Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21908

Hankkeen nimi: Askelmerkit - Ihmisen kokoiset askelmerkit sote-alan pk-yritysten esimiestyössä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 30.7.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5 (Kiljavantie 6)

Puhelinnumero: 09-29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Mattila-Aalto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.mattila-aalto(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3431896

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke kehittää innovatiivista ja eettistä tiedolla johtamista ja etsii johtamishaasteisiin käytännönläheisiä ratkaisuja,

jotka soveltuvat sote-alan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja edistävät niiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Hanke tuottaa käytännöllisiä välineitä työsuoritusten johtamiseen lähtökohtina tutkittu johtamistieto ja tieto yritysten operatiivisesta toiminnasta. Kehittäminen perustuu yhteistoiminnallisesti tuotettuun käsitykseen siitä, miten pk-yrityksissä vallitseva arkiymmärrys haastaa tutkitun johtamistiedon, mitä pk-yrityksissä pidetään lähtökohtaisesti pätevänä johtamistietona, minkälaisiin johtamishaasteisiin yritykset ovat valmiita tarttumaan, mitä kehittämään ja minkälaiseen kehittämiseen sitoutumaan.

Hankkeen tavoitteena on sitouttaa sote-alan pk-yrityksiä johtamisen kehittämiseen, tunnistaa niiden johtamisen nykytila ja osaamisvajeet sekä haastaa tutkitulla tiedolla yrityksiä kehittämään johtamista. Kehittäminen tapahtuu määrittämällä potentiaalisia kehityspolkuja ja etsimällä nopeiden kokeilujen avulla tutkittuun tietoon perustuvia käytännön johtamisratkaisuja, joiden toteuttaminen edistää henkilöstön työhyvinvointia parantaen sen kautta toiminnan tuottavuutta. Toimenpiteinä on yrityksiä ja niiden henkilöstöä sitouttava johtamisen itsearviointi, vertaisverkostokehittäminen, johtamisen kehityspolkujen tunnistaminen ja yrityksen tarpeisiin vastaavan kehityspolun määrittäminen, yrityksissä toteuttavat johtamisen muutoskokeilut sekä kehityspolun suuntaaminen seurantatiedon avulla.

Hankkeen tuloksena yritykset sitoutuvat innovatiivisen ja eettisen tiedolla johtamisen kehittämiseen ja ymmärtävät entistä paremmin tutkitun tiedon merkityksen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän liiketoiminnan johtamisessa. Yritykset panostavat johtamisen kehittämiseen etsien omaehtoisesti ja verkostoyhteistyössä johtamisen kehityssuuntia, jotka auttavat niitä menestymään ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, työvoiman saatavuuteen, henkilöstön uupumiseeen ja sairauspoissaoloihin sekä eettiseen hoitoon ja hoivaan. Johtaminen tapahtuu henkilöstöä osallistaen, mikä innostaa kehittämään työtä innovatiivisesti henkilöstön osaamista ja luovuutta hyödyntäen ja tukien. Yritykset tekevät tietoon perustuvia johtamisen muutoksia ja seuraavat niiden vaikutuksia työhyvinvointiin.

Hankkeen lopputuloksena syntyy analysoitu käsitys sote-alan pk-yritysten vallitsevista johtamiskäytännöistä ja johtamisen keskeisistä puutteista yritysvalmennuksen, -ohjauksen ja -neuvonnan entistä paremmaksi kohdentamiseksi. Lisäksi tunnistetaan ja määritetään tutkittuun johtamistietoon perustuvia johtamisen kehittämisen tapoja, jotka soveltuvat pk-yrityksiin sote-alalla sekä kuvataan erilaisiin pk-yrityksissä ilmeneviin johtamishaasteisiin vastaavia kehityspolkuja pk-yritysten ja niitä valmentavien tahojen hyödynnettäväksi. Hankkeen tulokset tukevat pienten ja keskisuurten yritysten ja niissä työskentelevien yhdenvertaisuutta sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, jolla on vaikutusta työllistymiseen ja työurien jatkumiseen työvoimapulasta ja henkilöstön jaksamisongelmista kärsivällä sote-alalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen primäärikohderyhmä on sote-alalla toimivat pk-yritykset ja niiden henkilöstö. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu sekä yritysjohto/yrittäjä, työnjohto että työntekijät. Kehityspolkuja ja kokeiluja arvioimalla tuotetaan tietoa siitä, edistävätkö tehdyt johtamismuutokset valitulla johtamispolulla etenemistä sekä tietoa siitä, miten muutokset vaikuttavat työhyvinvointiin yrityksessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sekundaarikohderyhmä ovat edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatiot sekä yritys- ja johtamisvalmennusta toteuttavat tahot. Käytännössä sekundaarikohderyhmä muodostuu sote-alan pk-yritysten ammatillisesta edunvalvonnasta vastaavista tahoista (yrittäjäliitot, yrittäjäyhdistykset ja ammattiliitot), ammatillisesta ja johtamiskoulutuksesta vastaavista tahoista (ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) sekä pk-yrityksille neuvonta-, kehittämis- ja valmennuspalveluja tuottavista tahoista, kuten kunnallisista yrityskehitysyhtiöistä (ritysneuvojat, yrityskehittäjät ja konsultit).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 761

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 109

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Raaseporin, Lounais-Pirkanmaan, Loviisan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Myrskylä, Tuusula, Vantaa, Mänttä-Vilppula, Ikaalinen, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Sipoo, Lempäälä, Orivesi, Karkkila, Kirkkonummi, Nokia, Hanko, Virrat, Urjala, Parkano, Järvenpää, Inkoo, Vihti, Loviisa, Porvoo, Askola, Punkalaidun, Hyvinkää, Nurmijärvi, Pornainen, Pukkila, Lohja, Pirkkala, Kangasala, Tampere, Espoo, Vesilahti, Ruovesi, Lapinjärvi, Raasepori, Kerava, Mäntsälä, Akaa, Sastamala, Pälkäne, Helsinki, Juupajoki, Siuntio, Kauniainen, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtaosa sote-alan pk-yrityksissä työskentelevistä on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtaosa sote-alan pk-yrityksissä työskentelevistä on naisia, mutta esimiesasemassa on usein erityisesti miehiä. Sukupuolinäkökulma ja sen tuomat haasteet otetaan huomioon johtajana ja johdettavana olemisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa itsestään selvästi läpileikkaavia teemoja. Hanke edistää sote-alan pk-yrityksissä työskentelevien henkilöiden tasa-arvoa tutkittuun tietoon perustuvassa johtamisessa suhteessa suurin yrityksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 2
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien, ja ympäristöasiat otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon hyödyntämällä esimerkiksi video- ja puhelinpalavereita sekä muita resurssiviisaita työskentelyvälineitä (erityisesti sosiaalinen media)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Edellä esitetyllä on suora vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hanke parantaa kohdeyritysten henkilöstön asennetta tulevaisuuden kehityksen tuomiin haasteisiin ja muutoksiin. Tämä tukee resurssiviisasta ja toiminnan laaja-alaiseen kestävyyteen tähtäävää ajattelua.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta edellä esitettyjen kohtien seurauksena ympäristöön kohdistuva rasitus vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Hanke tuottaa pääsääntöisesti digitaalisia materiaaleja ja kannustaa hankkeeseen osallistuvia yrityksiä samaan. Hankkeessa käytetään ekologisesti kestäviä materiaaleja aina, kun siihen on mahdollisuus (esim. uusiokäytettävät tarjoiluastiat ja digitaaliset materiaalit joista ei synny jätettä)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 2
Hanke huomioi kaikessa toiminnassa energiatehokkuuden, suosii verkkoneuvotteluvälineitä, joukkoliikennettä ja välttää turhaa matkustamista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke edistää yritysten henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia sekä työn innovatiivista tiedolla johtamista, jotka ehkäisevät työssä uupumista, sairauslomia, työn ja toimialan vaihtamista sekä edistävät yritysten yhteiskehittämisen edellytyksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Hanketoimenpiteiden johdosta palvelutuotannon sosiaalinen ja eettinen kestävyys paranevat, mikä edistää elinkeinon taloudellista kestävyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Työnkulun, työprosessin, työympäristön ja työolosuhteiden selvittämisen pohjalta tehtävä kehittäminen vähentää henkilöstön liikkumisesta sekä hoiva- ja hoitotehtäviin liittyvästä asiakkaiden ja materiaalien logistiikasta johtuvaa fyysistä ja henkistä työkuormitusta, minkä johdosta työ on tehokkaampaa ja työn ylikuormituksesta johtuva sairastavuus vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää sekä hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työhyvinvointia, heidän läheistensä ja asiakkaiden hyvinvointia sekä välillisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia parantamalla eettisesti kestävää hoiva- ja hoitopalvelutuotantoa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke parantaa hankkeeseen osallistuvien pk- yritysten johtamisen tasa-arvoa suhteessa suurempiin yrityksiin, joilla on ollut jo aiemmin mahdollisuudet nojata johtamisessa tutkittuun tietoon ja joissa johtamisen kehittämiseen on kohdennettu omat resurssinsa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hanke edistää hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten yhteiskunnallista tasa-arvoa edistämällä niiden työhyvinvointia, työvoiman saantia ja vähentämällä johtamisongelmiin liittyvää uupumista ja motivoitumattomuutta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke kehittää sote-alan pk-yritysten kulttuurista toimintaympäristöä, mikä vaikuttaa välillisesti toimialan johtamiskulttuurin muuttumiseen.
Ympäristöosaaminen 9 8
Hanke kehittää sote-alan pk-yritysten fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen työympäristöön liittyvää johtamisosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-