Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21903

Hankkeen nimi: Vauhtia uralle - joustavia polkuja työelämän osaamistarpeisiin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: PL 70

Puhelinnumero: 013244200

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vauhtia uralle – joustavia polkuja työelämän osaamistarpeisiin -hankkeessa kehitetään yrityksille nopeita ja ketteriä ratkaisuja osaavan työvoiman varmistamiseksi hyödyntämällä ennakoivaa analytiikkaa sekä eri tutkintojen ja tutkinnon osien mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia koulutuspalveluja tutkinto- ja koulutusasteiden yli.

Hankkeessa mallinnetaan sekä työelämässä että työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville joustavia opintopolkuja henkilökohtaisten koulutuspalvelujen avulla. Yksilöllisiä, tulevaisuusorientoituneita osaamiskokonaisuuksia rakennetaan oppilaitosten yhteistyönä simuloimalla osaamistilin periaatetta Hollannissa kehitetyn Brug-WW -mallin pohjalta.

Hankkeessa on 2 työpakettia:
1.Yritysten osaamistarpeiden selvittäminen tulevaisuusorientoituneesti
Tekoälyn, erityisesti koneoppimisen keinoin yhdistetään olemassa olevia koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointimenetelmiä. Tuotettua tietoa välitetään yrityksille ja muille hankkeen yhteistyökumppaneille kasvokkaisissa kohtaamisissa tai digitaalisilla työskentelyalustoilla.

2. Tarvelähtöisten koulutuspalvelujen rakentaminen, osaamistilikokeilu
Hankkeessa tuotetaan yksilöllisiä ja joustavia sekä tulevaisuusorientoituneita koulutuspolkuja, joita kehitetään eri kouluasteiden ja työelämän välisessä vuoropuhelussa.

Työpakettien tuloksena saadaan
• kuvaus palveluprosessista yrityksen näkökulmasta,
• kuvaus palveluprosessista oppijan/osaajan näkökulmasta,
• kuvaus palveluprosessista koulutuksen tarjoajien näkökulmasta (yhteinen palvelutarjotin),
• koulutuspolku korkeakouluun tai ammatillisen toisen asteen koulutukseen–malli (tulevaisuusorientoituneet koulutuspolut ja osaamisen todentaminen digitaalisilla työkaluilla, osaamistilimalli),
• ennakointityökalu (datamalli).

Hankkeen avulla saadaan yrityksille osaavaa työvoimaa ja tekoälyn avulla koottua tietoa eri toimialojen tulevaisuuden näkymistä. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt lisäävät osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan työn murroksen ja digitalisaation edellytysten mukaisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset ja niiden henkilöstö, jonka osaaminen varmistetaan monialaisten, oppilaitosrajat ylittävien koulutuspalvelujen avulla.

Kohderyhmänä ovat myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat yksittäiset henkilöt, joiden työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa hankkeessa kehitettävillä, työelämätarpeisiin pohjautuvalla täydennyskoulutuksella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat koulutuksen järjestäjien opetus- ja ohjauspalvelujen tuottajat sekä muut koulutuksenjärjestäjät Suomessa ja ulkomailla, joille hankkeessa kehitettävää toimintamallia voidaan levittää.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Pohjois-Karjalan maakunnan ihmiset ja elinkeinoelämä, jotka hyötyvät koulutuksenjärjestäjien kanssa tehtävästä yhteistyöstä saamalla ajantasaista koulutuspalvelua ja osaamista. Hankkeen datamallin kautta tuotettava ennakointitieto jaetaan hankkeen yhteistyökumppaneille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 777 234

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 698 581

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 971 545

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 873 228

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on arvioitu kohderyhmän sukupuolijakauma. Alueen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia on myös arvioitu sukupuolen näkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan ja niitä tarjotaan sukupuolisensitiivisesti. Hankkeen yhteistyöyritykset edustavat sekä nais- että miesvaltaisia aloja. Tämä otetaan huomioon ja mahdollistetaan sekä rohkaistaan kohderyhmää kehittämään osaamistaan ja hakeutumaan töihin myös vastakkaisen sukupuolen dominoimille aloille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yksilöllisten koulutuspolkujen kehittäminen ja osaavan työvoiman varmistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen vähentää paikasta toiseen liikkumisen tarvetta hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen vähentää paikasta toiseen liikkumisen tarvetta hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankkeen tavoitteita ovat osaamisen kehittäminen ja työllisyyden paraneminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään ennakoivaa analytiikkaa, digitaalisia osaamismerkkejä ja yksilöllisiä koulutuspolkuja (osaamistilimalli).
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen vähentää paikasta toiseen liikkumisen tarvetta hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Lisääntynyt osaaminen lisää yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeen koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan ja niitä tarjotaan sukupuolisensitiivisesti. Hankkeen yhteistyöyritykset edustavat sekä nais- että miesvaltaisia aloja. Tämä otetaan huomioon ja mahdollistetaan sekä rohkaistaan kohderyhmää kehittämään osaamistaan ja hakeutumaan töihin myös vastakkaisen sukupuolen dominoimille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeessa tavoitellaan myös koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa Pohjois-Karjalassa tarvittiin ketteriä koulutusratkaisuja ja joustavia opintopolkuja tutkintokoulutusten rinnalle. Maakunnan koulutusorganisaatiot ryhtyivät yhdessä kehittämään niitä yli koulutusasteiden. Hankkeessa kehitettiin ja kuvattiin koulutuspolkuja ja -tarjottimia työvoimaa tarvitseville aloille. Hankkeessa koottiin opettajien yhteistyönä yhteen koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa ja ennakoitiin työelämän koulutustarpeita. Hanke organisoi eri puolilla Pohjois-Karjalaa työpajoja, joissa kartoitettiin työelämän ja ohjauksen ammattilaisten tarpeita sekä luotiin asiakasprofiileja koulutuksen suunnittelun tueksi. Useita seminaareja sekä erilaisia täydennyskoulutuksia järjestettiin Riverian, Karelian ja UEFin yhteistyönä. Opinnot sisälsivät sekä verkkokursseja että lähipäiviä sisältäviä opintoja. Koulutusten sisällöissä oli elementtejä ja kouluttajia eri koulutusasteilta. Hanke otti käyttöön digitaaliset osaamismerkit. Koulutuksia tullaan järjestämään yhteistyössä myös jatkossa. Palvelumuotoilun työpajoissa kehitettiin yhteinen toimintamalli joustavien oppilaitosrajat ylittävien koulutusten toteuttamiseen. Myös koulutusten järjestämisen kuluja selvitettiin. Yhteisten koulutusten koordinointiin perustettiin ammattioppilaitos Riverian, Karelia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston kesken oma tiimi, ”board”. Hankkeessa rakennettiin suomen kielellä toimiva osaamistarpeita ennakoiva tekoälyprototyyppi. Tekoälyn soveltuvuutta koulutustarpeiden ennakointiin sekä opinto-ohjaukseen testattiin ja arvioitiin. Tekoälyteemasta järjestettiin myös seminaari.