Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21907

Hankkeen nimi: INTO2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2250205-2

Jakeluosoite: Pl 67

Puhelinnumero: +358 19 778 3000

Postinumero: 05801

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.hyria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Korkeamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.korkeamaki(at)hyria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 672 4187

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskuntayhtymä Tavastia, 0205303-4
Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä, 0626288-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hetken työelämässä osaamisvaatimukset laajenevat, muuttuvat ja kasvavat. Työelämässä tunnistettavat ilmiöt liittyvät pirstaloituvaan työelämään, työn kuormittumistekijöihin, jatkuvaan uudistumiseen, tiedon hyödyntämiseen ja digitalisaatioon. Työelämän kognitiiviset vaatimukset kasvavat ja työtehtävät vaativat enemmän tiedonkäsittelykykyä. Työntekijöiden valmiudet kohdata muutostilanteita ja uudistumistarpeita ovat jatkuvasti ajankohtaista. Väestön ikärakenne muuttuu kiihtyvässä tahdissa niin, että työmarkkinoilta poistuu enemmän työtekijöitä, kuin sinne tulee.
INTO2 –hankkeessa tavoitteena on parantaa hankeorganisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia tämän hetken työelämän vaatimusten paineessa. Pyrkimyksenä on hankkeeseen osallistuvan työyhteisön, työn johtamisen ja yksilön piirteiden työhyvinvointia edistävien tekijöiden kasvattaminen siten, että tavoitteena on mahdollisimman hyvin ja menes-tyksellisesti toimiva työpaikka, jossa työnilo ja työn imu toteutuvat ja osaaminen vastata työelämän haasteisiin lisäänty-vät.

Tavoitteisiin päästään organisaatiokohtaisesti suunnitelluilla kehittämistoimenpiteillä, jotka luodaan yhdessä asiakasorganisaation kanssa. Pääpainona kehittämistoimenpiteissä on luoda toimintatapoja, joissa koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen, koska työntekijä sitoutuu paremmin työhön, jossa on vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, kuin ylhäältä annettuihin tavoitteisiin.

Toteutusten päättyessä kerätään palautetta ja arvioidaan vaikutuksia, onnistumista sekä jatkokehittämistä työyhteisöissä sekä valmennuksen sisällöissä. Kaikissa toimenpiteissä työote on sekä tavoitteita että työtä arvioivaa.

Hankkeen tuloksena syntyy hankeorganisaatioissa esiintuovia tarinoita, joiden hyvien esimerkkien ja käytäntöjen tunnistamisella ja jakamisella siten, että mahdollisimman moni hämäläinen ja uusimaalainen organisaatio voi hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan ja voi näin esimerkin kautta lähteä kehittämään työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Hankkeen uutuusarvona on työelämän laadun kehittäminen tunnistamalla kehittämisen alueet ja tilanteeseen sopivat toi-mintatavat. Asiakasorganisaation tarpeet ovat tässä hankkeessa alku ja lähtökohta. Kaikki kehittämisprosessin valinnat tehdään asiakastarpeet edellä ja osallistaen. Uutuusarvona on myös hanketavoitteiden ohjaamana strategisen tason vaikutukset hankeorganisaatioissa sekä kohderyhmän laajentuminen myös julkishallinnon organisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta liittyvät vahvasti horisontaaliseen periaatteen kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus osa-alueeseen, koska hankkeen päätavoite on kaikkia osallistavan, innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukeminen ja sillä on suora vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa pohditaan, miten sukupuoli huomioidaan toteutuksessa. Lisäksi seurataan tilastoilla naisten ja miesten osallistumista eri toimenpiteisiin. Pyritään lisäämään miesvaltaisen teknisen alan osallistumista kehittämiseen. Myös ulkopuoliset asiantuntijat ohjeistetaan sukupuolinäkökulman huomioimiseen palvelujen toteuttamisessa. Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla myös miehet osallistetaan ja innostetaan kehittämistyöhön sekä tuetaan heidän kehittämistyötään heille sopivin tavoin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminta-alueen yrityskenttä on pienyrittäjävaltaista, noin 60 % yrityksistä on yksinyrittäjiä ja alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 93 %. Elinkeinorakenne on erittäin palvelukeskeinen: yrityksistä noin 75 % toimii palvelujen ja kaupan alalla ja teollisia yrityksiä on vajaat 10 %. Työpaikoista huomattava osa on julkisen sektorin työpaikkoja (kaupunki, oppilaitokset, terveydenhoito).

Hankkeen kohderyhmä on mikro- ja pk-yritysten ja julkisen sektorin esimiehet ja henkilöstö sekä yrittäjät. Toimijoittain voi tulla painotuksia ja eroja johtuen alueen elinkeinorakenteesta. Hakevassa toiminnassa hyödynnetään toisaalta päättyneen INTO-hankkeen asiakkuuksia erittäin perustellusta ja painavasta syystä (esimerkiksi INTO-toiminta on jäänyt lyhyeksi, alle 6 kk, ja työhyvinvoinnin kehittäminen jäänyt kesken), mutta yritys- ja työorganisaatiotasoisesti tarkasteluna haetaan uusia avauksia niihin suuntiin, joissa ei ole aiemmin yhteisyötä työhyvinvoinnin lisäämisessä tehty.

Hakemuksen kohdassa 12.1. on arvioitu osallistuvien yritysten määrää. Sen lisäksi hankkeeseen tavoitellaan yhteensä 5 julkishallinnon organisaatiota/ toimintayksikköä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Osatoteuttajien työelämäyhteistyötä tekevä henkilöstö ja heidän osaamisensa lisääntyminen työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Erilaisten työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat sekä yksityiset työhyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 166

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 728

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa

Seutukunnat: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Järvenpää, Jokioinen, Nurmijärvi, Tammela, Hyvinkää, Hausjärvi, Hämeenlinna, Loppi, Forssa, Humppila, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 325

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten väliset erot liittyen esimerkiksi työympäristössä toimimisen/yritysjohtamisen ja muun elämän yhdistämiseen, etenkin naisyrittäjien parissa. Naiset ovat usein korkeammin koulutetumpia kuin miehet, joka voi näkyä parempana tietoisuutena hyvinvointi- ja terveyskysymysten osalta. Naisyrittäjät painottuvat palvelualalle, jossa on fyysisten rasitusten lisäksi myös henkistä kuormittavuutta asiakaskohtaamisten kautta. Perinteisesti miesvaltaisilla aloilla korostuu puolestaan fyysinen rasitus ja siihen liittyvät työturvallisuustekijät, jolloin henkinen rasittavuus voi jäädä vähälle huomiolle. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota miesyrittäjien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Olemme tunnistaneet kohderyhmäorganisaatioiden sukupuolijakauman painottuvan niin, että esim. teknisillä ja tuotannollisilla aloilla henkilöstö on pääosin miehiä ja puolestaan esim. elintarviketeollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla naisia. Huomioimme tämän hankkeen toimenpiteissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tuotannollisissa ja erityisesti tekniikan aloilla henkilöstö on suurimmaksi osaksi miehiä. Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa pohditaan, miten sukupuoli huomioidaan toteutuksessa. Lisäksi seurataan tilastoilla naisten ja miesten osallistumista eri toimenpiteisiin. Pyritään lisäämään miesvaltaisen teknisen alan osallistumista kehittämiseen. Myös ulkopuoliset asiantuntijat ohjeistetaan sukupuolinäkökulman huomioimiseen palvelujen toteuttamisessa. Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla myös miehet osallistetaan ja innostetaan kehittämistyöhön sekä tuetaan heidän kehittämistyötään heille sopivin tavoin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei varsinaisesti ole sukupuolten tasa-arvoa edistävä. Kuitenkin osa työhyvinvoinnin kehittämistä työpaikoilla on, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu työpaikoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 9
Hankkeen toimenpiteillä edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä henkilöstön osaamista kehittämällä. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä edesautetaan työurien pidentämistä/jatkamista ja työssäjaksamista. Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti yrittäjät, mikro- ja PK-yritykset ja työorganisaatiot, joissa työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on merkityksellinen asia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa ei varsinaisesti kehitetä yritysten aineettomia tuotteita tai palveluja, mutta kehittämistoiminnalla voi olla vaikutasta niiden kehittämiseen. Erityisesti hankkeessa huomioitavat digitaaliset työhyvinvointia edistävät ratkaisut sekä etäjohtamisen menetelmät voivat edesauttaa tätä ulottuvuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeella tuetaan yritysten tuottavuuden kehittämistä työhyvinvoinnin kehittämisen kautta. Logistisilla ratkaisuilla ja logistiikkaosaamisen kehittämisellä on merkitystä tämän osa-alueen kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on kaikkia osallistavan, innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukeminen ja sillä on suora vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa kartoitetaan henkilöstön osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja innostumisen astetta ja tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma, johon tämä aihealue osittain liittyy. Hankkeen tavoitteena on saada myös miehet osallistumaan oman työn ja itsensä kehittämisestä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke huomioi yritysten/ työorganisaatioiden henkilöstön moninaisuuden ja erilaisuuden osana työyhteisön kehittämistyötä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa tehdään henkilötasolle tai vähintään henkilöstöryhmätasolle menevää kehittämisssuunnitelmaa. Jos yritykselle on merkityksellinen tämä ekologisen kestävyyden osa-alue ja sen kehittäminen, nousee se esiin myös kehittämissuunnitelmassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-