|
|
|
Hankekoodi: S21911
Hankkeen nimi: Vetovoimainen kotihoito - Tehdään hyvä arki yhdessä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0825508-3
Jakeluosoite: Porrassalmenkatu 35-37
Puhelinnumero: 0153511
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.essote.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Lempiäinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.lempiainen(at)etelasavonha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 359 7097
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän päivän ja tulevaisuuden muutokset maakunnan väestörakenteessa ja toimintaympäristössä lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta erityisesti kotihoidossa. Palvelurakennetta on muutettu ja muutetaan laitospainotteisesta avopainotteiseksi ikääntyvän väestömäärän edelleen kasvaessa. Tullessaan kotihoidon asiakkaiksi he ovat yhä monisairaampia ja usein samanaikaisesti monien palveluiden piirissä. Kotihoidon työn sisältö onkin muuttunut entistä moninaisemmaksi, laaja-alaista osaamista vaativaksi ja siinä korostuu moniammatillinen yhteistyö, sillä asiakkaiden palvelutarve on entistä suurempi ja sisällöltään laajempi. Samaan aikaan kotihoidon henkilöstö eläköityy, sairauslomia on runsaasti, työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja kiinnostus alaa kohtaan vähentynyt. Kotihoitopalvelut ovatkin merkittävän uudistumishaasteen edessä. Kotihoidon vetovoimaisuuden varmistaminen edellyttää kotihoidon laadun, tuottavuuden, työhyvinvoinnin, henkilöstörakenteen, osaamisen ja koulutuksen sekä resurssien käytön tarkastelua ja systemaattista kehittämistä yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa.
Haettavassa hankkeessa hyödynnetään mm. keväällä 2019 toteutetun maakunnallisen ”Vetovoimainen kotihoito Etelä-Savossa” kehittämisprojektin tuloksia. Kyseisessä projektissa työhyvinvoinnin kannalta keskeisiksi tekijöiksi kotihoidon työssä nousivat seuraavat asiat: työntekijät saavat olla työpaikalla inhimillisinä omina itsenään ja heillä on oman tiimin ja työnantajan tuki siihen. Työ täytyy kokea merkitykselliseksi, arvostetuksi ja varman työpaikan koettiin luovan turvallisuuden tunnetta. Tärkeäksi koettiin myös asiakkaan kiireetön kohtaaminen ja kuntouttava työote sekä työn hallinta ylipäätään. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen kaivattiin joustavuutta. Oman osaamisen kehittäminen ja kehittymisen hyödyntämisen nähtiin parantavan osallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että voi vaikuttaa työhön.
Hankkeen päätavoitteena on vastata edellä mainittuihin tarpeisiin ja haasteisiin vaikuttamalla työelämän laadun parantamiseen, työn tuottavuuteen, tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseen ja työhyvinvointiin sekä alan vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Hankkeessa hyödynnetään keväällä 2019 maakunnallisessa ” Vetovoimainen kotihoito Etelä-Savossa” projektissa saatuja tuloksia ja kehitettyä toimintakonseptia. Alan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi hankkeessa otetaan käyttöön joustavia, yksilöllisiä ratkaisuja ja uusia monimuotoisia ammatillista kasvua tukevia toimintamalleja, jotka mahdollistavat työurien jatkumisen vaativassa kotihoidon työssä sekä lisäävät kiinnostusta hakeutua alalle. Päätavoitetta tukevat osatavoitteet keskittyvät 1) ammatillisuuden vahvistamiseen, 2) työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä 3) asiakkaiden tarpeista lähtevien palveluprosessien kehittämiseen ja 4) osallistavan tiedolla johtamisen kehittämiseen. Läpileikkaavina teemoina hankkeessa ovat viestinnän kehittäminen ja teknologian entistä parempi hyödyntäminen. Viestinnän kehittämisen tavoitteena on parantaa kotihoidon toimijoiden valmiuksia toimia uudenlaisessa verkostomaisessa asiakaslähtöisessä viestintäympäristössä.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin. Asiakkaiden entistä suurempaan ja laaja-alaisempaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan uudenlaista ammatillista osaamista, uusia toimintamalleja ja uusia ammattiryhmiä. Tähän vastaamiseksi hankkeessa kehitetään alan koulutusta oppilaitosyhteistyönä ja uusien toimintamallin käyttöönottamiseksi järjestetään osallistavia kehittämistyöpajoja. Työnhyvinvoinnin ja palveluprosessien toimivuuden näkökulmasta haetaan oppia ja tutustutaan hyviin käytäntöihin myös kansainvälisesti. Hankkeessa tehdään tutustumiskäyntejä kotimaan kohteisiin, joissa on saatu hyviä kokemuksia Hollannissa kehitetystä ja käytössä olevasta itseohjautuvuuteen perustuvasta Buurtzorgin toimintamallista, jolla on todettu olevan vaikutusta mm. tuottavuuteen ja työhyvinvointiin sekä työn organisointiin. Viestintään liittyen hankkeessa määritellään ja otetaan käyttöön ammattilaisten ja myös asiakkaiden näkökulmaan painottuva internet-sivusto. Sivuston tietosisällön rakentamisessa hyödynnetään kevään 2019 projektissa syntynyttä viestintämateriaalia.
Hankkeen tuloksina:
- Ammatillisuus on vahvistunut ja kotihoidossa työskentelee ammattilaisia, joilla on tämän päivän ja tulevaisuuden osaamisvaatimusten ja asiakkaiden palveluntarpeisiin soveltuva osaaminen. Toiminnassa korostuu asiakas- ja työntekijäasiantuntijuus ja kotihoitoon hakeutuu entistä paremmin työntekijöitä maahanmuuttajat mukaan lukien. Henkilöstön vaihtuvuus on vähentynyt ja työvoiman liikkuvuus helpottunut koko Etelä-Savon alueella. Kotihoidossa on vahvistunut moniammatillinen työskentelytapa ja siellä toimivien eri ammattiryhmien osaaminen on monipuolistunut.
- Työhyvinvointia vahvistaa uusi ajattelumalli ja toimintatapa, jossa huomioidaan työn ja elämäntilanteen
yhteensovittaminen entistä näkyvämmin ja näin tuetaan työntekijän yksilöllistä elämää ja arkea. Työhyvinvoinnin tukemiseksi on syntynyt uusia pysyviä toimintamalleja. Työ koetaan entistä merkitykselliseksi sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä koetaan lisääntyneen.
- Moniammatillisuuteen perustuvat palveluprosessit tukevat ja turvaavat työn sujumista. Töitä suunnitellaan
keskitetymmin ja käytössä on päivittäistä työn hallintaa tukevia organisointitapoja, jolloin resurssit voidaan entistä paremmin kohdistaa suhteessa asiakkaiden tarpeisiin päivittäin muuttuvissa tilanteissa.
- Tiedolla johtamista ja toimintaa tukevat ja ohjaavat käytössä olevat arviointityökalut ja mittarit entistä vahvemmin. Tiedolla johtamisosaaminen on vahvistunut. Päätöksenteko perustuu kotihoidon toiminnan eri tasoilla kerättyyn tietoon, jonka keskeiset kanavat on määritelty.
- Viestintä on tehnyt kotihoidon toimintaa ja käytössä olevaa teknologiaa tunnetummaksi ja lisännyt kotihoidon toiminnan arvostusta ja alan vetovoimaisuutta. Digitalisaatio on tullut luontevaksi osaksi ammattilaisten ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta.
- Välillisesti hanke on vahvistanut kotihoidon asiakkaiden ja heidän läheistensä voimavaroja ja osallisuutta.
Haettavaa hanketta hallinnoi Essote ja osatoteuttajia ovat oppilaitoksista XAMK, DIAK ja ESEDU. XAMK:n rooli hankkeessa painottuu erityisesti psyykkiseen työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arviointiin ja tiedolla johtamisen kehittämiseen. DIAK:n rooli painottuu viestintään, arviointiin ja työskentelemiseen Pieksämäen kotihoidon kehittämisresurssina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ESEDU:n rooli painottuu ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja koulutuksen järjestämiseen sekä kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin, mukaan lukien maahanmuuttajaväestön tarpeet. Pieksämäen kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä hankkeen ja erityisesti Diakin kanssa. Hankkeeseen palkataan hankepäällikön lisäksi kaksi hankekoordinaattoria, joista toinen toimii Essoten ja toinen Pieksämäen (DIAK) alueella sekä hankesuunnittelija. Lisäksi osatoteuttajina toimivat oppilaitokset resursoivat omalta osaltaan hankkeeseen työpanosta. Hankkeen muutoshakemukseen liittyen Essotessa palkataan hankkeeseen kehittäjä, jonka tehtävä painottuu työhyvinvointia parantavien käytäntöjen kehittämiseen.
Kotihoidon työntekijät. Moniammatillinen tiimi: Sairaanhoitajat, lähihoitajat, kodinhoitajat, hoiva-avustajat, kotihoidon fysioterapeutit ja esimiehet.
Välillinen kohderyhmä koostuu kotihoidon kaikista asiakkaista sekä kotihoidon koko monialaisesta yhteistyöverkostosta, asiakkaiden omaiset ja hoitotyön opettajat ja alan opiskelijat mukaan lukien. Uusi palvelukonsepti vaikuttaa jokaiseen asiakkaaseen hoidon laadun paranemisena ja osaan muutoksena toiminnassa (esim. etäpalveluiden lisääntyessä). Myös kansalaisia ja kotihoidon asiakkaita sekä omaisia osallistetaan kehittämistyöhön.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 001 742
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 919 666
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 252 179
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 149 582
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 400
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Toimintoja tehostamalla vähennetään luonnosvarojen turhaa käyttöä. Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa koulutuksissa ja valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Digitalisaation kehittyessä vähennetään ilmastomuutoksen aiheuttamia riskejä. Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Hankkeessa kuitenkin uudistetaan kotihoidon menettelytapoja, prosesseja ja palveluja, huomioiden vaativat tavoitteet toimintojen digitalisoinnin mm. kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke sijoittuu Etelä-Savoon, jossa on Natura 2000 -ohjelmaan sijoittuvia alueita. Hankkeessa huomioidaan, että sen toiminta ei ole ristiriidassa Natura 2000 - alueen suojelutavoitteiden kanssa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hanke pyritään toteuttamaan mahdollisimman digitaalisesti, hyödyntäen sähköistä asiakirjahallintoa ja etätyöskentelyn menettelytapoja. Materiaalien, kuten julkaisujen ja esitteiden papereiden, valinnassa painotetaan laadun ohella ympäristöystävällisyyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan toimijat, jotka tarvitsevat muutostukea ja sparrausta säilyttäen ja vahvistaen kilpailukykyään osana muuttuvaa toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on erittäin merkityksellistä kansalaisten monipuolisten palvelujen lisäksi paikallis- ja aluetalouden elinvoimaisuuden sekä alan vetovoimaisuuden kannalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään maakunnassa järjestettäviä sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluja ja palveluketjuja sekä alan koulutusta ja työntekijöiden työhyvinvointia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Hankehenkilöstön ja hankkeeseen osallistuvien toimijoiden matkustamisessa kiinnitetään huomiota ekologisiin valintoihin käyttäen mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 8 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat kotihoidon työntekijät, alalla opiskelevat sekä alalle aikovat. Hanke edistää kotihoidon työntekijöiden hyvinvointia vahvistamalla ammattitaitoa, selkeyttämällä ja yhdenmukaistamalla palveluprosesseja sekä parantamalla työhyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen osaamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa juurrutettava uusi kotihoidon palvelukonsepti ja viestintätapa edistävät tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentavat osaltaan tasa-arvoista yhteiskuntaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Hankkeessa juurrutettava uusi kotihoidon palvelukonsepti ja viestintätapa edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on parantaa kotihoidon tuottavuutta ja alan työntekijöiden työhyvinvointia sekä lisätä alan vetovoimaisuutta, joka on alueiden ja kulttuuriympäristön säilymisen kannalta merkittävässä roolissa osana erilaisten alueiden palvelurakennetta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeen osatoteuttajina toimivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK, joilla on ympäristöosaamista. DIAK:lla on mm. Reilun kaupan arvonimi ja se on sitoutunut Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, joka ohjaa myös hankkeen toimintaa. | ||
Hankkeessa kehitettiin päätavoitteen mukaisesti työelämän laatua, tuottavuutta sekä työn vetovoimaisuutta Essoten ja Pieksämäen alueen kotihoidoissa. Osatavoitteet olivat ammatillisuuden vahvistaminen, työhyvinvoinnin parantaminen, palveluprosessien kehittäminen sekä osallistavan tiedolla johtamisen kehittäminen. Läpileikkaavina tavoitteina oli viestinnän kehittäminen ja teknologian parempi hyödyntäminen sekä kehittämistä tukeva arviointi ja vaikutusten arviointi.
Hankkeessa luotiin systemaattinen perehdytysmalli sisältäen perehdytysmateriaalit ja perehdytyspelin kotihoitoon. Ammatillisuutta vahvistettiin lisäksi osaamiskartoituksiin perustuvien verkkokoulutusten avulla. 87% koulutuksiin osallistuneista koki osaamisensa vahvistuneen koulutusten avulla. Osaamiskartoituksia hyödynnetään organisaation koulutussuunnitelmien teossa. Moniammatillista yhteistyötä lisättiin koulutusten ja kotihoidon uusien tehtävänkuvien ja roolien ja vastuiden selkiyttämisen avulla. Esimerkiksi lähihoitajien näytteenotto-osaamista vahvistettiin, etähoitajien työnkuvaa kirkastettiin ja luotiin ja käyttöönotettiin uusi kotihoidon koordinaattori -tehtävä henkilöstöresurssien hallinnan tueksi.
Työhyvinvoinnin kehittämistä edistettiin työntekijöiden tarpeiden pohjalta ja lisättiin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työhyvinvoinnin työpajasarjassa työntekijät osallistettiin ideoimaan ratkaisuja sekä kokeilemaan niitä. Tiimeille jää käytettäväksi yhteisöohjautuva työhyvinvoinnin kehittämisen malli. Työhyvinvointia lisäävää yhteisöohjautuvaa toimintatapaa kokeiltiin kahdessa tiimissä. Arjen työhyvinvoinnin edistämiseksi luotiin työntekijöistä koostuva työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, joka jää toimimaan hankkeen jälkeen. Kohderyhmille tarjottiin mittauksia, koulutuksia ja valmennuksia työkaluineen työhyvinvoinnin edistämiseksi tiimi- ja yksilötasolla. Vuorovaikutusvalmennukset kirjattiin organisaation koulutussuunnitelmaan jatkoa varten. Usean mittarin mukaan hankkeen toteutusaikana kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi parani.
Työntekijät otettiin mukaan työ- ja palveluprosessien kehittämiseen osallistavien työpajojen avulla. Työpajojen tuloksena syntyi kotihoidon tiimien tehtäväkirjat, joiden avulla tiimit voivat yhdessä keskustella toimenpiteistä, joilla työn arjessa mahdollistetaan selkeät toimintatavat, roolit ja vastuut prosesseissa myös hankkeen jälkeen. Pieksämäellä kehitettiin moniammatillista yhteistyötä sekä prosessikuvausta asiakkaiden kotiutumiseen ja kotikuntoutuksen toteuttamiseen. Etäpalveluista laadittiin prosessikuvaus ja Essotella etäpalveluiden roolia nostettiin esiin ensisijaisena palveluvaihtoehtona asiakkaan tilanne huomioiden. Esimiestyötä tuettiin valmentavan johtajuuden ja itsensä johtaminen muutoksessa -valmennussarjan sekä osallistavan tiedolla johtamisen koulutusten avulla. Työpajojen ja koulutusten tuloksena kotihoitoon jäi käyttöön osallistavan tiedolla johtamisen työkirja, vuosikello ja yhteisesti sovitut mittarit tavoitetasoineen.
Kotihoidon viestintää kehitettiin laajasti ja kotihoidon työtä sekä palveluita tehtiin näkyväksi monikanavaisesti ja monin menetelmin. Hanke ja kotihoito saivat laajaa myönteistä julkisuutta niin eteläsavolaisissa medioissa kuin valtakunnallisestikin. Hanke tuotti viestinnän kehittämistä tukevan mallin, joka otettiin soveltaen käyttöön koko Essoten vanhus- ja vammaispalveluissa. Pieksämäellä koottiin someverkosto, jonka jäseniä sparrattiin someviestinnässä. Verkosto jatkaa toimintaansa yhdessä työstetyn somekäsikirjan pohjalta hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen malleja ja hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää koko tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoidon tarpeisiin STM:n rahoittamassa Tulevaisuus kotona- hankkeessa.
Päätavoitteen, eli työelämän laadun, tuottavuuden sekä työn vetovoimaisuuden saavuttamisen odotetaan näkyvän toimenpiteiden vaikuttavuutena pitkällä aikavälillä.