Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21913

Hankkeen nimi: SOPIEN 2.0 - Liiketoimintaa ja digitalisaatiota kehittämällä digisyrjäytymistä vastaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0775736-4

Jakeluosoite: Wredenkatu 2, PL 1

Puhelinnumero: 0407202401

Postinumero: 78201

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.navitas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Niiranen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.niiranen(at)navitas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447209395

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Iisalmen kaupunki, 9086071-6
Kehittämisyhtiö Witas Oy, 1865161-0
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, 2660204-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on pienten sote-alan yritysten, järjestöjen ja yhdistysten liiketoiminnan kehittäminen niin, että ne kykenevät tuottaman palveluja monituottajamallilla verkostona, jossa hyödynnetään (erilaisia yhteistyömalleja huomioiden) järjestämisvastuussa olevien kuntien/kuntayhtymien kanssa tehtävää yhteistyötä. Mukaan otetaan vähintään 160 yritystä, järjestöä ja yhdistystä sekä kuntien yritysyhteistyöhenkilöitä esim. hyvinvointikoordinaattoreita, jotka sitten toimivat yrityksiin päin yhdyshenkilöinä

Hankkeessa valmennetaan monipuolisesti yrityksien ja järjestöjen sekä julkisen toimijan yhteistyöhenkilöitä. Valmennuksessa käytetään hyväksi digitalisia menetelmiä, ja kehittämisteemat kohdistuvat yritysten liiketoiminnan kannattavuuden, markkinoinnin, laatutyön ja verkostomaisen tuotantotavan kehittämiseen sekä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tämä vaatii yrityksiltä voimakasta panostusta digitaaliseen tiedon kulkuun ja tiedolla johtamiseen sekä Kanta- yhteyksien käyttöönottoon.

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pienet sote- alan yritykset sekä tukipalvelujen tuottajat. Toimialueena ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savon pohjoisosan kunnat Rantasalmi ja Sulkava, Pohjois-Karjalasta Outokumpu ja Polvijärvi sekä Keski-Suomesta Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari, Pihtipudas ja Saarijärvi. Yritykset eivät tunne maakuntarajoja ja kaikki kunnat kuuluvat samaan Erva- alueeseen.

Hankkeen tuloksena Kanta- valmiudet saadaan 50 yritykselle ja laatujärjestelmän auditointivalmius 30 yritykselle. Digitaalisten asiakastieto- ja/tai toiminnanohjausjärjestelmän kaikki mukana olevat tahot ottavat käyttöön ja omavalvonta on lain vaatimalla tasolla. Järjestelmät mahdollistavat tiedolla johtamisen ja ennakoinnin, ja liiketoiminnan kokonaishallinta ja strateginen johtaminen kehittyy. Kaikilla mukana olevilla on päivitetty strategia, markkinointisuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, kehittämissuunnitelma, asiakkuuksien kehittämissuunnitelma sekä laatupolitiikka, joihin liiketoiminta pohjautuu. Tietoturva on lain vaatimalla tasolla, kannattavuus parantuu ja tulosta seurataan vähintään kuukausitasolla. Palvelumuotoilua on hyödynnetty laajasti verkostossa ja työntekijöiden toimenkuvat selkeytyvät, vastuut jaetaan, tieto kulkee sekä työhyvinvointi parantuu. Alueella toteutetaan nopeita kokeiluja ja alueiden välille muodostuu omia kehittämisryhmiä eri sote-erikoisaloille. Yhteistyö järjestämisvastuussa olevien tahojen kanssa selkeää ja tulee suunnitelmalliseksi, mikä vähentää toimijoiden resurssihukkaa ja hyöty tulee asiakkaille, jotka saavat yhä parempia palveluita. Palvelusetelit otetaan laajasti käyttöön. Useiden muiden hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä ja toimissa on selkeä työnjako.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien, Pohjois-Karjalasta Outokummun ja Polvijärven alueen sekä Keski-Suomesta kahdeksan kunnan alueen (Viitasaari-Saarijärvi seutukunnat) sote-alan yritykset, jotka ovat kooltaan, mikroyrityksiä, pienyrityksiä tai keskisuuria. Mukaan otetaan myös järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tuottavat kunnan/maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Näissä organisaatioissa kohderyhmänä ovat yrittäjien lisäksi kaikki työntekijät ja myös järjestämisvastuussa olevien tahojen yhdyshenkilöt. Sote-alan toimijoiksi lasketaan myös ne yritykset ja järjestöt, jotka tarjoavat monituottajamallissa ns. tukipalveluita, kuten ravitsemus-, siivous-, kuljetus-, tilitoimisto- ja kotitalkkaripalveluita. Valmennuksien hyötyä saavat myös kuntien / kaupunkien valmennuksiin osallistuvat tahot.

Arvio osallistuvista yrityksistä/organisaatioista toteuttajittain on:
- Navitas Kehitys 30 kpl
- Savonia-ammattikorkeakoulu 40 kpl
- Kehitysyhtiö Savogrow 30 kpl
- Iisalmen kaupunki 30 kpl
- Kehitysyhtiö Witas 30 kpl

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä hyödynsaajana ovat kunnat/maakunnat sekä niiden asukkaat ja muut alueella olevat toimijat kuten koulutusorganisaatiot. Elinvoima alueella kasvaa ja riski digisyrjäytymisestä pienenee. Parantuva tiedonkulku julkisten ja yksityisten palveluiden välillä lisää asukkaiden mahdollisuuksia saada palveluista tietoa, ja samalla yritykset oppivat markkinoimaan palvelujaan. Lisäksi toteuttajatahojen henkilöstö kasvattaa omaa ja organisaation osaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 800 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 384 813

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Saarijärven-Viitasaaren, Varkauden, Joensuun, Koillis-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Karstula, Kannonkoski, Lapinlahti, Polvijärvi, Pihtipudas, Vesanto, Sonkajärvi, Sulkava, Kiuruvesi, Keitele, Viitasaari, Kuopio, Tervo, Kaavi, Kyyjärvi, Kinnula, Suonenjoki, Rautalampi, Outokumpu, Saarijärvi, Rantasalmi, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Vieremä, Kivijärvi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 160

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 510

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote-ala on hyvin naisvaltainen ala. Alalla työskentelee 387 000 ihmistä, joista 285 000 julkisella ja 98 000 yksityisen sektorin palkkalistoilla. Näihin työpaikkoihin on luettu vain varsinaiset järjestämisvastuun alaiset sote-palvelut. Yrityksiä on yli 75 000, joista mikroyrityksiä 94 %. Naisia alalla on 70 % ja miehet ovat yleensä työllistettyinä korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä. Sosiaalipalveluissa kasvua on yrityksissä vuositasolla 10 % ja terveyspalveluissa 1 %. Osa kasvusta on julkiselta puolelta ulkoistuksien kautta tapahtunutta. Myös yrittäjien määrästä 70 % on naisia. Moni sote-alan yrittäjä lähestyy eläkeikää ja osa on yrittäjänä vielä eläkeikäisenäkin. Toisaalta suurin osa yrittäjistä on ikäluokasta 45-54 v. Heidän työssä jaksaminen on suuri kysymys. Työn ja lapsiperhearjen sovittaminen on taas työssä jaksamisen kannalta tärkeää ikäluokissa 25-44v, joita on myös paljon. Hankkeen toimenpiteissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota työssä jaksamiseen. Tässä apuna olisi verkostoituminen, vertaistuki, työnohjaus, osaamisen kehittäminen sekä oman ajankäytön hallinta. Myös omistajanvaihdosasiat ovat keskeisesti läsnä sote-alalla. Siihen on Pohjois-Savossa saatavilla muiden hankkeiden kautta apua. Hankkeen erityisenä tehtävänä on yrittäjien laskentatoimen osaamisen kehittäminen ja hintatietoisuuden lisääminen. Naisten asema sote-alalla ei muuten poikkea miehistä. Alalla on aika hyvin samapalkkaisuutta noudatettu, mutta koulutustasosta johtuen miehet ovat yleensä parempipalkkaisissa tehtävissä. Jatkossa tilanne tasoittuu, koska esim. lääkärikoulutuksessa enemmistö on jo naisia. Edellä olevat asiat on skaalattavissa Pohjois-Savon tilanteeseen. Pohjois-Karjalassa yritysten liikevaihdot ovat pudonneet 2016- 2018 – 14%, mikä selittynee Siun-Soten aiheuttamasta yritysten määrän vähenemisestä. (Tilastot on Tevameren toimialajulkaisusta 2018, TEM)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen ja segregaation purku on mahdollista, mutta eivät ole erityispainotteisia tavoitteita toimenpiteissä. Tullaan kuitenkin huomioimaan kaikissa toimenpiteissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvo. Sukupuolijakauma sote-toimialalla on voimakkaasti naisvaltainen ja se on huomioitu hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeessa etävalmennukset säästävät aikaa ja liikkumisesta johtuvaa kulutuksen ja päästöjen määrää. Yritysneuvojat tekevät osittain etätyötä ja tapaavat asiakkaita etänä erilaisia digitaalisia järjestelmiä hyväksi käyttäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Suurin osa materiaaleista on digitaalisessa muodossa ja paperitulosteita ei käytetä juuri lainkaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Pienten yritysten roolia tulee korostaa paikallisen elinvoiman, kehityksen ja palvelujen tuottajana. Tämä toiminta korostuu harvaan asutun Itä-Suomen alueella, jossa ainoat kasvavat toimialat ovat sote-ala ja matkailuteollisuus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Itä-Suomessa pitkistä matkoista johtuva palvelujen saannin heikkeneminen on mahdollista korvata digitaalisilla palveluilla ja palvelujen muotoilemisella monimallilla.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Mikäli hankkeen tavoitteena olevat 700 koulutuspäivää toteutuvat suurimmaksi osaksi etänä, niin hiilijalanjälkeä on huomattavasti säästetty.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Kuntien tärkein tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Sopien-hanke tukee tätä tavoitetta tukemalla yrityksiä toiminnassa, jolla he täydentävät julkisia palveluja.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Vaikka hanke ei ole tasa-arvohanke, niin näillä alueilla naisista yli 30 %:ia työskentelee hyvinvointialalla ja sote-ammateissa, joten alan kehityksellä on suuria vaikutuksia naisten työllistymiseen ja sitä kautta työssä käynnin tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Digisyrjäytyminen on suuri riski niin yrityksille, yhteisöille kun yksittäisille henkilöille, siksi on tärkeää että digitalisaatio ja sen osaaminen nostetaan hankkeen keskiöön.
Kulttuuriympäristö 2 2
Kulttuuriympäristöön voidaan katsoa kuuluvaksi yritykset ja niien tapa toimia alueella. Ne luovat yhteistyökulttuuria ja ovat osa alueiden elinvoimaa, mikä mahdollistaa verotulojen kautta tapahtuvaa kulttuurityötä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Esim. yritysten omavalvonnassa korostuu jätteiden käsittely ja kierrätys.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-