Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21897

Hankkeen nimi: Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Hiihtomajantie 2

Puhelinnumero: +3580207984202

Postinumero: 96400

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.santasport.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teo Jeskanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teo.jeskanen(at)santasport.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407106381

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella haetaan ratkaisua Lapin alueella toimivien urheiluseurojen työntekijöiden työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin seuratyön arjessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lappilaisissa urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työhyvinvointia kehittämällä työn organisoimisen ja johtamisen toimintamalleja sekä lisäämällä seurojen johdon ja työntekijöiden työhyvinvointi- ja rekrytointiosaamista.

Urheiluseurat ovat viime vuosina muuttuneet entistä merkittävimmäksi työllistäjiksi. Työntekijän näkökulmasta haasteena urheiluseuroissa on, että organisaatioissa on usein vain yksi tai vähän työntekijöitä eikä seurajohdolla välttämättä ole aiempaa kokemusta esimiehenä toimimisesta. Ensimmäisen ja mahdollisesti ainoan työntekijän hoidettavaksi tulee usein paljon työtä ja toisaalta hänen työstään suuri osa kuuluu vapaaehtoisen työntekijöiden rekrytointiin ja vapaaehtoisten työn organisointiin. Osa urheiluseuroissa työskentelevistä henkilöistä palkataan useamman urheiluseuran yhteistyönä, mikä aiheuttaa omat haasteensa työn organisointiin, johtamiseen ja tätä kautta työssä jaksamiseen.

Hankkeen alussa kartoitetaan pohjoissuomalaisten urheiluseurojen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja työhyvinvoinnin nykytilannetta. Kartoituksen perusteella kehitetään työhyvinvointia, työn organisointia ja uusien työntekijöiden rekrytointia tukevia toimintamalleja ja työkaluja. Hankkeessa järjestetään koulutuksia urheiluseurojen johdolle ja seuroissa työskenteleville henkilöille työssä jaksamiseen, työn johtamiseen ja ohjaamiseen sekä uusien työntekijöiden rekrytointiin liittyvistä teemoista. Osaamisen lisäämisellä parannetaan urheiluseuroissa työskentelevien työssä jaksamista ja työn tehokkaampaa organisointia ja toteutusta. Hankkeen kohderyhmänä on Lapin alueen urheiluseuraorganisaatioiden johto sekä urheiluseuroissa työskentelevät henkilöt.

Hankkeen tuloksena lappilaisten urheiluseurojen osaaminen työhyvinvointiin, työn organisointiin ja johtamiseen liittyvistä asioista lisääntyy. Organisaatiot saavat käyttöönsä uusia toimintamalleja ja työkaluja. Hankkeen konkreettisena tuloksena on urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden vireyden, palautumisen ja kuormittumisen seuranta- ja työssä jaksamista tukeva toimintamalli ja sitä tukeva sähköinen aplikaatio, työn organisoinnin ja johtamisen digitaalinen alusta sekä rekrytointitoimintamalli. Työn organisoinnin alustan avulla seurojen työntekijät voivat organisoida ja johtaa omaa ja vapaaehtoisten työtä tehokkaammin, mikä keventää usein ainoana palkattuna työntekijänä toimivien työntekijöiden työn kuormittavuutta. Hankkeessa kehitettävä rekrytointitoimintamalli ja uudenlainen toimintakulttuuri edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä urheilun ja liikunnan osaajille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä on Lapin alueen urheiluseuraorganisaatiot, niiden johto sekä seuroissa työskentelevät henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on urheiluseuroissa toimivat vapaaehtoiset valmentajat, Lapin urheiluakatemian ja yläkouluakatemian oppilaitosverkoston opiskelijat ja urheilijat sekä heidän vanhempansa ja urheilijalle tukipalvelua tuottavat sidosryhmät kuten lääkärit, fysioterapeutit ja ravintovalmentajat.

Hankkeen välillisiä kumppaneita ovat lisäksi osaamis- ja yrityskumppanit: yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ulkomaiset valmennuskeskukset sekä urheilijoiden vanhemmat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat toisen asteen liikuntaneuvojat ja korkea-asteen opiskelijat sekä Suomen Olympiakomitea, Ski Sport Finland, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Painonnostoliitto, Uintiliitto, urheiluseurojen ja urheiluopiston vapaan sivistystyön asiakkaat.

Lisäksi hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja ja työkaluja voivat hyödyntää muut kuin urheilu- ja liikunta-alan järjestöt ja yhdistykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 151 537

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 189 421

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hiihtomajantie 2

Postinumero: 96400

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Liikunta ja urheilu toimintaympäristöinä lähtökohtaisesti edistävät peruskoulusta alkaen toteutukseltaan sukupuolista tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 julkaiseman Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986-2016 julkaisun mukaan urheiluseuratoiminta on perinteisesti miesvaltaista. Naisten urheilutoiminta on kuitenkin laajentunut ja naisten osuus seurojen jäsenistöstä on noin 43%. Liikunta ja tasa-arvo 2017 -julkaisun mukaan Suomessa ei ole saatavilla tarkkaa tietoa palkatuista valmentajista. Tilastokeskuksen ammattirekisterin perusteella urheiluvalmentajan tai toimitsijan ammattinimikkeellä toimineista miehiä oli 64 % ja naisia 36 %. Myös liikuntajärjestöjen hallitusten sukupuolijakauma on saman suuntainen. Vuoden 2017 alun tilastojen mukaan hallituksissa oli yhteensä 877 jäsentä, joista 600 miehiä (68%) ja 277 naisia (32%). Päätöksentekoelinten sukupuolittuneisuus vaihtelee runsaasti eri järjestöissä ja eri tehtävissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet eivät erottele sukupuolia, vaan edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Koska urheiluseuroissa työskentelevistä työntekijöistä suurempi osa on miehiä, heidän osuutensa on suurempi myös hankkeeseen osallistuvissa henkilöissä. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvonäkökulma. Hankkeen viestinnässä pyritään huomioimaan, että viestinnällä ei esimerkiksi vahvisteta urheilulajien välisiä stereotypioita naisten ja miesten lajeista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta asia huomioidaan hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus. Hankkeen aikana, huolimatta maakunnallisen ja kansallisen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Lento- ja auto/junamatkojen toteutus harkitaan tapauskohtaisesti ja yhteisiä palavereja, kokouksia ja koulutuksia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan video/skypeyhteyksien avulla. Liikunnallisen kulttuurin edistäminen tukee kevyen liikenteen suosimista motorisoidun liikenteen sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus. Hankkeen aikana, huolimatta useiden tahojen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Lento ja auto/junamatkojen toteutus harkitaan tapauskohtaisesti ja yhteisiä palavereja, kokouksia ja koulutuksia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan video/skype-yhteyksien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeessa painotetaan osaamisen kehittämistä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hanke toteutetaan jo kokonaan rakennetulla alueella ja rasitus suoraan luontoon on hyvin vähäinen ja lähes olematon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus vesistöihin, maaperään sekä ilmaan. Hankkeessa ei ole mukana erityisesti vesiin, maaperää tai ilmaan kohdistuvia toimia, rakentamista, kulkemista tai prosesseja. Ainoa ilmaan kohdistuva toimi on matkustus toimijoiden ja toimipaikkojen välillä. Se ei kuitenkaan ole hankkeen perustoimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Kaikki materiaali pyritään tuottamaan lähes paperittomasti ja hanketta hallinnoidaan sähköisellä työkalulla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Santasport Lapin urheiluopiston energialähteinä on kaukolämpökeskus, joka toimii biomassalla ja jätteellä. Sähkö tuotetaan paikallisella vesivoimalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeen avulla vaikutetaan uusien työpaikkojen syntyyn urheiluseuroihin, mikä vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteeseen. Lapin liiton mukaan liikunta ja urheilu ovat nousevia aloja Lapissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeella on ensisijaisesti välitön vaikutus työssä jaksamisen, aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksena syntyy pääasiassa aineettomia toimintamalleja ja työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan. Hanke pyrkii mahdollisimman suuressa määrin paikalliseen ja alueelliseen toimintaan ja edistää siten vähäistä liikkumista sekä joukkoliikenteen käyttöä. Hankkeen koulutuksiin on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen päätavoite on vaikuttaa urheiluseuraorganisaatioiden ja niissä työskentelevien henkilöiden työhyvinvointiin. Välillisen kohderyhmän huomioiden hankkeen vaikutukset hyvinvoinnin edistämiseksi ovat vielä laajemmat.
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankeen vaikutukset ovat neutraalit yhteiskunnalllisesti ja kulttuurillisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 4
Hankkeen osaamiskehitystyössä huomioidaan ympäristövaikutukset monimuotoisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-