Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21910

Hankkeen nimi: Base Camp – Opiskelijayrittäjyysalustojen kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paavo Raapana

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paavo.raappana(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 465 9027

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Base Camp -hankkeen päätavoitteena tavoitteena on tunnistaa erilaisia pohjoiskarjalaisia opiskelijayrittäjyyden muotoja ja kehittää jokaiselle muodolle oma opinnoista ja palveluista muodostuva yrittäjyyspolku hyödyntäen alueen oppilaitosten ja yritysorganisaatioiden yhteistä Spark Joensuu -opiskelijayrittäjyysympäristöä. Yrittäjyyspolkujen suunnittelussa otetaan huomioon maakunnan erityistarpeet välimatkariippumattomalle ohjaukselle siten, että hankkeessa pilotoidaan erilaisia etävalmennuksen muotoja. Hankkeessa kehitetään myös erityinen toimialakohtaisen, esimerkiksi verkkokaupan, intensiivivalmennuksen muoto. Jokaisen valmennuksen pääasiantuntijaksi hankitaan vähintään kansallisesti merkittävä kyseisen liiketoimintamuodon kokenut yrittäjä. Hyödyntämällä uusia etävalmennuksen muotoja, voidaan osaamista siirtää välimatkariippumattomasti.

Hankkeen toisena päätavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintaperiaatteet ja käytännöt opiskelijoiden monialaiselle avoimelle tuotekehitysympäristölle. Tuotekehitysympäristöä pilotoidaan oppilaitosten nykyisiä tai kolmansien osapuolien tiloja sekä jo nykyistä olemassa olevaa laitekantaa hyödyntäen. Tuotekehitysympäristön avoin ja itsenäinen käyttö mahdollistetaan hankkeessa kehitettävän resurssi- ja laitevarausjärjestelmän sekä erilaisten laitteiden käyttöön pätevöittävien koulutusmoduulien avulla. Tuotekehitysympäristöllä vastataan kasvavaan monialaisen teknologiaosaamisen tarpeeseen sekä synnytetään uutta teknologiakeskeistä opiskelijayrittäjyyttä.

Hankkeessa luodaan ensimmäisenä oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävät opintoja ja palveluita yhdistävät yrittäjyyspolut erilaisten yrittäjyyttä suunnittelevien tai jo yrittäjänä toimivien opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi syvennetään jo alueella entuudestaan vahvaa geneeristä opiskelijayrittäjyyskoulutusta ja -neuvontaa kehittämällä etävalmennusta hyödyntävä tapa tuoda kansallisen huipputason toimialakohtaista liiketoimintaosaamista yrittäjyyspolulla olevien tueksi. Hanke käynnistää aiemmin maakunnasta puuttuneen opiskelijoiden monialaisen ja avoimen tuotekehitysympäristötoiminnan kehittämällä toiminnassa edellytettävät resurssivarausjärjestelmät ja itsenäisen käytön mahdollistavat koulutusmoduulit.

Hankkeessa syntyy:
1. Spark- ja tuotekehitysympäristö
2. Resurssijärjestelmä ja koulutusmoduulit
3. Etäteknologia-avusteiset intensiivivalmennukset

Hankkeen toteutettavat Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria. SPARK yhteisössä toimivat myös Itä-Suomen yliopisto, Business Joensuu sekä TE-palveluiden starttirahaneuvonta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oppilaitosten opiskelijat, erityisesti yrittäjyyttä suunnittelevat tai jo yrittäjinä toimivat opiskelijat. Karelia-amk:n, Riverian, UEF:n opiskelijat, yrityskehittäjät- ja neuvojat, opinto-ohjaajat, yrittäjyyden opettajat, TE-palveluiden starttirahaneuvojat ja muut yrittäjyyttä tukevat julkisen tahon toimijat (ml. yrittäjyysjärjestöt).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opettajat, alumnit, kehittämisyhtiöt, alueen yritykset, työllisyysviranomaiset & kuntatoimijat, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (vetovoima), Joensuun kaupunki (vetovoima).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 796 580

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 731 836

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 995 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 914 795

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Outokumpu, Tohmajärvi, Nurmes, Polvijärvi, Rääkkylä, Liperi, Joensuu, Kontiolahti, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 71

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

8.2 Kestävä kehitys

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä ja samalla tunnistaa pohjoiskarjalaisia opiskelijayrittäjyyden muotoja ja tuottaa toimenpiteitä, joilla opiskelijayrittäjät saavat tarpeellista osaamista ja mahdollisuuksia hyödyntää oppilaitosten tiloja yrittäjyytensä kehittämiseen.

Tavoitteena oli rakentaa Spark Joensuu -opiskelijayrittäjyyden yhteisöstä innovatiivinen ja vuorovaikutuksellinen ympäristö edistää yrittäjien oppimisen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Fyysisen ympäristön kehittämistä hankaloitti keväällä 2020 alkanut koronapandemia. Hankkeen aikana saatiin riittävästi tuloksia, että voitiin laatia kaksi konseptia hyvästä opiskelijayrittäjyyden ympäristöstä. Toisessa vaihtoehdossa opiskelijayrittäjyyden ympäristö sijoittuu Karelia-ammattikorkeakoulun kampukselle, kun toisessa ympäristön sijaintipaikka on oppilaitosalueiden ulkopuolella. Kampukselle sijoittuvassa mallissa etu on taloudellinen edullisuus sekä toiminta keskeisellä paikalla Karelian opiskelijoiden näkökulmasta. Ympäristössä tapahtuva toimintaa voi helpommin integroida osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun yritys- ja työelämälähtöistä opetusta. Haasteena on synergian puuttuminen muiden, kuin Karelia-ammattikorkeakoulun koulutusten kanssa. Toisessa konseptissa etuna on saavutettavuus sekä synergia. Haasteena konseptissa ovat kustannukset.

Lisäksi hankkeessa pilotoitiin vaihtoehtoja, miten tuotekehitystä pystyy toteuttamaan oppilaitosten ulkopuolella. Joensuun seudulla ei ainakaan tällä hetkellä ole tiloja, jotka konekannaltaan ovat oppilaitosten työskentelytiloja laadukkaammat. Ulkopuolisten ympäristöjen etu on niiden oppilaitoksia laajemmissa verkostoissa, jotka hyödyttävät myös opiskelijayrittäjiä.

Spark Joensuu ympäristössä testattiin digitaalisia elementtejä, jotka monipuolistavat tilan käyttömahdollisuuksia. Vuoden 2022 lopussa hankkeen toteuttajaorganisaatiot irtisanoivat tilan vuokrasopimuksen. Tämän myötä opiskelijayrittäjille luotiin yhteisöllistä alustaa Discord-verkkopalveluun. Alustalle luotiin mahdollisuus avoimelle, opiskelijayrittäjyyteen suoraan liittymättömällä keskustelulle ja verkostoitumiselle, mutta myös asiantuntijadialogille sekä esimerkiksi liikeideoihin liittyvän vertaistuen saamiseksi. Yleisesti verkkoalustasta voidaan sanoa, että se on hyvä keino ylläpitämään ja täydentämään fyysisessä ympäristössä tapahtuneita kohtaamisia, mutta ei itsenäisesti ole riittävästi luomaan vuorovaikutteista kanavaa opiskelijayrittäjien kohtaamiselle.

Hankkeessa pilotoitiin resurssijärjestelmän sekä erilaisten koulutusmoduulien tuottamista edistämään opiskelijayrittäjyyttä. Tuotteiden valmistamiseen liittyvälle toimenpiteelle oli odotettua vähemmän kysyntää, koska Hankkeen verkostoihin kuuluvista opiskelijayrittäjistä suurimman osan yritysidea perustuu palveluiden tuottamiseen. Näin tarvetta ei ollut niin paljoa ympäristölle, johon sisältyy tuotekehitysympäristön mahdollisuuksia esimerkiksi puun, metallin tai muovin käsittelyyn.

Karelia-ammattikorkeakoulun puulaboratoriossa pilotoitiin järjestelmää, joka raportoi automaattisesti tilojen käyttöön liittyvän koulutukset sekä turvallisuuskoulutukset. Järjestelmä lähettää tiedon kampuksen vahtimestarille, joka päivittää tarvittavat kulkuoikeudet. Haasteena oli saada järjestelmät kommunikoimaan keskenään. Moduulin suorittaminen ei automaattisesti johtanut tilan käyttöoikeuteen, koska lopullinen käyttöoikeus lisätään manuaalisesti. Pilotoinnin myötä malli todettiin toimivaksi yhden organisaation osalta, mutta haastavaksi toteuttaa silloin, kun koulutusorganisaation tiloja käyttää myös toisen koulutusorganisaation opiskelija.

Hankkeessa luotiin yrittäjyyden edistämiseen hyödyllinen koulutusmoduuli, joka auttaa esiintymisjännityksen käsittelyssä. Sovelluksen avulla voidaan etukäteen harjoitella esiintymistilanteita. Sovelluksen toimivuutta testattiin ja arvioitiin Karelia-ammattikorkeakoulun "jännittäjäryhmän" opiskelijoilla sekä hankkeen intensiivivalmennuksiin osallistuneilla, jotka totesivat sen käyttökelpoiseksi esiintymisjännityksen käsittelyyn.

Menestyvä yrittäjyys edellyttää hyvää yrittäjäosaamista sekä tarvittavan tiedon säännöllistä päivittämistä. Hankkeen aikana toteutettiin yrittäjäosaamista vahvistavia intensiivivalmennuksia seuraavista teemoista:
sosiaalisen median markkinointi, palvelumuotoilu, tuotteistaminen ja brändäys, verkkokauppa, budjetointi, yrittäjän esiintymistaito sekä markkinointiviestintä.
Valmennusten yhteydessä pilotoitiin erilaisia etäosallistumisen mahdollistavia toimintatapoja. Piloteilla voitiin osoittaa, että opiskelijayrittäjyydessä tarvittavan osaamisen voi saada myös välimatkariippumattomasti.

Lisäksi hankkeeseen sisältyi työpaketti, jossa tavoitteena on suunnitella toimintamalli toteuttaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumatonta yrittäjävalmennusta. Pilotin tuloksia integroidaan osaksi Riverian tuottamia ammatillisia opintoja siten, että on paremmat valmiudet tuottaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden maahanmuuttajien ohjausta. Valmennukselle havaittiin käyttäjälähtöinen tarve. Tehokkainta koulutus on silloin, kun yrittäjävalmennusta toteutetaan lähiohjauksena. Yrittäjinä toimivia opiskelijoita on hankala saada osallistumaan valmennuksiin, joka tapahtuu samanaikaisesti yrityksen aukioloaikojen kanssa. Korostettuja Havaittuja osaamistarpeita ovat suomen kieli, lainsäädäntö ja kulttuuri. Havaittiin myös, että monella oli aiemmin virheellisesti opittua tietoa suomalaisesta työkulttuurista ja -lainsäädännöstä. Siksi oli tarpeellista panostaa aktiiviseen poisopettamiseen. Pilotilla saatiin ymmärrystä siitä, millaisia yrittäjätaitoja maahanmuuttaneet opiskelijayrittäjät tarvitsevat ja millainen opintopolku auttaa tukemaan havaittuja tarpeita. Havaittuja huomioita voidaan hyödyntää hankehauissa, joissa on kohderyhmänä maahanmuuttaneita yrittäjiä.