Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21907

Hankkeen nimi: INTO2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2250205-2

Jakeluosoite: Pl 67

Puhelinnumero: +358 19 778 3000

Postinumero: 05801

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.hyria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Korkeamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.korkeamaki(at)hyria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 672 4187

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hetken työelämässä osaamisvaatimukset laajenevat, muuttuvat ja kasvavat. Työelämässä tunnistettavat ilmiöt liittyvät pirstaloituvaan työelämään, työn kuormittumistekijöihin, jatkuvaan uudistumiseen, tiedon hyödyntämiseen ja digitalisaatioon. Työelämän kognitiiviset vaatimukset kasvavat ja työtehtävät vaativat enemmän tiedonkäsittelykykyä. Työntekijöiden valmiudet kohdata muutostilanteita ja uudistumistarpeita ovat jatkuvasti ajankohtaista. Väestön ikärakenne muuttuu kiihtyvässä tahdissa niin, että työmarkkinoilta poistuu enemmän työtekijöitä, kuin sinne tulee.
INTO2 –hankkeessa tavoitteena on parantaa hankeorganisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia tämän hetken työelämän vaatimusten paineessa. Pyrkimyksenä on hankkeeseen osallistuvan työyhteisön, työn johtamisen ja yksilön piirteiden työhyvinvointia edistävien tekijöiden kasvattaminen siten, että tavoitteena on mahdollisimman hyvin ja menes-tyksellisesti toimiva työpaikka, jossa työnilo ja työn imu toteutuvat ja osaaminen vastata työelämän haasteisiin lisäänty-vät.

Tavoitteisiin päästään organisaatiokohtaisesti suunnitelluilla kehittämistoimenpiteillä, jotka luodaan yhdessä asiakasorganisaation kanssa. Pääpainona kehittämistoimenpiteissä on luoda toimintatapoja, joissa koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen, koska työntekijä sitoutuu paremmin työhön, jossa on vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, kuin ylhäältä annettuihin tavoitteisiin.

Toteutusten päättyessä kerätään palautetta ja arvioidaan vaikutuksia, onnistumista sekä jatkokehittämistä työyhteisöissä sekä valmennuksen sisällöissä. Kaikissa toimenpiteissä työote on sekä tavoitteita että työtä arvioivaa.

Hankkeen tuloksena syntyy hankeorganisaatioissa esiintuovia tarinoita, joiden hyvien esimerkkien ja käytäntöjen tunnistamisella ja jakamisella siten, että mahdollisimman moni hämäläinen ja uusimaalainen organisaatio voi hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan ja voi näin esimerkin kautta lähteä kehittämään työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Hankkeen uutuusarvona on työelämän laadun kehittäminen tunnistamalla kehittämisen alueet ja tilanteeseen sopivat toi-mintatavat. Asiakasorganisaation tarpeet ovat tässä hankkeessa alku ja lähtökohta. Kaikki kehittämisprosessin valinnat tehdään asiakastarpeet edellä ja osallistaen. Uutuusarvona on myös hanketavoitteiden ohjaamana strategisen tason vaikutukset hankeorganisaatioissa sekä kohderyhmän laajentuminen myös julkishallinnon organisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta liittyvät vahvasti horisontaaliseen periaatteen kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus osa-alueeseen, koska hankkeen päätavoite on kaikkia osallistavan, innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukeminen ja sillä on suora vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa pohditaan, miten sukupuoli huomioidaan toteutuksessa. Lisäksi seurataan tilastoilla naisten ja miesten osallistumista eri toimenpiteisiin. Pyritään lisäämään miesvaltaisen teknisen alan osallistumista kehittämiseen. Myös ulkopuoliset asiantuntijat ohjeistetaan sukupuolinäkökulman huomioimiseen palvelujen toteuttamisessa. Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla myös miehet osallistetaan ja innostetaan kehittämistyöhön sekä tuetaan heidän kehittämistyötään heille sopivin tavoin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminta-alueen yrityskenttä on pienyrittäjävaltaista, noin 60 % yrityksistä on yksinyrittäjiä ja alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 93 %. Elinkeinorakenne on erittäin palvelukeskeinen: yrityksistä noin 75 % toimii palvelujen ja kaupan alalla ja teollisia yrityksiä on vajaat 10 %. Työpaikoista huomattava osa on julkisen sektorin työpaikkoja (kaupunki, oppilaitokset, terveydenhoito).

Hankkeen kohderyhmä on mikro- ja pk-yritysten ja julkisen sektorin esimiehet ja henkilöstö sekä yrittäjät. Toimijoittain voi tulla painotuksia ja eroja johtuen alueen elinkeinorakenteesta. Hakevassa toiminnassa hyödynnetään toisaalta päättyneen INTO-hankkeen asiakkuuksia erittäin perustellusta ja painavasta syystä (esimerkiksi INTO-toiminta on jäänyt lyhyeksi, alle 6 kk, ja työhyvinvoinnin kehittäminen jäänyt kesken), mutta yritys- ja työorganisaatiotasoisesti tarkasteluna haetaan uusia avauksia niihin suuntiin, joissa ei ole aiemmin yhteisyötä työhyvinvoinnin lisäämisessä tehty.

Hakemuksen kohdassa 12.1. on arvioitu osallistuvien yritysten määrää. Sen lisäksi hankkeeseen tavoitellaan yhteensä 5 julkishallinnon organisaatiota/ toimintayksikköä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Osatoteuttajien työelämäyhteistyötä tekevä henkilöstö ja heidän osaamisensa lisääntyminen työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Erilaisten työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat sekä yksityiset työhyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 913

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 413

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 728

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 461 048

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Hämeenlinna, Järvenpää, Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi, Nurmijärvi, Humppila, Janakkala, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 325

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten väliset erot liittyen esimerkiksi työympäristössä toimimisen/yritysjohtamisen ja muun elämän yhdistämiseen, etenkin naisyrittäjien parissa. Naiset ovat usein korkeammin koulutetumpia kuin miehet, joka voi näkyä parempana tietoisuutena hyvinvointi- ja terveyskysymysten osalta. Naisyrittäjät painottuvat palvelualalle, jossa on fyysisten rasitusten lisäksi myös henkistä kuormittavuutta asiakaskohtaamisten kautta. Perinteisesti miesvaltaisilla aloilla korostuu puolestaan fyysinen rasitus ja siihen liittyvät työturvallisuustekijät, jolloin henkinen rasittavuus voi jäädä vähälle huomiolle. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota miesyrittäjien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Olemme tunnistaneet kohderyhmäorganisaatioiden sukupuolijakauman painottuvan niin, että esim. teknisillä ja tuotannollisilla aloilla henkilöstö on pääosin miehiä ja puolestaan esim. elintarviketeollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla naisia. Huomioimme tämän hankkeen toimenpiteissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tuotannollisissa ja erityisesti tekniikan aloilla henkilöstö on suurimmaksi osaksi miehiä. Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa pohditaan, miten sukupuoli huomioidaan toteutuksessa. Lisäksi seurataan tilastoilla naisten ja miesten osallistumista eri toimenpiteisiin. Pyritään lisäämään miesvaltaisen teknisen alan osallistumista kehittämiseen. Myös ulkopuoliset asiantuntijat ohjeistetaan sukupuolinäkökulman huomioimiseen palvelujen toteuttamisessa. Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla myös miehet osallistetaan ja innostetaan kehittämistyöhön sekä tuetaan heidän kehittämistyötään heille sopivin tavoin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei varsinaisesti ole sukupuolten tasa-arvoa edistävä. Kuitenkin osa työhyvinvoinnin kehittämistä työpaikoilla on, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu työpaikoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 9
Hankkeen toimenpiteillä edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä henkilöstön osaamista kehittämällä. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä edesautetaan työurien pidentämistä/jatkamista ja työssäjaksamista. Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti yrittäjät, mikro- ja PK-yritykset ja työorganisaatiot, joissa työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on merkityksellinen asia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa ei varsinaisesti kehitetä yritysten aineettomia tuotteita tai palveluja, mutta kehittämistoiminnalla voi olla vaikutasta niiden kehittämiseen. Erityisesti hankkeessa huomioitavat digitaaliset työhyvinvointia edistävät ratkaisut sekä etäjohtamisen menetelmät voivat edesauttaa tätä ulottuvuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeella tuetaan yritysten tuottavuuden kehittämistä työhyvinvoinnin kehittämisen kautta. Logistisilla ratkaisuilla ja logistiikkaosaamisen kehittämisellä on merkitystä tämän osa-alueen kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on kaikkia osallistavan, innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukeminen ja sillä on suora vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa kartoitetaan henkilöstön osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja innostumisen astetta ja tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma, johon tämä aihealue osittain liittyy. Hankkeen tavoitteena on saada myös miehet osallistumaan oman työn ja itsensä kehittämisestä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke huomioi yritysten/ työorganisaatioiden henkilöstön moninaisuuden ja erilaisuuden osana työyhteisön kehittämistyötä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitava asia.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa tehdään henkilötasolle tai vähintään henkilöstöryhmätasolle menevää kehittämisssuunnitelmaa. Jos yritykselle on merkityksellinen tämä ekologisen kestävyyden osa-alue ja sen kehittäminen, nousee se esiin myös kehittämissuunnitelmassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

INTO2-hanke pureutui työelämässä tunnistettuihin ilmiöihin tarjoten organisaatioille asiakaslähtöisiä keinoja sekä menetelmiä vastata alati kasvaviin, muuttuviin ja laajeneviin työelämän osaamisvaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta tunnistamalla yhdessä asiakkaan kanssa yrityksen kehittämiskohteita tarjoamalla merkityksellistä ja vuorovaikutteista valmennusta, tukea sekä sparrausta. Kehittämisprosessin kulmakivinä toimivat koko työyhteisön osallistaminen ja jatkuvan palautteen kerääminen, joiden avulla haluttiin varmistua valmennuksen vaikuttavuudesta organisaation toimintaan ja sitä kautta hyvinvoinnin sekä tuottavuuden lisääntymiseen.

INTO2-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Hyria koulutus, Koulutuskuntayhtymä Tavastia sekä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (LHKK). Jokainen osatoteuttaja toi hankkeeseen oman erityispainotuksen osaamisensa mukaan:

Hyria: itseohjautuvuus ja valmentava johtaminen, asiakas- ja voimavaralähtöinen kehittäminen, dialogisuus
Tavastia: työhyvinvoinnin kehittäminen voimavaralähtöisesti, Mental Management Tavastia –mallin mukainen kehittäminen
LHKK: henkilöstön osallistaminen kehittämiseen, sparraus, digitalisaatio


INTO2-verkostohanketta toteutettiin osana ammatillisten oppilaitosten työelämä kehittämis- sekä palvelutehtävää Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Toteutuksissa kehitettiin mikro- ja pk-yritysten että julkishallinnon organisaatioiden työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä jaettiin hyviä käytänteitä verkoston sisällä. Valmennusten kohderyhminä oli esihenkilöitä, henkilöstöä ja yrittäjiä. Tavoitteena oli, että valmennuksiin osallistuu 30 yritystä tai organisaatiota ja tämä tavoite saavutettiin. Valmennuksiin osallistui yhteensä 521 henkilöä. Hankkeessa oli mukana mm. tuotannollisia, maanrakennusalan, palvelualan sekä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Tarkoituksena oli, että yrityksen tapa tehdä asioita muuttuu tarvelähtöisen sekä osallistavan valmennuksen, ohjauksen ja sparrauksen avulla.

INTO2-hankkeen suunnitelma ja toimenpiteet pohjautuivat ajatukseen, jossa koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen, koska työntekijä sitoutuu paremmin työhönsä, jossa on vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, kuin ylhäältä päin annettuihin tavoitteisiin. Samalla haluttiin tuoda esiin henkilöstön hyvinvoinnin merkitys tuottavuuden kasvussa sekä sitä kautta havainnollistaa organisaatioille hyvinvoinnin strategiset vaikutukset yritystoimintaan ja yritysten asiakkaiden kokemaan palvelun laatuun.

Valmennukset toteutettiin asiakaslähtöisesti kartoittamalla asiakkaan tarpeet ja sopimalla yhdessä valmennettavien kanssa kehittämisen kohteet sekä valmennusten toteutustavat. Valmennuksissa käytettiin osallistavia ja innostavia keinoja ja menetelmiä ottaen huomioon jokaisen työyhteisön oma ainutkertainen tapa toimia. Kestävä kehitys huomioitiin materiaalien ja kulkuvälineiden valinnoissa, valmennusten toteutustavoissa, aineettomien palvelujen käyttämisessä ja sosiaalisena vastuuna työntekijöiden työhyvinvoinnista pitkällä tähtäimellä, jolloin mahdollistuu työurien pidentyminen, sairaspoissaolojen ja työvoiman vaihtuvuuden pieneneminen, joilla puolestaan on positiivinen vaikutus yritysten tuottavuuteen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen työpaikoilla on myös työhyvinvoinnin edistämistä.

INTO2-hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa havaittiin, että hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö lisää yrityksen tuottavuutta. Hankkeen aikana tuotettiin työyhteisöille uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja ja malleja sekä hyödynnettiin myös hyviä jo olemassa olevia menetelmiä ja malleja. Hankkeen toimenpiteet paransivat yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Toteutuksissa kiinnitettiin huomiota myös organisaatioiden johtamiseen, yrittäjänä toimimiseen sekä oman työn johtamiseen liittyviin haasteisiin.

Hankkeen toimenpiteillä edistettiin paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä henkilöstön osaamista lisäämällä. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä edesautettiin työurien pidentämistä tukemalla osallistuneiden henkilöiden työssäjaksamista ja työhyvinvointia.

INTO2-hankkeella tavoiteltiin yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantumista kasvattamalla työhyvinvointia edistäviä tekijöitä, jotka lisäävät yksilön ja työyhteisön osaamista, työn imua sekä iloa. Lisäksi hankkeen kautta alueen yritysten parantunut työhyvinvointi lisää yritysten vetovoimaa työnantajana sekä lisää mielikuvaa ja todellisuutta työnteon vetovoimatekijänä.