|
|
|
Hankekoodi: S21904
Hankkeen nimi: Ohjaamo Kempele
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kempeleen kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186002-9
Jakeluosoite: PL 12
Puhelinnumero: 050 4636275
Postinumero: 90441
Postitoimipaikka: Kempele
WWW-osoite: http://www.kempele.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Tauriainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Nuorisopalvelujen päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.tauriainen(at)kempele.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3078981
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ohjaamo Kempeleen pääkohderyhmä on 15-28 –vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, kuitenkin palveluja tarjotaan kaikille alle 30-vuotiaille. Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen, yhden luukun periaatteen palveluita.
Ohjaamotoiminnan hankeaikataulu on 1.3.2020-31.12.2022 ja hankkeesta vastaa Kempeleen kunnan nuorisopalvelut. Työntekijäresurssit Ohjaamo Kempeleessä ovat 1,5 henkilötyövuotta. Ohjaamo on auki vähintään neljänä päivänä vähintään neljän tunnin ajan. Ohjaamon toimipiste etsitään yhdessä nuorten ja nuorten aikuisten ehdotusten pohjalta. Piste tulee sellaiseen paikkaan, jossa nuori ei koe leimautuvansa. Hankeaikana luodaan toimijoiden välille yhteisen tekemisen toimintamalli, joka juurrutetaan hankeajan aikana osana nuortenaikuisten monialaisia palveluja.
Ohjaamopalveluja nuoret voivat saada nimettöminä, ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella. Asiakkuus eri toimijoiden kanssa tehdään tarvittaessa. Ohjaamotyöskentely on aina nuoren tarpeista lähtevää. Nuoria voidaan ohjata Ohjaamosta myös eteenpäin muihin palveluihin. Ohjaamo Kempeleen toimintaa ohjaa valtakunnalliset Ohjaamotoiminnan kriteerit.
Ohjaamo Kempele - hankkeen tavoite on luoda parempia mahdollisuuksia nuorten työllistymiseen, opiskelujen aloittamiseen, mielekkään vapaa-ajan palvelujen löytymiseen tai muihin heidän tarvitsemiin palveluihin. Ohjaamotoiminnan kautta nuoret saavat myös parhaan mahdollisen tuen ja avun elämässä oleviin nivelvaiheisiin.
Oikea-aikaisilla palveluilla on mahdollista parantaa nuorten elämänhallintaa, toimintakykyä sekä minä-pystyvyyttä. Myös nuorten aikuisten eri elämäntilanteiden huomioon ottaminen mm. vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen ovat tärkeässä asemassa Ohjaamo Kempeleessä. Jotta Ohjaamo-hankkeen tavoitteisiin päästään, keskiössä on viranomaisyhteistyön sekä monialaisten palvelujen koordinointi, kehitystyö sekä toiminnan seuranta sekä osallisuustyö kohderyhmän kanssa. Ohjaamotoiminta edistää myös nuorisotakuun toteutumista ja ennaltaehkäisee nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä.
Toiminnan vaikuttavuutta seuraamme kerätyn asiakaspalautteen sekä yhteistyökumppaneiden palautteen kautta. Työskentelytavat ohjaamossa ovat mm. asiakastyö, pienryhmätoiminta, tapahtumat, luennot sekä ohjaamon jalkautuminen. Vahvasti keskiössä varsinkin alkuun on myös markkinointiin ja viestintään Ohjaamotoiminnasta. Moninaiset toiminnot vahvistavat nuorten ja nuorten aikuisten tietotaito-varantoa ja antavat heille elämänhallinnallisia sekä sosiaalisia taitoja. Ohjaamotoiminnan toivotaan myös antavan hyviä kokemuksia paikallisista palveluista ja niiden saumattomasta sujuvuudesta sekä viestimään positiivista viestiä yhteiskunnan halusta toimia jokaisen nuoren eteen.
Ohjaamotoiminnan tuloksia mitataan kävijämäärien ja –palautteen, järjestetyn toiminnan sekä toimenpiteiden kautta. Tuloksien mittarina pidetään myös monialaisten palvelujen ja ohjaamotoiminnan koordinointi, kehitystyö sekä seuranta. Arvot työskentelyssämme ovat asiakaslähtöisyys, vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, osallisuus ja samanarvoisuus.
Ohjaamotoiminnan palvelut ovat suunnattu kaikille alle 30 –vuotiaille, varsinainen kohderyhmä on kuitenkin 15-28-vuotiaat. Erityisesti palvelujen kehittämistyössä huomioidaan työttömät, työttömyysuhan alla olevat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevat sekä syrjäytymisuhan alla olevat kempeleläiset. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää myös nuoriin perheellisiin.
Kohderyhmäksi Ohjaamotoiminnassa voidaan myös laskea muut valtion, kunnallisen, yksityisen ja kolmannen sektorin nuorten palveluja tuottavat tahot, työnantajat sekä muut nuoriin ja nuoriin aikuisiin liittyvät hankkeet.
Välillisiä kohderyhmiä ovat nuorten ja nuorten aikuisten perheet ja lähipiiri. Voidaan ajatella, että myös alueemme kunnat ja oppilaitokset, eri toimijaverkostot sekä yritykset ovat välillinen kohderyhmä. Ylipäätään yhteiskunta hyötyy siitä, että nuorilla aikuisilla on mahdollisuus löytää tarvitsemansa palvelu ja elämän polku.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 967
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 967
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 282 608
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 608
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Kempele
Jakeluosoite: -
Postinumero: 90440
Postitoimipaikka: Kempele
Suunniteltu: 16
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 295
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa käytetään digitaalisia palveluja ja pääpaino on sähköisessä tiedotuksessa ja viestinnässä. Printtimediaa käytetään harkiten. Palveluiden löytyessä saman oven takaa, autoilun tarve vähenee. Etäisyydet mahdollistavat asioiden hoidon kävellen tai pyöräillen. Tilan sisustuksessa käytämme mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tai kierrätettyjä kalusteita. Ryhmätoiminnoissa hyödynnämme kierrätettyjä, luonnollisia ja jo olevia materiaaleja. Jätteet lajitellaan ja kierrätys on konkreettista (bio, kartonki, paperi, lasi, metalli ja muovi). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Tilaa varten ei rakenneta uutta rakennusta vaan hyödynnetään valmiita tyhjillään olevia tiloja. Ryhmien tutustumiskäyntikuljetuksien ja yksittäisten nuorten autoilun tarve pienenee virastopalveluiden löytyessä samasta osoitteesta. Metsiä säästetään paperimainonnan siirtyessä someen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Uuden rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat rasitteen jäävät pois käytettäessä jo rakennettua tyhjillään olevaa tilaa. Ympäristötietoisuus on läsnä kaikissa toiminnoissa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Liikenteen päästöt vähenevät palveluiden löytyessä läheltä. Tilassa kiinnitetään huomio energiatehokkaaseen kulutukseen; valaistus, vedenkulutus, pienkoneet. Kierrätys on hoidettu asiaan kuuluvalla tavalla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Jätteet lajitellaan ja kaatopaikkajätteen määrä pyritään minimoimaan. Ongelmajätteet kerätään ja viedään ongelmajätekeräykseen. Kaikissa hankinnoissa vältetään turhia ja lyhytikäisiä tarvikkeita. Pyritään materiaaleissa monikäyttöisyyteen. Ei kertakäyttöastioita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Sähkösopimuksessa suositaan paikallista sähköntuottajaa. Sähkön tuotannosta yli 90% perustuu uusiutuviin energialähteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 4 |
| Tavoitteena on mahdollistaa ja edesauttaa työn ja työvoiman kohtaanto. Kannustamme nuoria opiskelemaan, kehittämään itseään ja tuomaan osaamistaan esille. Työnantajien tarpeisiin pyritään vastaamaan osaavilla ja motivoituneilla ammattilaisilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Ohjaamohankkeessa kehitetään aineettomia palveluita, viranomaisyhteistyötä, 3. sektorin yhteistyötä ja matalankynnyksen ohjaamopalvelua. Ohjaamopalvelun yksilöllinen ohjaus ja nopea saatavuus lisäävät nuorten hyvinvointia ja itsevarmuutta. Tarjolla on asiantuntijuutta, jota nuori voi hyödyntää etsiessään omaa paikkaansa yhteiskunnan jäsenenä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 5 |
| Virastojen välinen liikenne vähenee palveluiden löytyessä yhden oven takaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Ohjaamotoiminnalla edistetään nuorten elämänhallinnollisia taitoja, mahdollisuuksia ohjautua tarvitsemiinsa palveluihin matalalla kynnyksellä, helposti yhden oven kautta. Paremmat mahdollisuudet työllistymiseen sekä oman elämänpolun selkiintymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Palvelut ovat kohderyhmälle yksilöllisiä ja jokainen huomioidaan tasa-arvoisesti. huomioidaan myös asiakkaiden taustat mm. maahanmuuttaja taustat huomioiden tasa-arvoisesti. Hanke edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuutta osallisuuteen yhteiskunnan jäsenenä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Ohjaamo Kempele -hanke on kohdennettu kaikille 15-28, alle 30 vuotiaille Kempeleläisille. Palvelua tapahtuu tarvittaessa suomen, ruotsin ja englannin kielellä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 7 |
| Yhteistyökumppaneiden työkulttuurit tulevat tutuksi ja arvostus toisen tekemää työtä kohtaan kasvaa. Kaikki kohdatut kulttuurit huomioidaan arvostaen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 7 |
| Hankkeella edistetään ympärisöosaamista ja -taitoja työelämän vaatimusten mukaisesti. käytetään kierrätysmateriaaleja ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Käytämme kierrätystä ja kannustamme kierrätykseen. | ||
Ohjaamo Kempele -hankkeessa on luotu yhden oven palvelumalli 15-28-vuotiaille ja kohderyhmälle on tarjottu matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista edistäviä palveluja monikanavaisesti. Työskentelytapoina on ollut yksilöohjaus, pienryhmätoiminta, erilaiset tapahtumat ja teemailtapäivät, luennot/työpajat sekä jalkautuva Ohjaamotyö. Oikea-aikaisilla palveluilla, yksilöohjauksen ja ryhmätoimintojen kautta on parannettu nuorten elämänhallintaa, toimintakykyä, sosiaalista osallisuutta ja minä-pystyvyyttä. Arvoina hankkeen toiminnassa ovat olleet asiakaslähtöisyys, vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, osallisuus ja samanarvoisuus.
Hankkeen tuloksena on rakentunut laaja yhteistyöverkosto ja uusia toimintamalleja on luotu viranomaissektorin, 3. sektorin ja työnantajapuolen välille. Verkostot laajenivat ja monipuolistuivat koko hankkeen ajan ja Ohjaamotoimintoja vietiin myös uudenlaisiin ympäristöihin eri toimijoiden yhteistyönä. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa oli aktiivista ja hankeaikana toteutettiin useita toimenpiteitä yhteistyössä kolmannen sektorin edustajien kanssa. Hankkeen avulla palveluja on onnistuttu tuomaan lähemmäksi kohderyhmää ja helpommin saavutettaviksi. Yhteistyö verkoston sisällä on tiivistynyt ja syventynyt hankkeen seurauksena ja tuonut ymmärrystä erityisesti nuorten elämäntilanteen kokonaisvaltaisen huomioimisen tärkeydestä.
Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja on monipuolistettu ja nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymistä edistetty mm. koulutuksilla ja työnhakutyöpajoilla, kausityöseteleitä jakamalla ja niistä tiedottamalla sekä tukemalla nuoria elämänhallinnallisissa ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Näin on luotu parempia mahdollisuuksia nuorten työllistymiseen, opiskelujen aloittamiseen, mielekkäiden vapaa-ajan palvelujen löytymiseen ja muihin heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja sen myötä edistetty myös nuorisotakuun toteutumista ja ennaltaehkäisty nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä.
Erityistä huomiota hankkeessa on kiinnitetty nuoriin perheellisiin ja heidän vanhemmuutensa vahvistamiseen ja tukemiseen. Kaksi kertaa hankkeen aikana toteutettiin nuorille vanhemmille kysely, joista nousseiden toiveiden pohjalta järjestettiin toimintaa nuorille perheille. Nuoria perheitä tuettiin mm. Tunnetaito-koulutuksilla/-työpajoilla sekä nuorille perheille kohdennetulla Perhebreikki-kohtaamispaikkatoiminnalla. Myös perhevapailta työelämään palaavia nuoria aikuisia on tuettu uuden suunnan löytämisessä.
Hankkeessa on huomioitu valtakunnalliset Ohjaamotoiminnan perusteet. Monialaisia palveluita on tarjottu sekä palvelupisteessä että verkon kautta ja Ohjaamossa on voinut asioida myös ilman ajanvarausta sekä nuoren niin halutessa ilman henkilötietojen kirjausta. Nuoria on osallistettu toiminnan kehittämiseen. Palvelun lähtökohtana on aina nuoren ilmoittama yksilöllinen tarve ja asiakkuus perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen. Toiminnan vaikuttavuutta on seurattu kävijämäärien tilastoinnin, asiakaspalautteen ja yhteistyökumppaneiden palautteen sekä järjestetyn toiminnan sekä toimenpiteiden kautta. Yhtenä mittarina on ollut myös monialaisen yhteistyön toteutumisen ja kehityksen seuranta ja arviointi hankkeen sisäisesti.