Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21918

Hankkeen nimi: Työraiteet -seurakunnat työllistymisen tukena

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin seurakuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 0201242-7

Jakeluosoite: Kolmas linja 22 b

Puhelinnumero: 0923400

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.helsinginseurakunnat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Henriikka Lilja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankerahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.lilja(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0923402524

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen välittömänä tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien helsinkiläisten työllistymisedellytysten parantuminen ja työ- tai opiskelupaikan löytyminen Helsingin seurakunnissa tapahtuvan työkokeilun ja suunnitelmallisen jatkopolutuksen kautta. Välillisenä tavoitteena hankkeella on vahvistaa osallistujien elämänhallinnan taitoja ja osallisuuden kokemusta henkilökohtaisesti annettavan tuen sekä Cable-menetelmään pohjautuvan yhteisövalmennuksen avulla. Hankkeella tuetaan lisäksi seurakuntien työpaikkaohjaajina toimivien työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia sekä digitalisoidaan kirkon keikkatöiden välitys seurakuntien oman nettipalvelun "Kirkon työtinderin" kautta.

Hankkeen pääkohderyhmän muodostavat 18-29 -vuotiaat työttömät nuoret, jotka ohjautuvat hankkeeseen Stadin ammattiopiston Nuorten työpajatoiminnan kautta. Kohderyhmään kuuluvat myös 30-44 -vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja/tai osatyökykyiset sekä yli 54-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joilla voi ikänsä puolesta olla vaikeuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille. He ohjautuvat hankkeeseen Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) kautta. Hanke toimii viidessä seurakunnassa eri puolilla Helsinkiä. Mukana ovat myös Kirkko ja kaupunki -lehden mediatoimitus, seurakuntayhtymän toimisto- ja viestintäpalvelut sekä Waste & Feast -hävikkiruokaravintolat Itä-Helsingissä, Alppilassa ja Malmilla.

Hankkeen tuloksena:

1.) 25-30% osallistujista löytää työ- tai opiskelupaikan. Tuloksen saavuttamista tuetaan palkkatukirahan, yritysyhteistyön ja Helsingin laajan ruoka-apuverkoston työmahdollisuuksien kautta. Tuloksena osallistujat ovat myös tietoisempia omista kyvyistään ja heidän itsetuntonsa työntekijöinä on kohonnut.

2.) Yhteisövalmennuksen kautta osallistujien motivaatio oman elämäntilanteen parantamiseksi kasvaa. Valmennus vahvistaa osallisuuden tunnetta ja edesauttaa ryhmäytymistä muiden työkokeilijoiden ja ammattilaisten, kuten työpaikkaohjaajien kanssa. Tärkeä työllistymistä tukeva tulos on myös jokaisen itselleen luoma työpolkusuunnitelma sekä uusien välineiden saaminen pitkäaikaistyöttömyyden ja osattomuuden tunteen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen.

3.) Yhteistoimijuuteen pohjautuva toimintamalli vakiintuu Helsingin seurakuntayhtymän, Stadin ammattiopiston ja TYP:n välille. Työttömien konkreettisesta auttamisesta tulee osa seurakuntien toimintakulttuuria hankkeessa syntyneen toimintamallin ja -tapojen mukaisesti.

4.) Keikkatyön välityksen digitalisoiminen avaa seurakuntien työtehtäviä ulospäin. Tuloksena seurakuntien tuhannet keikkatyötunnit saadaan hoidettua aikaisempaa nopeammin ja helpommin nettipalvelun työnhakijapoolin kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen kehittämishanke Sokra suoritti ESR:n toimintalinjan 5 osallistujille valtakunnallisen kyselytutkimuksen syksyllä 2017. Se osoitti hankkeiden kohderyhmän eli työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden olevan monin tavoin vaikeassa asemassa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi riittämättömästä toimeentulosta ja taloudellisista haasteista. Yli puolet vastaajista koki terveytensä heikoksi tai kärsi merkittävästä psyykkisestä kuormituksesta. Lisäksi neljännes vastaajista koki itsensä yksinäiseksi ja tukevaisuuden suunnittelun vaikeaksi. Nämä kokemukset olivat tällä kohderyhmällä kahdesta neljään kertaa yleisempiä kuin koko Suomen väestöllä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 17/2018).

Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 9,2 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 31 700. Helsinkiläisistä työttömistä alle 30-vuotiaita on viidennes (19 %), 30–49-vuotiaita vajaa puolet (46 %) ja yli 50-vuotiaiden osuus on reilu kolmannes (35 %). Korkein työttömyysaste alle 30-vuotiailla helsinkiläisillä oli Itäisessä suurpiirissä. (Helsingin kaupunki 2019.)

Hankkeen pääakohderyhmän muodostavat 18-29 -vuotiaat työttömät nuoret (n. 125 henkilöä), jotka ovat ilmoittautuneet TE-toimiston työnhakijoiksi. Hankkeeseen he ohjautuvat Stadin ammattiopiston Nuorten työpajatoiminnan kautta. Näille nuorille on tyypillistä, että heiltä on jäänyt joko peruskoulu tai toisen asteen opinnot kesken ja usein heillä on oppimiseen tai arjen hallintaan liittyviä vaikeuksia. Toimintaa jatketaan Kykyportaat -hankkeesta saatujen positiivisten kokemusten myötä kolmessa keittiöalan työpajassa. Nuoret on valittu pääkohderyhmäksi myös sen takia, että erityisesti heidän on todettu hyötyvän valmennuspajatyyppisestä toiminnasta, jossa tuetaan arjen hyvinvointia ja tarjotaan yksilöllistä tukea (Paananen ym. 2017).

Nuorten siirtymistä työelämään vaikeuttaa pysyväksi muuttunut rakenteellinen työttömyys sekä matalan tason ensityöpaikkojen katoaminen. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllisyyskehitys on muita selvästi heikompaa. Vuonna 2018 helsinkiläisistä työttömistä 38 prosentilla oli vain perusasteen koulutus (Helsingin kaupunki 2019). Nuorten kohdalla haasteena on yksilöllisen elämäntilanteen ja kasvuprosessin huomioiminen ja tukeminen, sekä monialainen tarve palveluille. Työttömyyden katkaisu yksilöllisillä palveluilla ja hyvään ohjaamiseen panostaminen tuottaa isolle osalle työttömistä hyviä tuloksia. (Harkko ym. 2016.)

Helsinkiläisistä työttömistä joka kolmas lukeutuu pitkäaikaistyöttömiin eli henkilöihin, jotka ovat olleet ilman palkkatyötä yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Pitkittynyt työttömyys on yleisempää ikääntyneemmillä työnhakijoilla. Alle 30-vuotiaista työttömistä yli vuoden työttömänä olleita oli joka kymmenes, kun taas yli 50-vuotiaista joka toinen. Lisäksi kohderyhmälle on tyypillistä matala koulutusaste. Pelkän perusasteen suorittaneita heistä on 31 prosenttia. (Helsingin kaupunki 2019.) Pitkään jatkunut työttömyys aiheuttaa talousvaikeuksien lisäksi osattomuutta ja toivottomuutta. Osattomuus ilmenee työmarkkinoilta syrjäytymisenä, sekä verkostojen ja sosiaalisten kontaktien puutteena. (Lyly 2016.) Työttömät ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneet osallistuvat tilastojen mukaan myös kaikkein vähiten yhteiskunnalliseen toimintaan. (Osallisuus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Seurakunnissa kartoitettujen yksilölliseten tarpeiden mukaisesti kohderyhmään kuuluvat nuorten ohella 30-54 -vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja/tai osatyökykyiset (n. 17 henkilöä) sekä yli 54-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät (n. 30 henkilöä), joilla voi ikänsä puolesta olla vaikeuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille. Tätä todentaa se, että työttömyyden lasku on ollut vähäisintä 40–45 -vuotiaiden sekä 55–59 -vuotiaiden ikäryhmissä. (Helsingin kaupunki 2019.)

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat Helsingin seurakuntien työntekijät (kirkonpalvelutyössä olevat suntiot, lastenohjaajat, viestintä- ja media-alan työntekijät, toimistotyöntekijät ja Waste & Feast -ravintolan kokki), jotka toimivat työpaikkaohjaajina ja haluavat kehittää osaamistaan tällä alueella. Näitä henkilöitä on yhteensä 25. Osa heistä on jo pitkään toiminut työpaikkaohjaajina osatyökykyisille Työtä kohti -hankkeen osallistujille tai eri alojen opiskelijoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki ne seurakuntien työntekijät, jotka eivät suoraan työskentele hankkeen kohderyhmän kanssa (esim. kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät), mutta saavat hankkeen kautta kausityöntekijöitä ja toimintamallin tukityöllistämiseen. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kaikki työllisyyden parissa toimivat tahot, jotka saavat sen kautta uusia yhteistyömahdollisuuksia. Näitä tahoja ovat ainakin Uudenmaan TE-toimisto, ELY-keskus ja Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut.

Lisäksi hankkeessa tiiviisti työskentelevät Stadin ammattiopiston työvalmentaja ja kouluttaja sekä TYP:n uraohjaajat hyötyvät hankkeen toimintapaikoista muodostuvasta kattavasta verkostosta, johon he voivat ohjata asiakkaitaan. Samalla he voivat luoda uusia kontakteja eri yhteistyöavauksia ajatellen.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat edellisten ohella Helsingin seurakuntien vapaaehtoistyöntekijät (Stadin työllisyyskoutsit ja Raha-asianneuvojat), jotka toimivat osallistujien tukena työn hakemiseen sekä arjen ja talouden hallintaan liittyvissä asioissa. Toiminnasta pääsevät osalliseksi myös paikallisyhteisöt niiden seurakuntien alueilla, jotka ovat mukana hankkeen toiminnassa. Alueiden yrittäjät ja järjestöt voivat saada hankkeen osallistujista työntekijöitä, oppi-/koulutussopimistyöntekijöitä tai muuten arvokasta synergiaetua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 603

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 326 139

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 197

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelua on ohjannut tilastotieto, yhteistyötahojen kanssa käyty keskustelu ja saatu kokemus sukupuolijakauman toteutumisesta työttömien kohdalla. Miehet osallistuvat vähemmin työllistymistä edistäviin palveluihin ja hakeutuvat ohjaukseen, mikä tulee huomioida hankkeen asiakasohjauksessa yhteistyötahojen kanssa siten, että miesten osallisuutta ja toimijuutta painotetaan. Katso liite "Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta".
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteita ja toteutettavia eri toimenpiteitä valmennusvaiheiden aikana ohjaa sukupuolinäkökulmien arviointi ja huomioiminen.Katso liite "Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta".
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke toimii "paperittoman toimiston" periaatteella siten, että aineisto tuotetaan ja jaetaan sähköisesti. Hankkeen toimipaikkojen välillä kuljetaan julkisella liikenteellä, koska ne kaikki sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Osa hankkeen tarjoiluista ja työkokeilijoiden lounaat valmistetaan hävikkiruoasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä pyritän vähentämään laajan Waste & Feast-hävikkiruoaravintolan toimesta, joissa suurin osa työkokeiluista tapahtuu. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa, mikä tehostaa Helsingin laajuisesti hävikkiruoan jakelua ja käyttöä, jotta kauppojen ruokahävikki menisi ihmisten suihin roskisten sijaan. Seurakuntayhtymässä on oma hävikkiruokaa kuljettava pakettiauto, joka hakee päivittäin hävikkiä useasta eri kohteesta kaupunkifestivaaleista tukkuliikkeisiin. Hankkeen työkokeilijoille korostetaan ruoan valmistuksen ja käsittelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja ympäristötietoutta, jotta kulutustottumukset muuttuisivat ympäristöystävällisemmiksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Noudatetaan Helsingin seurakuntien ympäristöohjelmaa. Huolehditaan kierrätyksestä, vältetään liian paperin käyttöä ja suositaan sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Helsingin seurakuntayhtymä ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja suosii energiatehokkaita ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeella edistetään alueellista työllisyyttä ja sopivan työvoiman löytymistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoria vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hankkeen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien henkilöiden hyvinvointia huomioiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja työn merkitys näiden ominaisuuksien ylläpitäjänä. Hanke huomioi myös työpaikkaohjaajana toimivat seurakuntien työntekijät, joiden hyvinvointia edistetään ryhmämuotoisen työnvalmennuksen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hankkeen toiminnot suunnitellaan huomioiden sukupuolten eri lähtökohdat ja erityistarpeet välttäen kaavamaiset sukupuolikäsitykset
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Hankkeen toiminnassa huomioidaan osallistujien erityishaasteet työllistymisen suhteen. Yhteiskunnallinen moninaisuus on toiminnan lähtökohta ja se tullaan huomioimaan mm. osallistujien yhdenvertaisena kohteluna.
Kulttuuriympäristö 0 8
Hanke haluaa edistää paikallisyhteisöjen ja alueellisten kulttuuriympäristöjen toimintaa. Toimintapaikkana olevat kirkot ovat historiallisesti arvokkaita ja niiden käyttöä halutaan edistää kohtaamalla hankkeen toimintojen kautta uusia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole koskaan käyneet kirkkojen sisäpuolella.
Ympäristöosaaminen 0 8
Työkokeilujen yhteydessä edistetään ympäristöosaamista käytännön tasolla, koska siinä ollaan tekemisissä kaikissa hävikkiruoan käsittelyyn kuuluvissa vaiheissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-