Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21898

Hankkeen nimi: Ix3 - Älykäs kansainvälinen teollisuus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu-Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Jakeluosoite: Wolffintie 36 F 11

Puhelinnumero: 0504084969

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.muova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Peltonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.peltonen(at)muova.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504083638

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Datapohjaisen liiketoiminnan merkitys lisääntyy globaalissa yrityskentässä. Suomalaiset yritykset hyödyntävät kuitenkin heikosti kehittyneitä digitaalisia ratkaisuja, kuten tekoälyä, robotiikkaa tai teollista internetiä. Yritykset eivät myöskään koe digitaalisuutta tärkeänä innovoinnissa tai kansainvälistymisessä. Lisäksi globaalit haasteet ja mahdollisuudet edellyttävät syvällistä ja yhteisöllistä kekseliäisyyttä, mikä edellyttää uudenlaista oppimisen ja liiketoiminnan uudistamisen tapoja.

Ix3-hankkeen tarkoituksena on kehittää korkeakoulutuksen tarjontaa ja laatua teollisten mikro- ja pk-yrityksien digitalisaation perustuvassa rakennemuutoksessa. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan koulutusohjelma älykkäiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen ja kansainvälistämiseen mikro- ja pk-yrityksissä. Koulutusohjelma perustuu yhteisoppimiseen, yhdessä tekemiseen ja yhteiskehittämiseen. Yhteisoppimiseen osallistuu monialainen tutkimusryhmä, teollisuus- ja ICT-alojen mikro- ja pk-yrityksiä. Koulutusohjelma pilotoidaan kolmen teollisuusyrityksen kanssa, joiden kanssa toteutetaan yhteisoppimisprojektit. Projektin tuloksena syntyy yhteisoppimisen ja –kehittämisen malli, oppimisalusta, oppimismateriaalia ja koulutusohjelma älykkäiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Hankkeessa uudistetaan VAMKin ja Vaasan yliopiston koulutustarjontaa, sen laatua ja osuvuutta vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat teollisuuden ja ICT-alojen mikro- ja pk-yritykset Pohjanmaalla. Alueen yritykset saavat uutta osaamista älykkäiden tuote-palveluratkaisujen kehittämisestä ja kansainvälistymisestä sekä uusia malleja korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Uusi osaaminen ja yhteistyön malli edistää teollisten mikro- ja pk-yrityksien kykyä selviytyä ja hyödyntää digitalisaation, kestävän kehityksen ja globalisaation aiheuttamista haasteista.

Projektin toisena kohderyhmänä ovat Pohjanmaan korkeakoulujen ja erityisesti Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun opettajat ja tutkijat. Opettajat ja tutkijat saavat uutta osaamista ja tietoa pk-yrityksien kansainvälisestä älykkääästä liiketoiminnasta sekä yhteiskehittämisestä korkeakoulujen ja yritysten välillä. Lisäksi projektissa tuotettua koulutusmateriaalia ja oppimisympäristöä hyödynnetään korkeakouluopetuksen kehittämisessä, millä parannetaan kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat välittäjäorganisaatiot, kuten yrityksien kehittäjä-, yhteistyö-, ja edunvalvontaorganisaatiot. Välittäjäorganisaatiot siirtävät aiheeseen liittyvää uutta osaamista ja tietoa yrityksille. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kotimaiset ja kansainväliset korkeakoulut, joille jalkautetaan projektin uutta osaamista ja joiden kanssa rakennetaan yhteistyötä tulevien tutkimus-, kehittämis-, ja koulutushankkeiden puitteissa. Näin ollen projektin toimenpiteillä tuodaan uutta osaamista koko Pohjanmaan innovaatiojärjestelmään.

Projektin tilaisuudet ovat avoimia ja niihin voi osallistua Pohjanmaan yritysten lisäksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yrityksiä sekä alueen korkeakouluopettajia, tutkijoita ja opiskelijoita sekä välittäjäorganisaatioiden edustajia. Näin voidaan vahvistaa projektin tuloksien siirtymistä yrityksiin mahdollisimman tehokkaasti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 923

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 280 282

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 381 230

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 373 709

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Kyrönmaan, Sydösterbottens kustregion, Vaasan

Kunnat: Vöyri, Mustasaari, Kruunupyy, Kristiinankaupunki, Laihia, Kaskinen, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Maalahti, Närpiö, Luoto, Vaasa, Isokyrö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 9

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teollisuusyritykset ovat tyypillisesti miehisiä aloja teknisen osaamisen vuoksi. Digitalisaatio ja erityisesti palvelullistuminen edellyttää myös pehmeää osaamista, kuten asiakaspalvelua, asiakastarpeiden ymmärtämistä ja taloudellista osaamista. NÄin voidaan olettaa että teollisuusyrityksien palvelullistuminen edistää naisten työmahdollisuuksia teollisuuden aloilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin tavoite ja toimet tähtäävät siihen, että teollisuuden ala lisää houkuttelevuutta sekä miesten että naisten keskuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin välillisenä tavoitteena on edistää teollisuuden kiinnostavuutta myös naisten keskuudessa miesvaltaisella alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Digitaaliset ratkaisut lisäävät aineettomaan arvoon perustuvaa liiketoimintaa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja palveluliiketoiminta materiaalin käyttöä tarjoomassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 8
Digitaaliset ja palveluihin perustuvat ratkaisut edistävät kestävää luonnovarojen käyttöä teollisuudessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 10
Digitaaliset palveluratkaisut vähentävät liikenteen ja tuotannon päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
Mikäli teollisuus sijaitsee Natura-alueella, palveluliiketoiminnan edistäminen vähentää tuotannon päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja palveluliiketoiminta materiaalin käyttöä tarjoomassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Digitaaliset palveluratkaisut vähentävät teollisuuden energiatarvetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Teollisuuden ja ICT-alan yhteistyö vahvistaa monipuolista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Projekti edistää teollisten yrityksien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä luomalla uutta osaamista ja työkaluja digitaaliseen palvelullistumiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Terveet ja kannattavat teollisuusyritykset lisäävät alueen hyvinvointia. Edellekävijyys lisää teollisuuden houkuttelevuutta ja siten mielekkäiden työpaikkojen luomista.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Digitaalisuuden ja palveluliiketoiminnan lisääminen teollisuudessä voidaan arvioida lisäävän naisten osuutta teollisissa työpaikoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Periferia-alueiden elinkeinoelämän hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Teollisuudella on pitkät perinteet alueella. Alueen yrittäjyys ja työnteon kulttuuri ovat olennainen osa alueen omaleimaisuutta.
Ympäristöosaaminen 5 6
Digitaalinen palveluliiketoiminta vahvistaa yritysten ympäristöystävällisyyttä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke kehitti korkeakoulutuksen tarjontaa ja laatua teollisten mikro- ja pk-yrityksien digitalisaation perustuvassa rakennemuutoksessa. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin koulutusohjelma älykkäiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen ja kansainvälistämiseen mikro- ja pk-yrityksissä. Koulutusohjelma pilotoitiin kolmen teollisuusyrityksen kanssa, joiden kanssa toteutettiin yhteisoppimisprojektit. Koulutusohjelman pilotointi tuotti arvokasta tietoa koulutusohjelman suunnitteluun sekä yhteisoppimisen mallin kehittämiseen.
Projektin tuloksena syntyi yhteisoppimisen ja –kehittämisen malli, digitaalinen oppimisalusta, oppimismateriaalia sekä koulutusohjelma älykkäiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Hankkeessa uudistettiin VAMKin ja Vaasan yliopiston koulutustarjontaa, sen laatua ja osuvuutta vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia.