Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21902

Hankkeen nimi: Ammattiosaajat maailmalta - moninaistuva työelämä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87 (Presidentinkatu 3)

Puhelinnumero: 017 214 3000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Pennanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.pennanen(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447858782

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritykset tiedostavat, että maahanmuuttajat ovat yksi ratkaisu työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Nykyinen maahanmuuttajien koulutusmalli on vanhentunut ja se ei ole tuottanut toivottua tulosta. Opiskelijat eivät työllisty ja opintojen keskeyttämisiä on paljon. Haasteita on sekä opetuksen järjestämisessä että opiskelijoiden ohjauksessa. Suomen kielen osaaminen on yksi keskeisempiä tekijöitä työllistymisessä. Ammatillisen koulutuksen reformissa korostetaan osaamisen tunnistamista, mikä on haasteellista, jos aiempi koulutus on hankittu muussa kuin eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä. Esitetyllä hankkeella haetaan muutosta nykytilaan luomalla koulutustoimijoille uudet prosessit, käytännöt, osaaminen ja koulutusmateriaalit maahanmuuttajien koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kasvuun ovat vaikuttaneet mm. turvapaikanhakijoiden aalto, tahtotila nopeammista ja tehokkaimmista kotouttamispoluista sekä ammatillisen koulutuksen suomen kielen taitotasovaatimuksen poistuminen. Suomalainen ammatillinen koulutus on rakennettu opiskelijan suomen kielen ja kulttuurin osaamiselle. Nyt samoja palveluja käyttävät opiskelijat, joiden suomen kielen taitotaso saattaa olla hyvin alkeellinen ja perusoppimisvalmiudet kantaväestöä huomattavasti heikommat. Näiden taitojen tulee kehittyä samalla, kun he opiskelevat ammattiin, ja jotta yhdenvertaisuus toteutuu, tulee heidän pystyä aktiivisesti toimimaan oman henkilökohtaisen opiskelupolun suunnittelussa. Nämä toimintaan vaikuttavat muutokset vaativat uudenlaisia pedagogisia menetelmiä oppimisympäristöihin sekä kulttuuri- ja kielitietoisia ohjausmalleja. Oppimisympäristöistä yhtenä tärkeimmistä on työpaikalla tapahtuva oppiminen maahanmuuttajaopiskelijan työllistymiseksi. Työpaikoille tarvitaan lisää ohjausresurssia, kielitietoista ohjausta, suomen kielen tukea sekä uusia työkaluja arkityön ohjaukseen.

Alueen toisen asteen oppilaitoksissa (Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto ja Ingmanedu) on tällä hetkellä noin 500-600 maahanmuuttajaopiskelijaa, joilla on aikaisempaa koulutusta, työkokemusta, erikoisosaamista, kielitaitoa ja verkostoja omasta kotimaastaan. Heillä on paljon osaamista, joka vaatii kartoittamista, sanoittamista, mutta ennen kaikkea sen tuomista työelämän tietoon ja käyttöön – mahdollisuutena uuteen. Maahanmuuttajaopiskelijat ovat päättäneet jäädä alueelle tekemään työtä sekä rakentamaan tulevaisuutensa. Heistä on mahdollisuus kouluttaa kipeästi tarvittavia osaavia käsipareja esim. lähihoitajiksi, hitsaajiksi, laitoshuoltajiksi, talonrakentajiksi ja johonkin aivan uuteen, mitä heidän aikaisemmasta osaamisestaan käsin on mahdollista koulutuksella rakentaa.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden työmarkkinapotentiaalin hyödyntäminen on merkittävä teko Pohjois-Savon alueen laaja-alaiseen työvoimapulaan, jota entisestään heikentää negatiivinen väestökehitys. Alueen ammatilliset oppilaitokset haluavat olla merkittävä valtakunnallinen suunnannäyttäjä maahanmuuttajakoulutuksen, kielitietoisuuden ja konkreettisen yritysyhteistyön kehittäjänä. Alueen yritykset ja yhteistyökumppanit ovat osoittaneet halukkuutensa ja tukensa olla maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä vahvasti mukana.

Hankkeen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Oppilaitosten tavoitteena on olla kielitietoinen oppilaitos,
2. Luodaan maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen Osaamispiste,
3. Lisätään ja tehostetaan tiedotusta ja markkinointia maahanmuuttajille ja yrittäjille,
4. Kehitetään yhtenäinen ja laadullinen maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen prosessi.
5. Kehitetään oppimisympäristöjä.

Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa mukana olevien oppilaitosten henkilökunta koulutetaan kielitietoisuuteen ja sen huomioimiseen omassa palvelu-, ohjaus- ja opetustyössä. Opiskelijan polkua kehitetään eri kulttuurista tuleville ja matalamman suomen kielen taitotason omaaville opiskelijoille yhdenvertaiseksi muihin opiskelijoihin nähden. Oppilaitoksiin luodaan maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen Osaamispiste. Ammatillista koulutusta kehitetään huomioiden sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden että yritysten tarpeet.

Alueen muita toimijoita sitoutetaan yhteiseen tavoitteeseen. Työpaikkaohjaajakoulutusta kehitetään huomioiden maahanmuuttajaopiskelijoiden kohderyhmä. Tiedotusta ja markkinointia lisätään ja tiivistetään maahanmuuttajille ja yrittäjille, ja maahanmuuttajille suunnattuja palvelupaketteja tuotteistetaan. Hankkeessa kehitetään yhtenäinen ja laadullinen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisprosessi. Oppilaitosten ja yritysten henkilöstöä ohjeistetaan tulkkauspalvelujen käyttöön. Oppimisympäristöjä kehitetään huomioiden myös maahanmuuttajaopiskelijoiden eriytyvät tarpeet.

Kehittämisen tuloksena saavutetaan/ syntyy:
1) kielitietoinen oppilaitos ja kielitietoinen työpaikkaohjaus,
2) alueen ammatillisen koulutuksen asiantuntijaverkosto, joka kerää alan asiantuntemusta Pohjois-Savon alueen ammatillisten oppilaitosten, yritysten ja maahanmuuttajaopiskelijoiden hyödyksi ja edistää maahanmuuttajien elinikäisen oppimisen tasavertaista mahdollisuutta,
3) vahva viestintästrategia ja tiedotusverkosto kansainvälisistä ammattiosaajista ammattioppilaitoksessa,
4) yhtenäinen ja laadullinen maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen prosessi,
5) kielitietoiset oppimisympäristöt (lähi- verkko- ja työpaikalla tapahtuva oppiminen), suomen kielen oppimisen tuki työpaikoilla ja työpaikkaohjaajille työkaluja ohjaustyöhön, jolloin maahanmuuttajaopiskelijoiden kulttuuritietoinen ohjaustyö kehittyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

* ammatillisessa koulutuksessa olevat maahanmuuttajaopiskelijat
* 2. asteen oppilaitosten henkilökunnat (mm. keittiöhenkilökunta, ohjaajat, opettajat, koulutuspäälliköt), organisaatioiden kokonaisvaltainen kulttuuri- ja kielitietoisuus
* pohjoissavolaiset yritykset, yhteisöt ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminta tuottaa tietoa maahanmuuttajien ammatillisesta koulutuksesta ja ohjausta koulutuksen ulkopuolella oleville maahanmuuttajille. Tietoa hyödyntävät maahanmuuttajien muut ohjaavat tahot (kunnat, viranomaiset, 3.sektori, yhdistykset, järjestöt) asiakkaiden polutuksessa.

Hanke tuottaa tietoa alueen yritysten työvoimatarpeesta ja työtehtäväkohtaisiin koulutustarpeisiin vastaamisen mallintamisesta TE-toimistolle ja ELY-keskukselle. Pohjois-Savon alue hyötyy paremman koulutuksen, osaavan työvoiman ja elinkeinoelämän kehittymisen kautta. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 666 944

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 469 717

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 277 099

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 034 750

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 70

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1000

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajien koulutuksissa korostuu usein luku- ja kirjoitustaidottomien kotoutumiskoulutuksessa olevien naisten asema. Tässä hankkeessa toimenpiteitä kohdennetaan nimenomaan tälle, heikommassa asemassa olevalle ryhmälle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden (opiskelijat) laadukas 2.asteen ammatillinen koulutus lisää heidän mahdollisuuttaan integroitua yhteiskuntaan ja se lisää esim. yrittäjyyttä ja monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Monimuotoisten koulutuspalvelujen tarjonta kattaa myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatut erilaiset palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimista erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimista.
Kulttuuriympäristö 5 5
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimista. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt omaavat oman kulttuurinsa erityispiirteitä, rikastuttaen näin Savon kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammattiosaajat maailmalta – moninaistuva työelämä (AMOS) -hankeen tavoitteena oli rakentaa Pohjois-Savon alueelle maahanmuuttaneiden ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen edistämisen asiantuntijaverkosto. Tämän asiantuntijaverkoston työnä oli kehittää olemassa olevaa maahanmuuttaneiden ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä työnantajien osaamista ja vastaanottavuutta ei suomea äidinkielenään puhuvien työllistämisessä. Nähtiin, että senhetkinen koulutus ei vastannut riittävässä määrin työelämän tarpeita, sillä valmistuneet eivät työllistyneet ja koulutus päättyi usein keskeyttämiseen.

AMOS-hankkeen konkreettiset tavoitteet kiteytettiin viideksi osatavoitteeksi:
1. Oppilaitosten tavoitteena on olla kielitietoinen oppilaitos.
2. Luodaan maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen Osaamispiste.
3. Lisätään ja tehostetaan tiedotusta ja markkinointia maahanmuuttajille ja yrittäjille.
4. Kehitetään yhtenäinen ja laadullinen maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen prosessi.
5. Kehitetään oppimisympäristöjä.

Kehittämistyöhön tarttuivat Savon ammattiopiston (Sakky, koordinaatio) lisäksi Ingmanedu kulttuurialan ammattiopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO). Kohderyhminä olivat erityisesti alueella jo asuvat maahanmuuttaneet, alueen yritykset ja yhteisöt, sekä oppilaitosten henkilökunta. AMOS-hankkeen koulutukseltaan ja taustaltaan heterogeeninen hanketiimi mahdollisti monipuolisen kehittämistyön ja antoi pohjaa erilaisten kokeilujen testaamiselle ja materiaalin tuottamiselle. Hanketiimiin kuului suomi toisena kielenä (S2) opettajia, opinto-ohjaajia, ammatinopettajia, erityisopettajia, maahanmuuttajaohjaajia, viestinnän asiantuntijuutta, hankehallinnoinnin asiantuntijoita ja projektipäällikkö.

Hankkeessa tuotettiin eri kohderyhmille suunnattuja kieli- ja kulttuuritietoisuuskoulutuksia, selkeäkielisiä oppimateriaaleja ja oppaita. Oppimisympäristöjä kehitettiin ja selkeytettiin huomioimaan aikaisempaa paremmin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat opiskelijat. Oppimisympäristöihin lukeutuvat oppilaitosten fyysiset, verkko-opetuksen ympäristöt ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ympäristöt. AMOS-toimijat rakensivat ja olivat aktiivisesti mukana useissa alueellisissa maahanmuuttotyöverkostoissa. Verkostoissa tapahtuva yhteisoppiminen, asioiden jakaminen ja delegointi olivat isossa osassa toiminnan kehittämisessä koko aluetta koskevaksi. Pohjois-Savon alueella asuville maahanmuuttaneille suunnattua viestintää ja koulutusten markkinointia toteutettiin monikielisesti ja -kanavaisesti. Viestinnässä hyödynnettiin yhteistyöverkostojen voimaa. Ammattiopistoihin hakeutumista selkeytettiin ja sujuvoitettiin. Hakijoiden suomen kielen osaamista mittaavia testejä kehitettiin ja kielitaidon arvioitsijoiden arviointiosaamista lisättiin koulutuksilla. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaisvaltaisen palveluohjauksen määrä ja laatu kehittyivät hankkeen aikana merkittävästi. Työnantajien kanssa toteutettu matalan kynnyksen yhteistyö lisäsi maahanmuuttaneiden työelämässä oppimisen ja rekrytointien onnistumista. Oikea henkilö työllistyi hänelle sopivaan tehtävään eli kohtaanto työntekijän ja työnantajan välillä parani. Maahanmuuttajaopiskelijoille tarjottiin Vuosi yrittäjänä -oppimisohjelman mukaista mahdollisuutta harjoitella yrittäjyyttä (NY-yritys). Hankkeen aikana toteutettu selkeäkielinen yrittäjyyskasvatus, neuvonta ja tuki lisäsivät paitsi NY-yrittäjien määrää, myös varsinaisiksi yrittäjiksi ryhtymistä. Hankkeessa rakentunut hiljainen osaaminen ja erilaisten koulutuskokeilujen toimintamallit tuotteistettiin tiiviiksi tuotekorteiksi. Hankkeen toimintamalleja, materiaaleja, palveluja ja verkostoja esiteltiin lukuisissa tapahtumissa ja niistä viestittiin monipuolisesti eri medioissa. Selkeäkieliset oppimateriaalit, esitteet ja oppaat saivat erittäin hyvän vastaanoton, ja ne ovat löytäneet paikkansa maahanmuuttaneiden opetuksen ja ohjauksen lisäksi myös muussa opetuksessa ja työelämän perehdytysmateriaaleina.

AMOS-hankkeen aikana maailmaa ravisutti voimakas koronapandemia, joka käytännössä keväällä 2020 sulki yhteiskunnat ja pakotti myös oppilaitokset siirtämään opetuksensa etänä tapahtuvaksi. Myös yritysten ovet menivät kiinni. Tilanne aiheutti suurta haittaa erityisesti ei suomea äidinkielenään puhuvien henkilöiden ammatilliselle koulutukselle. Tilanteen helpotuttua koulut avautuivat, mutta opiskelijoita ja opettajia ei päässyt viruksen leviämisen pelossa yritysten tiloihin aiheuttaen käytännön työelämätaitojen opetuksen siirtymisen yrityksistä oppilaitosten työsaleihin. Ja vaikka digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto helpotti isoa osaa kansalaisista hoitamaan työtehtäviään ja opintojaan etäyhteyksillä, niin heikolla suomen kielen taidoilla oleville opiskelijoille asia ei ollut niin yksiselitteinen. Heidän kohdallaan läsnäolo-opetus on, jos ei puhtaasti ainoa, niin ehdottomasti paras ja vaikuttavin vaihtoehto. Verkkokurssien hyödyntäminen onnistuu vain, jos tarjolla on selkeäkielisen materiaalin lisäksi opettajan/ohjaajan tukea. Korona-aaltojen aikana AMOS-hankkeen tiimiläiset etsivät ennakkoluulottomasti uusia keinoja tavoittaa alueen maahanmuuttaneet, viestittää heille oikeaa ja ajantasaista tietoa pandemian aiheuttamista muutoksista opintoihin ja muuhun elämään. Hanketiimin jäsenet olivat avainasemassa maahanmuuttaneiden opiskelijoiden ammatillisen koulutuksen kielitietoisessa toteuttamisessa, jotta opiskelijoilla oli mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä opinnoissaan ja valmistua ammatteihin.

Koronan aiheuttamista haasteista johtuen AMOS-hankkeelle haettiin puolen vuoden jatkoaikaa, jotta hankkeelle asetetut tavoitteet voitiin saavuttaa. Myönnetty jatkoaika mahdollisti hankkeessa tuotetun osaamisen tuotteistamisen, tuloksista viestimisen ja jakamisen, sekä toiminnan juurruttamisen oppilaitosten arkeen.

AMOS-hankkeen aikana tapahtui myös iso muutos yritysten työvoimatarpeen kasvussa. Lähes kaikki toimialat kärsivät merkittävästä työvoimapulasta. Tämä lisäsi työnantajien kiinnostusta maahanmuuttaneiden rekrytointia ja työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Erityisesti mielenkiinto ammattiopistoissa tapahtuvaa maahanmuuttaneiden ammatillisen osaamisen tunnistamista ja uusien koulutuspolkujen kehittämistä kohtaan kasvoi merkittävästi. Yritysten toiveet oppilaitosten suuntaan kohdistuivat mm. seuraaviin asioihin: työpaikkaohjaajien kouluttaminen huomioimaan maahanmuuttaneet, maahanmuuttajien kohtaamisen edistäminen, kieli- ja kulttuuritietoinen perehdyttäminen ja selkeäkielisten materiaalien tuottaminen. Tähän tarpeeseen vastattiin monipuolisesti. Hankkeessa kehitettiin rekrytointia helpottava työkalu, Osaamispassi, maahanmuuttaneen ammatillisen osaamisen sanoittamiseen ja sen erottamiseen suomen kielen osaamisesta. Työnantajille järjestettiin kieli- ja kulttuuritietoisuuskoulutuksia, tarjottiin mahdollisuutta testata mobiilitulkkauspalveluja, tuotettiin perehdyttämistä tukevia materiaaleja, selkeäkielisiä oppaita ja ammatillisen suomen kielen opiskelua helpottavia kuvasanakirjoja. Kokonaisuutena hankkeessa rakennettiin yritysyhteistyön matalan kynnyksen toimintaa lisäämällä yrityksille suunnattuja tuotteita ja palveluja edistämään maahanmuuttaneen työelämässä oppimisen ja rekrytointien onnistumista. Yritysten johdolta/esihenkilöiltä sekä maahanmuuttaneita ohjanneilta työpaikkaohjaajilta saatu palaute oppilaitoksen ja työnantajan yhteistyön onnistumisesta oli erittäin hyvä.

AMOS-hanke saavutti määrälliset ja laadulliset tavoitteensa. Koronapandemia haastoi toimijat muokkaamaan alkuperäisiä hankesuunnitelmia vallitseviin toimintaympäristöihin soveltuviksi. Hanketiimi onnistui kehittämään useita uusia työkaluja, koulutusmalleja ja materiaaleja helpottamaan maahanmuuttaneen opiskelijan oppimista, lisäämään opetushenkilöstön osaamista kohdata ja kouluttaa maahanmuuttaneita, kehittää työnantajien osaamista ottaa maahanmuuttaneita opiskelijoita työelämässä oppimisjaksoille ja työntekijöiksi. Hanketiimi oli aktiivisesti mukana useissa maahanmuuttotyöverkostoissa ja rakensi Varkauden aluetta ja ympäristöä palvelevan maahanmuuttotyön sidosryhmiä yhdistävän verkoston.

Maahanmuuttaneiden ääni pääsi hankkeen kautta esille monin eri tavoin. AmosPodcast toi julki useiden maahanmuuttaneiden opiskelijoiden tarinoita. Opiskelijat pääsivät esille videoissa, blogeissa ja tapahtumissa. Hankkeen vaikuttavuutta lisäsi ei suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden, jo valmistuneiden ja työllistyneiden ammattiosaajien, sekä yrittäjiksi ryhtyneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallistuminen AMOS-hankkeeseen myös aktiivisina toimijoina. He toivat esille omat tarinansa ja kokemuksensa useissa hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa kuulijoina oli laajasti oppilaitosten johtoa, työnantajien edustajia ja muita sidosryhmien toimijoita.

AMOS-hanke näkyi mediassa ja esiintyi lukuisissa eri tapahtumissa. AMOS nosti esille maahanmuuttaneita koskevia ammatilliseen koulutukseen, työllistymiseen ja arkielämään liittyviä asioita monesta eri näkökulmasta ja usean eri toimijan kertomana. Hanke pyrki edistämään positiivista vuorovaikutusta ja rakentavaa dialogia alueen toimijoiden välillä.

Hankkeessa tehty työ oli tuloksiltaan vaikuttavaa. AMOS-hankeen toimet lisäsivät Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja opiskelijoiden välistä tasa-arvoa. Työnantajien kyky ottaa vastaan maahanmuuttaneita osaajia ja integroida heitä osaksi työyhteisöä lisääntyi. Kehitetyt toimintamallit jäävät osaksi ammattiopistojen arkea.