Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21909

Hankkeen nimi: TUO-Teollisuuden uudet osaajat

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87

Puhelinnumero: 017 214 3000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannut.miettinen(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447854211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajat toteuttavat samanaikaisesti useita EAKR-rahoitteisia investointihankkeita, joiden koneiden ja laitteiden sekä etäoppimisympäristöjen käyttöönottoa edistetään tällä hankkeella. EAKR-hankkeilla hankitaan osin siirrettäviä oppimisympäristöjä. Nyt haettavalla kehittämishankkeella (ESR) kehitetään yritysten ja oppilaitosten henkilöstön osaamista, jotta he voivat toiminnassaan hyödyntää investointihankkeilla hankittuja laitteita. Samalla tuotetaan maakunnan keskeisille toimialoille osaamispalveluja, joiden avulla voimme toteuttaa koulutusta entistä joustavammin elinkeinoelämän kehittyvien tarpeiden mukaan.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia koulutustuotteita ja -palveluita henkilöiden työelämässä pysymisen ja työelämään siirtymisen tukemiseksi. Muita tavoitteita ovat toimivien innovaatioympäristöjen ja niiden palvelujen tietoon saattaminen yrittäjiksi aikoville, työn tekemisen kehittäminen niin, että työurat voivat pidentyä sekä koulutuksen saatavuuden edistäminen varsinkin maakunnan kasvukeskusten ulkopuolella,
Työntekijän on jatkossa entistä tärkeämpää huolehtia osaamisensa päivittämisestä kyetäkseen kehittymään toimialan vaatimusten mukaan. Jatkuva oppiminen on nostettu tärkeimpien kehitettävien asioiden joukkoon. Se edellyttää oppilaitoksilta osaamisen ennakointia, tunnistamista, tuotteistamista ja ennen kaikkea joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista.
Osaamisen kehittämisessä painotetaan erityisesti kansainvälistymiseen ja tuottavuuden parantamiseen liittyviä tarpeita.


Hanke jakautuu toteutukseltaan kolmeen työpakettiin:

TP1: Digitaalisen osaamisen lisääminen verkostossa
TP2: Kilpailukyvyn edistäminen uusien teknologioiden soveltamisella toimintaan TP3: Osaavan työvoiman ja koulutustarjonnan saatavuuden turvaaminen

Hankkeen tuloksena työvoiman ja yritysten kohtaaminen tehostuu. Työssä olevien henkilöiden ammatillisen osaamisen syventyy ja moniosaaminen kehittyy aiempaa joustavammin. Toimialojen suhdannemuutoksiin työvoimantarpeessa reagointi nopeutuu ja sitä kautta yksittäisten ihmisten työttömyysjaksot lyhenevät. Nykyaikaiset koulutuspalvelut ovat digitalisaation hyödyntämisen kautta paremmin saatavilla koko maakunnan alueella. Hankkeen tulokset jäävät oppilaitosten, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saataville hankkeen jälkeen sekä niitä voidaan kehittää edelleen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen yritykset, niiden henkilöstö sekä alueen toisen asteen oppilaitokset Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto niiden henkilöstö ja opiskelijat, Savonia AMK:n henkilöstö ja opiskelijat. Alanvaihtoa suunnittelevat, työelämään teollisuusaloille sekä opiskelemaan hakeutuvat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opinto-ohjaajat sekä työvoimaneuvontaa tekevät henkilöt. Kolmannen sektorin toimijat. Yliopistot, sektoritutkimuslaitokset sekä kehittämisyhtiöt muut teollisuudenalojen kehittämishankkeet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 069 673

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 020 749

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 203 384

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 174 037

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Pieksämäki, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Sulkava, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Rantasalmi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Heinävesi, Leppävirta, Pielavesi, Joroinen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 105

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 118

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 900

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimialalla työskentelevistä henkilöistä tällä hetkellä lähes 90% on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden sisältö ja toteutus ei rajoita tasa-arvoista osallistumista. o Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne edistävät sukupuolijakauman tasaantumista. o Hankkeen päätavoite on kohderyhmän osaamisen tason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen teollisuudessa. Hankkeen toimenpiteillä pyritään alalle ohjaamaan muita kuin miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kohderyhmän osaamisen tason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Hankkeella edistetään osaamisen kehittymistä aikaan ja paikkaan sitomatta, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja pienentää CO2-päästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Energian käyttö tehostuu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 4
Hidastaa luonnon tuhoutumista ja pienentää hiilijalanjälkeä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Energian ja raaka-aineen käyttö tehostuu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Uusien menetelmien käyttöönotto edistää materiaalien hyötykäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Hankkeessa edistetään uusiutuvien energiantuotantojärjestelmien käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeen kohderyhmänä olevien yritysten on mahdollista saada hankkeen myötä paikallista osaavaa henkilöstöä. Työmahdollisuuden maakunnassa lisääntyvät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
hankkeen toteuttajat pystyvät yhdessä tuottamaan kohderyhmille osaamispalveluja aiempaa tehokkaammin, kohdennetummin ja joustavammin.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeella toimenpiteillä edistetään osaamispalvelujen tuottamista vähäisemmällä matkustamisella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Yritykset ja työpaikat lisääntyvät alueella kasvun ja kannattavuuden paranemisen myötä. Yksittäisten henkilöiden elämänlaatu kehittyy nopeamman ja egologisesti kestävän osaamisen kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke edistää työikäisen väestön hakeutumista toimialalle, jolla voidaan vaikuttaa teollisuudessa työskentelevien henkilöiden sukupuolijakaumaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta mahdollistamalla osaamisen kehittämisen yrityksen toimipaikasta ja henkilön asuinpaikasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Ammatillisen osaamisen kehittyminen tukee työkulttuurissa tapahtuvaa muutosta.
Ympäristöosaaminen 4 3
Kestävää kehitystä voidaan edistää luonnonvaroja säästämällä. Kehitystyö tuottaa energiatehokkaita palveluja ja tuotteita, jotka edistävät tulevaisuudessa yritysten kilpailukykyä. Paikallisesti toteutettuna osaamisen kehittyminen vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke haettiin tilanteessa, jossa Itä-Suomalaisen teollisuuden toimialat, suurimpana yksittäisenä toimialana teknologiateollisuus oli voimakkaassa kasvussa. Yleistä teollisuudelle oli hankaluus saada osaavaa työvoimaa sekä teknologinen kehitys ja uuden teknologian hyödyntäminen yhtenä menestystekijänä. Myös toisen asteen oppilaitosverkosto oli kokenut voimakkaan keskittymisen 2010-luvun aikana. Vaikutukset näkyivät nuorisoasteen hakijamäärien laskun kiihtymisenä, jopa niin, että joiltakin koulutusaloilta on lopetettu erillinen nuorisoasteen koulutus kokonaan alueellisesti (muun muassa muovi- ja puualan perustutkintoon tähtäävät koulutukset).
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi hankkeen hakijaorganisaatiot visioivat aikaan ja paikkaan sitomattoman koulutustarjonnan kehittämisen keskeiseksi, negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi ja alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi. Vetovoiman kehittämiseksi yrityslähtöisen teollisuusaloista tiedottamisen edistämisen, jossa oppilaitoksilla on yrityksiä tukeva rooli.

Hankkeen toiminta-aikana on kehitetty toimintamallia, joka mahdollistaa koulutuspalvelujen saatavuuden joustavasti, vaikka kivijalkaoppilaitosta ei seutukunnalla ole. Hankkeella on kehitetty uusia koulutustuotteita ja -palveluita yritysten toiminnan tukemiseksi sekä henkilöiden työelämässä pysymisen ja työelämään siirtymisen tukemiseksi. Muita toteutuneita tavoitteita ovat toimivien innovaatioympäristöjen ja niiden palvelujen tietoon saattaminen yrittäjiksi aikoville, sekä koulutuksen saatavuuden edistäminen varsinkin maakunnan kasvukeskusten ulkopuolella.
Yksittäisen työssä olevan henkilön on jatkossa entistä helpompi huolehtia osaamisensa päivittämisestä kyetäkseen kehittymään toimialan vaatimusten mukaan. Jatkuvan oppimisen tukeminen on ollut hankkeen toiminnan suurin yksittäinen kehityskohde. Se on saatu hankkeen aikana tasolle, jossa oppilaitosten koulutus- ja kehittämispalvelut ovat yritysten ja niiden henkilöstön saatavilla joustavasti oppimisalustoja hyödyntäen.

Työpaketeittain hankkeen keskeisimmät tulokset:

TP1: Digitaalisen osaamisen lisääminen verkostossa
Hankeaikana puhjenneen covid-19 vaikutuksesta hankkeen toiminta toteuttajaorganisaatioissa keskittyi verkon yli tapahtuvan oppimisprosessin kokonaishallinnan kehittämiseen. Hankkeella tuettiin oppilaitosten henkilöstön digitaitojen kehittymistä verkko-opetuksen laadun edistämiseksi sekä tuotettiin digimateriaalia itsenäisen opiskelun tukemiseksi. Aikaan ja paikkaan sitomaton osaamisen kehittyminen edistää erityisesti työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittymistä sekä pienentää siitä aiheutuvaa liikkumistarvetta, vähentäen ympäristökuormitusta.

TP2: Kilpailukyvyn edistäminen uusien teknologioiden soveltamisella toimintaan
Hankkeen aikana oppilaitokset pilotoivat mm. yhteisvoimin hankitun tutkintotavoitteisen täydennyskoulutuksen toteutuksen, koulutuksen tarve tuli voimalaitosalan yrityksiltä. Koulutus toteutettiin ammatillisen peruskoulutuksen ja alemman korkeakouluasteen tiiviinä yhteistyönä. Pilotointijakson tueksi hankkeella tuotettiin sähköistä oppimismateriaalia, jota opiskelijat käyttivät oppimisprosessin tukena.
Hanke toteutti useita erityyppisiä lyhyt koulutuksia, joiden tarve kartoitettiin alueen teollisuusalojen yrityksistä. Hanketoiminta mahdollistaa nopean reagoinnin erikoisosaamisen tuottamiseksi alueelle kokonaistaloudellisesti. Kilpailukyvyn edistämisessä hankkeen aikana painotettiin erityisesti yritysten kansainvälistymiseen ja tuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä.

TP3: Osaavan työvoiman ja koulutustarjonnan saatavuuden turvaaminen
Hankkeen tuloksena työvoiman ja yritysten kohtaaminen on tehostunut. Hankkeen tuloksena työssä olevien mahdollisuus osallistua osaamisen kehittymistoimenpiteisiin on tullut joustavammaksi aikaan ja paikkaan sitomattomien toteutustapojen yleistymisen myötä. Työssä olevien henkilöiden ammatillinen osaaminen on syventynyt ja moniosaaminen kehittynyt. Tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutuvien henkilöiden määrä on lisääntynyt hankkeen aikana niin ammatillisen peruskoulutuksen, kuin ammatillisen korkea-asteen koulutuksen aloittavien opiskelijoiden osalta.

Covid-19 puhkeamisen vuoksi lähikoulutusten toteutus keskeytyi alkukeväästä 2020. Vasta vuoden 2022 jälkipuoliskolla päästiin laajemmin toteuttamaan koulutuksia, jotka tukevat kädentaitojen kehittymistä, eivätkä näin ollen sovellu kokonaan verkon yli pidettäviksi.
Hanke päättyi tilanteeseen, jossa yleisesti yritysten henkilöstöön jäi purkautumatonta osaamisen kehittämistarvetta.