RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21901, HOKSAUTUS - Kansainvälisten osaajien houkuttelulla ja työnantajien edellytysten kehittämisellä apua osaajapulaan Keski-Suomessa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Minkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.minkkinen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 046 920 0304

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HOKSAUTUS - Kansainvälisten osaajien houkuttelulla ja työnantajien edellytysten kehittämisellä apua osaajapulaan Keski-Suomessa -hankkeen tarkoituksena on luoda keskisuomalaisille työnantajille edellytyksiä työllistää kansainvälisiä osaajia. Keski-Suomen TE-palveluiden EURES-neuvojien kokemusten mukaan Keski-Suomi on kansainvälisten osaajien käytössä huomattavasti jäljessä muuta Suomea. Yritykset eivät ole olleet laajassa mittakaavassa kiinnostuneita ratkaisemaan osaajapulaansa käyttämällä hyödyksi esim. EURES-palveluita. Tämän hankkeen kautta toteutetaan aktivointia ja valmennusta yrityksiä osallistavalla tavalla, jotta toimenpiteet olisivat mahdollisimman osuvia alueen yritysten tarpeisiin.

Hanke on jaettu kolmeen tavoitteeseen, työnantajien erilaisten kansainvälisten osaajien rekrytointilähtökohtien mukaisesti. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset pk-yritykset sekä muut työnantajat. Lisäksi hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työllistämiseen ja yritysten neuvontaan liittyviä palveluja tarjoavat tahot Keski-Suomessa (esim. kehittämisyhtiöt). Koska Keski-Suomessa kehitystyöhön lähdetään takaa-ajoasemasta muuhun Suomeen nähden, alueella tarvitaan matalan kynnyksen aktivointia, tehokasta viestintää, hyvien esimerkkien esiintuontia ja uudenlaisia kokeiluja.

Tavoite 1: Madalletaan keskisuomalaisten työnantajien kynnystä palkata kansainvälisiä osaajia
Toimenpide 1.1: Aktivointikampanja
Toimenpide 1.2: Näkökulmia avaava valmennus
Toimenpide 1.3: Toimintamallien kartoitus kansainvälisten osaajien rekrytointia varten
Toimenpide 1.4: Asettautumispalvelut Keski-Suomessa selvitys

Tavoitteeseen 1 vastaavilla toimenpiteillä tavoitellaan erityisesti työnantajia, joilla ei ole vielä kokemusta kansainvälisten osaajien palkkaamisesta, eivätkä he ole vielä ajatelleen sitä vaihtoehdoksi osaajapulansa ratkaisemiseksi.

Tavoite 2: Lisätään olemassa olevien työkalujen tunnettuutta
Toimenpide 2.1: Rekrytointeja helpottavien työkalujen ja palvelujen näkyväksi tekeminen
Toimenpide 2.2: Kansainvälisen viestinnän kehittäminen työperäisen maahanmuuton tarpeisiin

Tavoitteen 2 mukaisissa toimenpiteissä kohderyhmänä ovat erityisesti työnantajat, jotka näkevät kansainvälisten osaajien palkkaamisen vaihtoehtona, mutta eivät ole vielä edenneet asiassa, tai heillä ei ole tarpeeksi tietoa kansainvälisten osaajien palkkaamisen käytännöistä.

Tavoite 3: Tehdään kokeiluja osaajien houkuttelemiseksi Keski-Suomeen
Toimenpide 3.1: Kokeilut yritysten kanssa osaajien houkuttelemiseksi Keski-Suomeen ja kokeilujen tulosten levittäminen

Tavoitteen 3 mukaisilla toimenpiteillä palvellaan työnantajia, jotka ovat jo suunnitelleet tai jo tehneet kansainvälisten osaajien rekrytointia ja ovat valmiita osallistumaan uudenlaisiin kokeiluihin.

HOKSAUTUS-hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Keski-Suomen kauppakamarin sekä Keski-Suomen TE-palveluiden kanssa. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2020-31.12.2022.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset pk-yritykset ja työnantajat, jotka tarvitsevat työvoimaa ja kärsivät osaajapulasta. Hankkeen kolmen tavoitteen osalta kohderyhminä ovat työnantajat, jotka ovat kansainvälisten osaajien hyödyntämisessä eri lähtötasoilla, jotka ovat kuvattu tarkemmin kohdassa 4.2. Lisäksi hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työllistämiseen ja yritysten neuvontaan liittyviä palveluja tarjoavat tahot Keski-Suomessa (esim. kehittämisyhtiöt).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kansainväliset osaajat perheenjäsenineen (erityisesti EU- ja ETA-kansalaiset): houkuteltavat, saapuvat ja jo maassa olevat, sekä heidän asettautumistaan tukevat toimijat. Lisäksi hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat alueen oppilaitokset sekä opiskelijat, erityisesti ulkomaalaiset opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 820

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 236 820

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 315

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 315

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kuhmoinen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkessa laadittua Suvauskonetta (https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/?euq=1-LJUwtxfJ), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Hankkeessa pyritään varmistamaan, että osallistujissa on mukana sekä miehiä että naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Digitaalisuus on hankkeen toimenpiteissä tärkeässä asemassa. Digitaalisuuden hyödyntämisellä hankkeen aikana ja sen jälkeen voi olla positiivia vaikutuksia ilmastonmuutokseen esim. liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei erityistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei erityistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	9
Hankkeen tarkoituksena on luoda keskisuomalaisille työnantajille edellytyksiä työllistää kansainvälisiä osaajia. Tavoitteena on kehittää paikallista elinkeinorakennetta ja löytää ratkaisuja alueelliseen osaajapulaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa työnantajien toimintamalleja kehitetään osallistavien menetelmien avulla.
Liikkuminen ja logistiikka	-1	-2
Hankkeen tavoitteena on lisätä keskisuomalaisten työnantajien kansainvälisten osaajien rekrytointia ja houkutella osaajia ulkomailta alueelle. Tämä lisää siis tarvetta liikkumiselle ja näin ollen vaikuttaa negatiivisesti. Sähköisten alustojen sekä viestinnän suosiminen vähentää kuitenkin liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen tarkoituksena on luoda keskisuomalaisille työnantajille edellytyksiä työllistää kansainvälisiä osaajia. Hankkeen taustalla on alueen työnantajien kokema osaajapula, joka osaltaan heikentää yritysten kasvua. Hankkeen kautta edistetään yritysten kasvua ja kannattavuutta ja näin ollen taloudellista kestävyyttä ja hyvinvointia. Lisäksi hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sosiaalinen kestävyys.
Tasa-arvon edistäminen	5	7
Hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään saamaan yrittäjiä laajasti mukaan kehittämistoimintaan ja erilaisia näkökulmia esiin. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö	3	1
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella.
Ympäristöosaaminen	1	2
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hoksautus – Kansainvälisten osaajien houkuttelulla ja työnantajien edellytysten kehittämisellä apua osaajapulaan Keski-Suomessa-hankkeen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki, yhteistyössä Keski-Suomen TE-toimiston ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. Hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyörahoituksena ja sen toteutusaika on ollut 1.4.2020-31.5.2023 (haettu jatkoaika, alkuperäinen päättymisaika 31.12.2022). Hankkeen tarkoituksena on ollut löytää keskisuomalaisille työnantajille edellytyksiä kansainvälisten osaajien työllistämiseen. Hankkeessa on ollut kolme päätavoitetta, joilla on pyritty helpottamaan kansainvälisten osaajien palkkaamista:

1. Madalletaan keskisuomalaisten työnantajien kynnystä palkata kansainvälisiä osaajia

2. Lisätään olemassa olevien työkalujen tunnettuutta

3. Tehdään kokeiluja osaajien houkuttelemiseksi Keski-Suomeen.

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet keskisuomalaiset pk-yritykset sekä muut työnantajat. Tämän lisäksi hanke on kohdistunut työllistämisen ja yritysneuvonnan palveluihin Keski-Suomessa. Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet alueella olevat kv- osaajat.

Koska Keski-Suomessa kehitystyöhön lähdettiin takaa-ajoasemasta muuhun Suomeen nähden, alueella on tarvittu matalan kynnyksen aktivointia, tehokasta viestintää, hyvien esimerkkien esiintuontia ja uudenlaisia kokeiluja.

Toiminnan aloitus ajoittui globaalin Covid 19- pandemian puhkeamisen aikaan, joka loi haasteita saada muuttuneessa toimintaympäristössä mukaan yrityksiä ja muita yhteistyö tahoja. Yritysten pääkohdemarkkinat muuttuivat tai toiminta pahimmillaan lakkasi kokonaan. Hanke pääsi toimimaan kunnolla alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseksi v. 2021 loppupuolen aikana. Hankkeen toiminnan aikana oli myös hankehenkilöstössä muutoksia, mutta kaikista haasteista huolimatta hanke on saatu toteutettua sille asetettujen tavoitteiden mukaisena ja jopa ylitettyä tavoitteet. Keski-Suomessa on syntynyt hankkeen aikana ja osin sen vaikutuksesta kv- osaajien rekrytoinnin ympärille lähinnä osaajanäkökulmasta toimivia hankkeita ja muita toimijoita. Asiat, toimintatavat ja asenteet ovat muuttuneet hankkeen aikana myönteisellä tavalla, mutta kehitystyötä tarvitaan edelleen, jotta voidaan vastata osaaja- ja kohtaantohaasteisiin. Toimivaa ja tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden välillä on syytä jatkaa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke