen, ei sukupuoleen. Hankkeen toiminnassa pyritään purkamaan stereotypioita ja tarjoamaan nuorille niistä poikkeavia ratkaisumahdollisuuksia ja ajattelutapoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta se on kuitenkin hankkeen tärkeä lähtökohta ja tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa noudatetaan kaupungin hyviä käytäntöjä tukea luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja sähköisiä kokouskäytänteitä. Tämä ei ole kuitenkaan hankkeen varsinainen tavoite.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei voida vaikuttaa ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen, mutta hankkeessa tarjotaan tietoa aiheesta ja ohjataan nuoria tekemään riskejä vähentäviä valintoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin eikä maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 ohjelman alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta materiaalien ja jätteiden tuottamiseen, kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen. Hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä, kierrättämään ja käyttämään kestäviä materiaaleja sekä sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret sujuvammin korkea-asteelle ja työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää. Kehittämällä lukioihin työelämälähtöistä toimintakulttuuria työelämästä tulee tutumpaa lukiolaisille, opiskelijat saavat paremmat työelämävalmiudet, koulutus vastaa tulevaisuuden, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeita. Koulutuksesta saadaan laadukkaampi, vetovoimaisempi ja tuetaan resurssien järkevää käyttöä. Tällä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen, työelämän kohtaanto-ongelmiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen kehittämisessä on keskeistä osaamisen, valmiuksien ja tietouden lisääminen, aktiivinen toimijuus, rakenteiden kehittäminen ja työelämälähtöisen toimintakulttuurin rakentaminen. Hankkeessa kehitetään vakiintuneita käytänteitä lukiokoulutukseen, jotka vastaavat nuorten ja työelämän tarpeita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Mikäli matkustetaan, niin hankkeessa käytetään matkustamiseen pääasiallisesti joukkoliikennettä. Kokouskäytänteet pyritään järjestämään sähköisin menetelmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Kehittämistoiminnan ytimenä on henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen. Hankkeessa kehitetään työelämän yhteistyömalleja, jotka edistävät resurssien järkevää käyttöä, yhteistyötä ja laajempien kokonaisuuksien ja ilmiöiden yhdistämistä toisiinsa. Olemassa olevaa osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Nuorten osallisuus, motivaation parantuminen, usko tulevaisuuteen, sekä omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien tunnistaminen tukee sekä nuorten hyvinvointia että sujuvia siirtymävaiheita korkea-asteelle ja työelämään. Nuorten työelämätaitojen parantuminen lisää mahdollisuuksia työllistyä.
Tasa-arvon edistäminen 2 1
Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Tavoite on, että lukiolaiset saavat tasa-arvoiset valmiudet siirtyä korkea-asteelle ja työelämään. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasaarvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen kehittämisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Hankkeella tuetaan sitä, että lukiokoulutuksessa otetaan huomioon yksilön tarpeet ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole keskeistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä nuorten ympäristöosaaminen kehittyy yhteisöllisen toiminnan ja koulutuksen kautta. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen päätavoite.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-