|
|
|
Hankekoodi: S21905
Hankkeen nimi: Pikkuduunia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Limingan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186553-2
Jakeluosoite: Liminganraitti 10
Puhelinnumero: 0503093868
Postinumero: 91900
Postitoimipaikka: Liminka
WWW-osoite: http://www.liminka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Salmu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.salmu(at)liminka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401939166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämäosallisuus ja sen edistäminen ovat yksi suomalaisen työllisyyspolitiikan kulmakiviä. Työelämäosallisuuteen liittyy kuitenkin erilaisia haasteita ja ne koskettavat erilaisia ryhmiä. Näitä ovat mm. osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät. Osatyökykyisten lisäksi työnhakijoissa on muista elämäntilanteisiin liittyvistä syistä osa-aikaista tai määräaikaista työtä etsiviä (esim. pienten lasten vanhemmat, opiskelijat, eläkeläiset, sesonkityöläiset ja esimerkiksi valmistumisen ja varusmies-/siviilipalveluksen välinen lyhyt aika).
Viime vuosien työllisyyspalveluiden kehittämisen tuloksena on esille noussut uusi kohderyhmä, osatyökykyiset ja elämäntilanteen vuoksi osa-aikaista työtä etsivät, jotka kaipaavat tuekseen uudenlaisia työllistämisen palveluita. Täyden työviikon ja työttömyyden välille tarvitaan erilaisia välimuotoja.
Tutkimusten mukaan asenteet osatyökykyisiin työnhakijoihin ovat parantuneet viime vuosien aikana. Vaikka asenteet osatyökykyisten työllistämistä kohtaan ovatkin muuttuneet, on muuttuneista asenteista vielä pitkä matka rekrytointiin - pelkkä hyvä aikomus ei vielä työllistä ketään. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu osatyökykyisten työnhakijan ja työelämän tarjonnan kohtaanto-ongelmat. Työmarkkinat eivät vielä riittävällä tasolla tunnista sitä, että osatyökykyiset ovat heterogeeninen kohderyhmä, eikä kohderyhmän osalta voida tehdä yleistyksiä.
Tarvitaankin uusia toimia, joilla lähdetään ratkomaan työnantajien ongelmia osatyökykyisten työllistymisen hyväksi. Karkeasti sanottuna osatyökykyisyys ilmiönä ei tule poistumaan yksilötason ratkaisuilla, vaan tarkoituksena on muuttaa työelämän perusrakenteita siten, että uudenlaiset työsuhteet arkipäiväistyvät, eivätkä vaadi raskaita erityisjärjestelyitä. Kärjistetyksi sanottuna ongelman voi ymmärtää siten, että työllisyysongelmaa ei voida ratkaista, jos työnhakijoille ei löydy töitä - vaikka työnhakijoihin panostettaisiin kuinka paljon. Koska keskustelu osatyökykyisten työelämään poluttamisesta kohti työelämää käydään usein yksilökeskeisesti, jää yritysten näkökulma ja merkitys vähemmälle huomiolle.
Hankkeen keskeisin tavoite on luoda uudenlaisia toimintamalleja purkamaan työllisyyden esteitä osatyökykyisten, osa-aikaisten ja lyhyiden määräaikaisuuksien osalta ratkaisemalla työllistämisen haasteita työnantajarajapinnassa. Keskeisin tavoite on löytää piilo- ja silpputyötä, luoda toimintamalleja ja työkaluja yrittäjien rekrytoinnin esteiden poistamiseksi ja osatyökykyisen työnhakijan eduksi.
Tavoitteisiin vastataan kolmen työpaketin avulla:
1) Työnantajaymmärryksen kartoitus & uusimuotoisen työn näkyväksi tekeminen
2) Työntekijöiden valmentaminen kohti uusimuotoista työtä
3) Uusimuotoisen työn muotoilu & pilotointi yhdessä yrittäjien ja osatyökykyisten/osa-aikaisten työnhakijoiden kanssa
Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmiä ovat osatyökykyiset, osa- tai määräaikaista työtä hakevat työnhakijat sekä paikalliset työnantajatahot (esim. yritykset, kolmas sektori, liminkalaiset kotitaloudet).
Hankkeessa tehtävän kehittämisen tuloksena syntyy työllisyyspalveluihin ja yrityksiin uudenlaisia uusimuotoista työtä tukevia toimintamalleja, joilla parannetaan osatyökykyisten ja osa-/määräaikaisten asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia palveluita yrittäjille helpottamaan osatyökykyisten rekrytointia (esteiden poistaminen). Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että lopputuloksena yhä useampi saa edes osan toimeentulosta työtä tekemällä.
Hankkeen uutusarvo liittyy siihen, miten työnantaja-statusta tarkastellaan, koska hankkeessa on tavoitteena luoda uudenlaisia uusimuotoisia ja jopa hybrideja työsuhteita, on oleellinen uutuusarvo siinä, miten esimerkiksi kuntalaiset voivat toimia työllistäjinä, joko kuntalaiset yhdessä tai kuntalaiset osana yritysten tai yhdistysten rekrytointeja. Näin ollen esimerkiksi osatyökykyiselle on mahdollista rakentaa työtä, joka koostuu kolmen perheen, yhden yrityksen ja yhden yhdistyksen "silpputyöstä". Uudet hankkeen myötä syntyvät toimintamallit ovat monistettavissa laajemmin suomalaisiin kuntiin.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä voidaan lähestyä neljästä näkökulmasta.
Ensimmäinen kohderyhmä muodostuu osatyökykyisistä, osa-aikaista tai määräaikaista työtä hakevista työnhakijoista. Osatyökykyisten taustat ovat moninaiset, mutta yleisimmin kyseessä on henkilö, jolla on jokin sairaus vamma tai muu syy, jonka vuoksi työkyky on heikentynyt. Lisäksi kohderyhmään voidaan laskea kuuluvaksi henkilö, joka on ollut pitkään kokonaan työelämän ulkopuolella ja henkilö voi tarvita helpon laskeutumisen takaisin osaksi työelämään. Kohderyhmä rajataan kuitenkin siten, että se käsittää henkilöt, jotka voidaan laskea osaksi työvoimaa (kuitenkin osatyön näkökulmasta).
Toinen kohderyhmä muodostuu osa-aikaista työtä tai lyhytaikaisia työsuhteita hakevista, kuten ase- ja siviilipalveluksen suorittaneet tai palveluksen keskeyttäneistä, lomautetuista, opiskelijoista, kausi- tai kausiluonteisia töitä etsivistä tai muista elämäntilanteisiin liittyvistä syistä osatyötä etsivistä. Näitä voivat olla esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, jotka haluavat yhdistää nykyistä joustavammin työ- ja perhe-elämän. Näissä tapauksissa tärkeässä osassa on työelämätaitojen ylläpitäminen ja työelämäyhteyden säilyttäminen. Samoin opiskelijat voivat hyötyä uusimuotoisista työsuhteista, joissa työn ja opintojen määrää voidaan vaihdella joustavasti. Samoin opintojen välissä olevat henkilöt voivat puolestaan haluta lyhytaikaisia työsuhteita.
Hankkeessa pyritään tavoittamaan opiskelijaryhmistä ne jotka haluavat tehdä opintojen ohella osa-aikaista työtä, tai jotka ovat opintojen päättymisvaiheessa pudota työelämän ulkopuolelle. Hankkeessa saatetaan esim. järjestää oppilaitoksissa infotyyppisiä tilaisuuksia, joissa pyritään löytämään hankkeen kohderyhmään kuuluvia, esim.työttömyysuhan alaisia henkilöitä. Työskentely opintojen ohella joustavoittaa siirtymistä varsinaiseen työelämään.
Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään sisältyvät henkilöt, jotka ovat välittömän työttömyysuhan alla. Tämä sisältää esimerkiksi pätkä- ja kausityöläiset sekä yt-neuvotteluiden piirissä olevat henkilöt.
Kohderyhmä on hyvin laaja ja heterogeeninen.
Kolmas ja hankkeen kannalta olennainen kohderyhmä ovat liminkalaiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, joilta löytyisi ja olisivat valmiita tarjoamaan erilaista uusimuotoista työntekoa mahdollistavaa "silpputyötä". Kohderyhmän kannalta on erityisen tärkeää kerätä ymmärrystä osatyökykyisten ja osa-aikaisten rekrytoimiseen liittyvistä haasteista ja kehittää niihin ratkaisuja yhdessä. Kyseessä on kaiken kokoiset ja toimialoilla toimivat yritykset, mutta erityisessä asemassa ovat mikro- ja pienet yritykset. Kohderyhmä muodostuu limingan yritysrakenteesta, mutta toisaalta myös siitä, että mikro- ja pienyritykset hyötyvät eniten uudenlaisista työntekemisen muodoista ja työllistämistä helpottavista toimintamalleista. Jos työllisyyden kasvua tarkastellaan yrityskokoluokittain voidaan todeta, että uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksiin. Tästä syystä hankkeessakin keskitytään erityisesti pieniin yrityksiin.
Neljäs ja uutuusarvoltaan ehkä mielenkiintoisin kohderyhmä on kuntalaiset/liminkalaiset kotitaloudet työllistäjinä ja työllisyyspalveluiden kehittäjinä (työllistäjäroolissa). Kohderyhmä on erittäin laaja, mutta hankkeessa etsitään kehittämistyöhön mukaan aktiivisia ja asiasta kiinnostuneita kotitalouksia, joilla on tarjota pientä työtä osatyökykyiselle ja osa- tai määräaikaista työtä etsivälle.
Välilliset kohderyhmät hyötyvät hankkeen tuloksista:
- Muut kunnat --> Kunnat voivat hyödyntää uusia rakennettuja toimintamalleja ja ottaa niitä omaan käyttöönsä hankkeessa tehdyn työn perusteella.
- Limingan Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät --> Yrittäjien edunajajina ja toisaalta myös alan asiantuntijoina hyötyvät uusista ja erityisesti mikro- ja pienten yritysten työllistämisen esteitä poistavista toimintamalleista. Yrittäjänäkökulman vuoksi yrittäjät itse ovat mukana välittömästi kehittämässä uutta palvelua.
- TE-palvelut --> Hyötyvät uudenlaisista työllistymistä edistävistä toimintamalleista ja rohkeista kokeiluista, joita voidaan ottaa käyttöön soveltuvin osin syntyneitä tuloksia.
- Oppilaitokset (esim. OSAO, Luovi, Lukio jne.) --> Oppilaitokset hyötyvät siitä, että opiskelijat ja valmistuvat ohjautuvat tehokkaammin ja nopeammin työelämään. Oppilaitokset hyötyvät välillisesti myös siitä, että opintojen aikana työtä tekevät opiskelijat voivat hyödyntää uusia joustavampia työn teon malleja.
- Puolustusvoimat --> Lyhyiden määräaikaisten töiden tekeminen helpottuu esimerkiksi ennen ja jälkeen opintoja ja asepalvelusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 152 648
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 648
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 190 810
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 810
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 190
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41
Suunniteltu: 230
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeessa kehitettävät uudet toimintamallit kehitetään kuitenkin siten, että luonnonvarojen kestävä käyttö otetaan huomioon esimerkiksi siten, että turhia matkustamisia ei jouduta tekemään (esim. asiakkaat voivat hoitaa asiaa etänä). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ei ole hankkeen päätavoite. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät ole hankkeen päätavoitteita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät ole hankkeen päätavoitteita. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei liity Natura 2000 -ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke linkittyy työllisyyden edistämiseen ja työelämää tukevien palvelurakenteiden kehittämiseen, eikä näin ollen linkity materiaaleihin ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke linkittyy työllisyyden edistämiseen ja työelämää tukevien palvelurakenteiden kehittämiseen, eikä näin ollen linkity uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee paikallisten yrittäjien valmiuksia ja mahdollisuuksia työllistää osapäiväisesti tai osatyökykyinen. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia uusimuotoisia työsuhteita tukevia rekrytoinnin malleja yrittäjien ja työnhakijoiden lähtökohdista. Toimenpiteillä on vaikutuksia paikallisten yrittäjien toimintaan ja kehittämistä tehdään kestävästi yrittäjien ja työnhakijoiden tarpeet huomioiden. Toimintamallit madaltavat yrittäjien kynnystä rekrytoida osa-aikaisesti tai lyhytaikaisesti sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tämä monipuolistaa yrittäjien mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa, kun aikaa oman substanssin kehittämiselle vapautuu ns. suorittavasta työstä. Hankkeessa rakennettavat toimintamallit ja prosessit ovat kopioitavissa muihin kuntiin, joten vaikutukset heijastuvat Liminkaa laajemmin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita uusimuotoisten työsuhteiden syntymistä tukemaan. Uudet palvelut rakennetaan osatyökykyisen, osatyötä haluavan ja toisaalta myös työllistävien tahojen (yritykset, yhdistykset, kansalaiset) rajapintaan. Rajapintaan rakennetaan palveluita jotka kannustavat yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia työllistämään osa-aikaisesti. Palvelun kehittämisen keskiössä on luoda palveluita/kannustimia, jotka tukevat osatyökykyisen rekrytoimista ja samalla tukevat työnantajaa rekrytoinnin ja siihen liittyvässä byrokratiassa. Palveluita on tarkoitus kehittää myös ennakoivaan toimintaan, eli työllisyysuhan alla oleville sekä lyhyissä työsuhteissa oleville. Näin voidaan vaikuttaa osaltaan esimerkiksi työttömyyden kausiluonteisuuteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeen avulla kehitettävät uudet työllisyyttä tukevat palvelut työnhakijoille ja työnantajayrityksille mahdollistavat paikkaan sitomattoman työn kehittymisen ja näin ollen tarve liikkumiselle voi vähentyä. Tämän päivän keskusteluissa ilmastonmuutokseen liittyen työnteon uudet tavat nousevat merkitykselliseen rooliin ja uudenlaisia kehitettäviä toimintamalleja voidaan monistaa ja jatkokehittää muissa kunnissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Jokaisella ihmisellä on oikeus työhön ja toimeentuloon. Työ on yksi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osista ja hankkeella edistetään ihmisen hyvinvointia juuri työelämäosallisuuden näkökulmasta. Uudet kehitettävät toimintamallit lisäävät työnhakijoiden hyvinvointia tarjoamalla omaa jaksamista ja työelämätaitoja vastaavia uusimuotoisia töitä. Lisäksi hanke tukee yrittäjien valmiuksia rekrytoida lyhytaikaisesti, osapäiväisesti tai jollain muulla työllistämisen hybridimuodolla (osana työllistäjäjoukkoa esim.). Kehitettävät toimintamallit tukevat näin ollen myös yrittäjien hyvinvointia poistamalla rekrytoinnin esteitä ja kehittämällä palveluita juuri siten, että niillä ratkaistaan työnantajien ongelmia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeella edistetään työelämätasa-arvoa ja rakennetaan toimintamalleja, jotka mahdollistavat työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien osallistumista työelämään. Työelämän tasa-arvo huomioidaan etenkin toimintamallien kehittämisessä siten, että palkkaus, työolosuhteet, työsuhteiden ehdot ja mahdollisuudet kehittyä uralla ovat tasa-arvoiset jokaiselle työnhakijalle taustasta riippumatta. Yrittäjiä puolestaan kohdellaan tasa-arvoisesti ja jokaista yhtälailla kunnioittavasti riippumatta siitä, millä toimialalla toimii, kuinka monta työllistää tai kuinka esimerkiksi suhtautuu hankkeeseen. Kehitettävät toimintamallit ovat jokaisen yrittäjän tai työllistävän tahon (yhdistykset, yksityiset henkilöt) saatavilla samalla tavalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Kehitettävät palvelut ja toimintamallit ovat saatavilla jokaiselle taustasta riippumatta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työelämän kehittämisen ja erityisesti uusien työllisyyttä tukevien polkujen rakentamisen näkökulmasta työnhakijoiden ja työnantajien monimuotoisuus nähdään voimavarana, jonka pohjalta kehittämistä tehdään. Monimuotoisuuden elementtejä, jotka toimivat kehittämistyön polttoaineena ovat esimerkiksi työnhakijoiden toisistaan poikkeava koulutus ja työkokemus, taidot, työnteon tapa, persoonallisuus ja arvot. Samalla tavalla myös työnantajien monimuotoisuus nähdään toimintamallien kehittämisessä vahvuutena. Monimuotoisuus on voimavara, joka edistää toimintatapojen ja palveluiden kehittymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeen pääasiallinen tavoite ei ole kehittää kulttuuriympäristöä. Välillisesti vaikutukset kulttuuriympäristöön voivat syntyä kuitenki esimerkiksi uudenlaisten työnteon tapojen kautta jotka heijastuvat esimerkiksi tapaan tehdä kehittämistä kunnissa laajemminkin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity ympäristöosaamisen lisääntymiseen. | ||
Pikkuduunia -hankkeen lähtökohtana on ollut mahdollistaa työn tekeminen yhä useammalle osa-aikaista tai keikkatyötä tekemällä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa monipuolisempia työntekemisen muotoja, kohtaamisia työnhakijoiden ja työn tarjoajien välillä, sekä löytää vaihtoehtoja täyden työviikon ja työttömyyden välille. Hankkeessa työtä muotoiltiin erilaisiin elämäntilanteisiin sopiviksi. Osatyökyky (täsmätyökyky) tai työn osa-aikaisuus koskettaa melkein jokaista ihmistä jossain vaiheessa elämää.
Hankkeessa ravisteltiin ajatuksia siitä, mitä työn tekeminen voisi olla. Hankkeen tavoitteena oli löytää piilo- ja silpputyötä (pikkuduuneja), poistaa työllistämisen esteitä ja kehittää uusimuotoista työtä tukevia toimintamalleja. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä: 1) tehtiin uusimuotoista työtä tutuksi, 2) valmennettiin työnhakijoita kohti uusimuotoista työtä, 3) lisättiin ymmärrystä rekrytoinnin haasteista ja 4) muotoiltiin uusimuotoista työtä yhdessä työnantajien ja työnhakijoiden kanssa. Koronapandemia haastoi hankkeen toteuttamista läpi matkan ja ravisteli myös hanketiimin ajatuksia työstä ja työnteon monista mahdollisuuksista muuttuvassa ajassa.
Pikkuduunia-hankkeen kohderyhmänä olivat osa- tai määräaikaista työtä hakevat työnhakijat (esim. opiskelijat, perhevapaalla olevat pienten lasten vanhemmat, täsmätyökykyiset, uuden työn etsijät/kokeilijat, itsensä työllistäjät, eläkeläiset) sekä paikalliset työnantajatahot (esim. yritykset, kolmas sektori, kotitaloudet).
Hankkeen toimintamuotoina olivat yksilö- ja ryhmävalmennus, kokonaisvaltainen rekrytointipalvelu, sekä erilaiset tapahtumat verkossa ja hybridisti toteutettuna. Hankkeessa luotiin kohtaamispaikkoja pikkuduunin hakijoille ja tarjoajille sekä lisättiin tietoisuutta uusimuotoisesta työstä. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja osa-aikainen projektityöntekijä. Yhteistyötä tehtiin Limingan kunnan työllisyyspalveluiden, Limingan lukion, Perhevapaalta työelämään -hankkeen, laskutuspalvelu Omapaja Oy:n ja muiden keskeisten verkostojen kanssa.
Hankkeen kaikkia toimia ohjasi ratkaisukeskeinen työote ja rohkeat kokeilut, joissa huomioitiin eri kohderyhmien tarpeet ja toiveet. Hankkeen toiminnoissa hyödynnettiin valmennuksellisia, toiminnallisia ja palvelumuotoilun menetelmiä. Toiminnan perustana oli ihmisen kokonaisvaltainen, kannustava ja yksilöllisen elämäntilanteen huomioiva kohtaaminen. Hankkeessa tehtiin luovia kokeiluja ihmisten osallistamiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi verkon eri alustoilla.
Hankkeessa tavoitettiin jopa 1 000 kohderyhmään kuuluvaa asiakasta. Asiakaskirjauksia (aloitus- ja lopetuslomakkeet) saatiin n.150 henkilöltä, tämä oli erityisen haastaa varsinkin lopetuslomakkeiden osalta. Facebookin Pikkuduunia Limingassa -ryhmän kautta tavoitettiin yli 500 pikkuduuneista kiinnostunutta liminkalaista työnhakijaa ja työn tarjoajaa. Ryhmä perustettiin kokeiluna pikkuduunin hakijoille ja tarjoajille yhtenä ratkaisuvaihtoehtona kohtaanto-ongelmaan. Tämän lisäksi tietoisuus uusimuotoisen työn monista mahdollisuuksista levisi tätäkin laajemmalle hankkeen aktiivisen viestinnän myötä.
Hankkeen tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta syntyi uusia toimintamalleja, jotka ovat hyödynnettävissä Limingan kunnan palveluissa eri ikäisille työnhakijoille, yrittäjille ja kuntalaisille. Toimintamallit ovat monistettavissa myös laajemmin suomalaisiin kuntiin. Tietoisuutta lisättiin osallistumalla esim. Kuntatyö2030 -kampanjaan. Keskeisiä hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ovat palkittu Mahdollisuuksien kesä -nuorten kesätyökonsepti, Duunipaja-ryhmävalmennus, voimauttava ja vahvuuslähtöinen CV-sparraus työnhakijoille, sekä Arjen apuri -rekrypalvelu yrittäjille ja kotitalouksille.
Hankkeen tärkeänä tuloksena työnteon uudet tavat ja muodot tulivat tutuksi. Oli hienoa huomata miten varsinkin nuoremmilla oli valmiutta ja rohkeutta tarttua kokeilemaan uutta. Uusia työ- ja työllistämismahdollisuuksia avattiin kaiken ikäisille. Hankkeen asiakkailta kerätyn palautteen perusteella onnistuimme tietoisuuden lisäämisessä. Ammatillinen itsetuntemus ja -itsetunto vahvistui, oma kokemus pystymisestä kasvoi, ja työelämätoiveet kirkastuivat. Yrittäjien ja kotitalouksien työllistämisen kynnystä onnistuttiin madaltamaan.
Keskeisenä havaintona hankkeessa oli, että rakenteet eivät vielä kovin hyvin tue uusimuotoista työtä. Työnhakijoiden ja osittain myös työnantajien valmiudet uusimuotoiseen työhön vaihtelevat. Samalla työtä halutaan tehdä ja teettää entistä joustavammin. Tarvitaan lisää tietoa uuden työn mahdollisuuksista, erilaisia tukitoimia työnhakijoille ja työn tarjoajille sekä rakenteellisia muutoksia mahdollistamaan työn vastaanottamista, tekemistä ja tarjoamista nykyistä ketterämmin.
Inhimillisestä näkökulmasta erilaisuuden huomioiva työelämä lisää ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteiskunnallisesti muutos mahdollistaisi merkittävän työntekijäresurssin saamisen työmarkkinoiden käyttöön. Työelämän muuttuessa yhteiskunnan pitää muuttua mukana ja tarjota monipuolisempia työnteon malleja. Tarvitaan lisää tietoa ja taitoja ohjata uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin. Pikkuduuni mahdollistaa joustavan työnteon eri elämäntilanteissa.