Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21916

Hankkeen nimi: Maatalousyrittäjän työura muutoksessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 0294696000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Niiranen-Linkama

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.niiranen-linkama(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5090408

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa-hankkeen lähtökohtana on maaseudun elinkeinojen nopea murros,jossa maatalousyrittäjyyden haasteiksi on tullut kannattavuuteen ja työuran haasteellisiin muutoksiin, työssä jaksamiseen sekä toimintaympäristön muutoksiin liittyvät tekijät.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Tunnistaa maatalousyrittäjän arjen haasteellisia muutostilanteita ja niissä tarvittavia voimavaroja

2. Parantaa ja vahvistaa maatalousyrittäjän työssä jaksamista ja hyvinvointia erilaisissa muutostilanteissa

3. Löytää toimivia keinoja ja työkaluja erilaisten muutostilanteiden käsittelyyn yksilö- ja pienryhmätasolla ja kokeilla niitä käytännössä

4. Testata erilaisia hyvinvointia ja osallisuutta tukevia matalan kynnyksen palvelumalleja sekä palveluohjausta, jotka toimivat muutoksen tukena

5. Mallintaa maatalousyrittäjän muutostilanteeseen sopivia toimintamalleja ja palvelupolkuja ja juurruttaa ne paikallisesti ja alueellisesti yhteistyökumppanien, sidosryhmien, työterveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä kolmannen sektorin toimintaan (tiloille vietävät jalkautuvat palvelut)

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa toteutuu yrityskohtainen toiminta ja tilakäynnit maatiloille ja yrityksiin. Tavoitteena on kartoittaa haasteellisia työuran muutoksen ja tuen tarpeita sekä yrittäjän tulevaisuuden suunnitelmia. Toinen työpaketti keskittyy hyvinvoinnin vahvistamiseen muutostilanteissa sekä yhteiskehittämisellä tapahtuvaan hyvinvointitoimintamallin luomiseen. Kolmas työpaketti tekee näkyväksi uuden hyvinvointitoimintamallin maatalousyrittäjien haasteellisten muutostilanteiden tukemisessa ja vakiinnuttamisessa ja liittää sen alueen palvelujärjestelmän osaksi.

Hankkeen tuloksena maatalousyrittäjän hyvinvointi, voimavarat ja osaaminen vahvistuvat haasteellisissa muutostilanteissa ja hankkeessa luotu palvelumalli jää yrittäjien ja palvelujärjestelmän sekä maaseudun verkostojen käyttöön. Alueellisesti syntyy uusia verkostoja, joita voidaan hyödyntää hyvinvoinnin tukemisessa.

Hankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu, joka tekee hankkeessa tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon ProAgrian kanssa. Hankkeen kumppaneina toimii alueen kuntia, työterveyshuollon toimijoita ja seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskus, MTK, Mela sekä Välitä Viljelijästä -hanke. Savo-Karjalan Lähivakuutus tukee hankkeen toteutusta taloudellisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat :

-Työikäiset muutostilanteessa olevat maatalousyrittäjät ja maaseutuyrittäjät:
Maaseutuyrittäjistä osa on perheyrittäjiä, joten eri sukupolvien näkökulma on huomioitava
Yksinyrittäjät
Monialaiset maatilat
Sukupolvenvaihdosten yhteydessä luopujien työikäisten kohderyhmä ja tilanne huomioitava
Uudet alalle hakeutuneet tai sukupolvenvaihdoksessa mukaan tulevat maatalousyrittäjät

-Maatalous/maaseutuyrittäjyyteen kytkeytyvät keskeiset sidosryhmät kuten maatalousyrittäjien sidosryhmät ja yhteistyökumppanit, maataloushallinnon edustajat, työterveyshuolto, lomituspalvelut, maataloutta rahoittavat pankit ja palveluja tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle asiantuntijapalveluja myyvät asiantuntijat, seurakunnat, jne.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat maaseudun järjestöt ja yhdistykset, maaseudun erilaiset verkostot, MTK-yhdistysten luottamushenkilöt, hyvinvointi-ja elinkeinovastaavat kuntien yhteistyöelimissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat osittain samoja kuin kohderyhmässä jo mainitut eli maatalousyrittäjien sidosryhmät ja yhteistyökumppanit, maataloushallinnon edustajat, työterveyshuolto, lomituspalvelut, maataloutta rahoittavat pankit ja palveluja tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle asiantuntijapalveluja myyvät asiantuntijat sekä seurakunnat.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat maaseudun järjestöt ja yhdistykset, maaseudun erilaiset verkostot, MTK-yhdistysten luottamushenkilöt, hyvinvointi-ja elinkeinovastaavat kuntien yhteistyöelimissä.


Periaatteessa välillisinä kohderyhminä voidaan nähdä kaikki tahot, jotka hyötyvät maaseudun hyvinvoinnista ja tuotannollisesta osaamisesta (mm. kansalaiset).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 528

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 393

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 433 046

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 792

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pieksämäki, Pertunmaa, Enonkoski, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Juva, Savonlinna, Joroinen, Heinävesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustaosassa on kerrottu alan muuttumisesta sukupuolijakautumaltaan miesvaltaiseksi. Lisäksi alaa koskettaa ikääntyminen, sillä nuoret eivät helposti hakeudu alan töihin monien alaan liittyvien haasteiden vuoksi. (Tenhunen & Salonen, 2016.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma mahdollisuuksien mukaan esim. toiminnot suunnataan siten, että tavoitettaisiin mahdollisimman paljon miehiä, jotka enemmistönä kohderyhmässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, mutta sen edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen viestintä ja osa kokouksista toteutetaan sähköisesti. Huomioidaan hankkeen muissakin ratkaisuissa, jotka liittyvät maatalouden käytäntöjen kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeen viestintä ja osa kokouksista toteutetaan sähköisesti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hanke pyrkii vähentämään paperista materiaalia ja pyrkii sen sijaan hyödyntämään sähköisiä alustoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hanke tukee ja kehittää maatalousyrittäjyyttä, joka on tärkeä osa paikallista elinkeinorakennetta. Pyritään kestäviin ratkaisuihin siten, että ehdotetuille toimenpiteille on perustelut.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Henke kehittää maatalousyrittäjien osaamista sekä työssäjaksamista ja hyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke pyrkii välttämään tarpeetonta liikkumista, vaikka osa toiminnasta liittyykin alueen tilakäynteihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hanke edistää työssä jaksamista, työnhallintaa ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hanke toimii tasa-arvoa kunnioittaen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen lähtökohtana oli maaseudun elinkeinojen nopea murros, jossa maatalousyrittäjyyden haasteeksi on tullut kannattavuuteen ja työuran haasteellisiin muutoksiin, työssä jaksamiseen sekä toimintaympäristön muutoksiin liittyvät tekijät.

Hankkeen tavoitteena oli:

1. Tunnistaa maatalousyrittäjän arjen haasteellisia muutostilanteita ja niissä tarvittavia voimavaroja
2. Parantaa ja vahvistaa maatalousyrittäjän työssä jaksamista ja hyvinvointia erilaisissa muutostilanteissa
3. Löytää toimivia keinoja ja työkaluja erilaisten muutostilanteiden käsittelyyn yksilö- ja pienryhmätasolla ja kokeilla niitä käytännössä
4. Testata erilaisia hyvinvointia ja osallisuutta tukevia matalan kynnyksen palvelumalleja sekä palveluohjausta, jotka toimivat muutoksen tukena
5. Mallintaa maatalousyrittäjän muutostilanteeseen sopivia toimintamalleja ja palvelupolkuja ja juurruttaa ne paikallisesti ja alueellisesti yhteistyökumppanien, sidosryhmien, työterveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä kolmannen sektorin toimintaan (tiloille vietävät jalkautuvat palvelut)

Hankkeen kiinnostuksen kohteena oli maatalousyrittäjän työuran, voimavarojen ja osaamisen tuen vahvistaminen erityisesti toimintaympäristöön liittyvissä muutostilanteissa. Hankkeen tavoitteena oli tukea maaseutuyrittäjää haasteellisissa muutostilanteissa ja etsiä sopivia työkaluja, menetelmiä ja palvelupolkuja tukemaan muutostilannetta eri tavoin. Hanke pyrki lisäksi etsimään maaseutuyrittäjän työuraa eteenpäin vieviä suuntia tai etsimään muita yksilöllisiä tulevaisuuden ratkaisuja yhdessä maatalousyrittäjän kanssa. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja myös yrityksen toiminnan näkökulmasta.

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa toteutui yrityskohtainen toiminta ja tilakäynnit maatiloille ja yrityksiin. Tavoitteena oli kartoittaa haasteellisia työuran muutoksen ja tuen tarpeita sekä yrittäjän tulevaisuuden suunnitelmia. Toinen työpaketti keskittyi hyvinvoinnin vahvistamiseen muutostilanteissa sekä yhteiskehittämisellä tapahtuvaan hyvinvointitoimintamallin luomiseen. Kolmas työpaketti teki näkyväksi uuden hyvinvointitoimintamallin maatalousyrittäjien haasteellisten muutostilanteiden tukemisessa ja vakiinnuttamisessa ja liittää sen palvelujärjestelmän osaksi.

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin hyvinvointia ja voimavaroja vahvistavia toimia asiakaslähtöisesti. Kartoitusvaiheessa toteutui yrityskohtainen toiminta moniammatillisen tiimin tekemillä tila- ja yrityskäynneillä. Yksilöllisten jatkosuunnitelmien perusteella kohdennettiin asiakkaille talouden ja tuotannon sparrausta, yksilöohjausta ja -valmennusta sekä kohtauttamista ja palveluohjausta.

Hankkeen toteuttamia hyvinvointi- ja valmennusmenetelmiä toiminnan aikana olivat lisäksi työnohjauksellinen toiminta, pienryhmävalmennus ja vertaistuki, mielentaitojen ja hyvinvoinnin luennot, mielentaitojen verkkokurssi, yrittäjille suunnatut yhteiset tilaisuudet sekä benchmarking- ja opintomatkat.
Hankkeessa valmennettiin myös keskeisiä sidosryhmiä asiakaslähtöiseen kohtaamiseen ja järjestettiin yhteisiä hyvinvointitilaisuuksia yrittäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.

Hankkeessa oli asiakkaana 134 henkilöasiakasta ja 99 mikroyritystä, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena kokonaan koronapandemian aikana toteutetussa hankkeessa. Yrittäjiä kontaktoitiin koko hankkeen ajan ja hankkeen päättyessä heitä ohjattiin tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Hankkeen tuloksena tuotettiin pilotoinnin pohjalta maatalousyrittäjän hyvinvointia tukevan moniammatillisen yhteistyön toimintamalli maaseudun verkostojen käyttöön ennaltaehkäisevän, nopean ja oikea-aikaisen tuen tuomiseksi maatalousyrittäjän haasteellisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi tuotettiin digitaalinen hyvinvointipaketti yrittäjien ja sidosryhmien käyttöön.

Hanke on toiminnallaan vahvistanut toimintaan osallistuneiden maatalousyrittäjien hyvinvointia. Heillä on myös parempi käsitys oman yrityksensä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Palvelujen maksuttomuus, palveluohjaus ja kohtauttaminen ovat lisänneet palvelujen käyttöä.

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa hankkeen päätoteuttaja oli Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja ProAgria Etelä-Savo.