|
|
|
Hankekoodi: S21918
Hankkeen nimi: Työraiteet -seurakunnat työllistymisen tukena
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Seurakuntayhtymä - Helsingfors Kyrkliga Samfällighet
Organisaatiotyyppi: Seurakunta
Y-tunnus: 0201242-7
Jakeluosoite: Kolmas linja 22 b
Puhelinnumero: 0923400
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.helsinginseurakunnat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Henriikka Lilja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankerahoitusasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.lilja(at)evl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0923402524
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen välittömänä tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien helsinkiläisten työllistymisedellytysten parantuminen ja työ- tai opiskelupaikan löytyminen Helsingin seurakunnissa tapahtuvan työkokeilun ja suunnitelmallisen jatkopolutuksen kautta. Välillisenä tavoitteena hankkeella on vahvistaa osallistujien elämänhallinnan taitoja ja osallisuuden kokemusta henkilökohtaisesti annettavan tuen sekä Cable-menetelmään pohjautuvan yhteisövalmennuksen avulla. Hankkeessa kehitetään seurakuntayksiköiden toiminnan tukemiseksi keikka duunimallia täsmätyökykyisille keikkatyöntekijöille sekä tuetaan seurakuntien työpaikkaohjaajina toimivien työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia.
Hankkeen pääkohderyhmän muodostavat 18-29 -vuotiaat työttömät nuoret, jotka ohjautuvat hankkeeseen Stadin ammattiopiston Nuorten työpajatoiminnan kautta. Kohderyhmään kuuluvat myös 30-44 -vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja/tai osatyökykyiset sekä yli 54-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joilla voi ikänsä puolesta olla vaikeuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille. He ohjautuvat hankkeeseen Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) kautta. Hanke toimii viidessä seurakunnassa eri puolilla Helsinkiä. Mukana ovat myös Kirkko ja kaupunki -lehden mediatoimitus, seurakuntayhtymän toimisto- ja viestintäpalvelut sekä Waste & Feast -hävikkiruokaravintolat Itä-Helsingissä, Alppilassa ja Malmilla.
Hankkeen tuloksena:
1.) 25-30% osallistujista löytää työ- tai opiskelupaikan. Tuloksen saavuttamista tuetaan palkkatukirahan, yritysyhteistyön ja Helsingin laajan ruoka-apuverkoston työmahdollisuuksien kautta. Tuloksena osallistujat ovat myös tietoisempia omista kyvyistään ja heidän itsetuntonsa työntekijöinä on kohonnut.
2.) Yhteisövalmennuksen kautta osallistujien motivaatio oman elämäntilanteen parantamiseksi kasvaa. Valmennus vahvistaa osallisuuden tunnetta ja edesauttaa ryhmäytymistä muiden työkokeilijoiden ja ammattilaisten, kuten työpaikkaohjaajien kanssa. Tärkeä työllistymistä tukeva tulos on myös jokaisen itselleen luoma työpolkusuunnitelma sekä uusien välineiden saaminen pitkäaikaistyöttömyyden ja osattomuuden tunteen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen.
3.) Yhteistoimijuuteen pohjautuva toimintamalli vakiintuu Helsingin seurakuntayhtymän, Stadin ammattiopiston ja TYP:n välille. Työttömien konkreettisesta auttamisesta tulee osa seurakuntien toimintakulttuuria hankkeessa syntyneen toimintamallin ja -tapojen mukaisesti.
4.) Keikkaduunimalli toimii täsmätyökykyisten työelämään siirtymisen tukena. Keikkaduunimalli palvelee ja tukee seurakuntien ja yhteistyöverkoston työnvälitystä ja toimintaa.
Kokonaisuudessaan hankkeen kohderyhmää ovat erityisesti vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat ja osatyökykyiset henkilöt, joiden työllistämiseksi Suomen hallitus on tehnyt valmisteluja useammalla hallituskaudella. Kohderyhmän valinnassa on huomioitu Helsingin seurakuntayhtymän strategiset linjaukset (mm. tavoitetaan hädänalaisimmat helsinkiläiset), hallituksen pohjoismainen työllisyydenpalvelumallin valmistelu ja mm. Hannu Mäkisen selvitys osatyökykyisten Suomen mallista (Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2021). Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä toteuttaa parhaillaan Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteita ja aktiivisia toimia kohti korkeaa työllisyyttä. Hallituksen asettamat keinot on tuottaa osatyökykyisille osuvampia palveluita ja mahdollisuus työllistyä välityömarkkinoille (Suomen malli osatyökykyisten työllistämiseksi (TEM127:00/2020 TOIMIELIN). Professori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka tutkimusten mukaan edistävät työllisyyttä. Ryhmän tulosten mukaan tulisi panostaa erityisesti työnhaun ja osatyökykyisten tukeen. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tutkijaryhmä lisäisi muun muassa tehostettuja tukitoimia kuten työhönvalmennusta. (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 8.6.2021.).
Koronaepidemian hellittäessä ja yhteiskunnan avautuessa haluamme hankkeessa reagoida laaja-alaisesti yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Tarjoamme työkokeilua ja valmennus mahdollisuutta eri ikäisille 18-62 -vuotiaille. Yhteiskunnan muutosten myötä keskitytään nyt yhteistyöhön alkaneen Työllisyyspalveluiden kuntakokeilun kanssa ja erityisesti sen työhön kuntouttavien palveluiden asiakkaisiin, jotka tarvitsevat vaativampaa tukea ja valmennusta. Vaativampi tuen ohjelma on kestoltaan n. puoli vuotta. Hankkeen työntekijöiden valmennustuen oheen panostetaan enemmän myös yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspuolella sekä työllisyyspalveluissa parhaillaan alkaviin, tuetumman valmennuksen muotoihin kuten. HUS IPS-tiimit, joilla olisi mahdollista tukea seurakuntien työllistämistoimintaa ja työntekijöitä myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen kahden työntekijän työaika painottuu siis entistä enemmän yhteistyöhön asiakkaiden hyväksi. (Kts. Hankemuutos-liite.)
Koronaepidemian laajetessa uudelleen v. 2021 jälkeen tilanteeseen, jossa useimmat työkokeilupaikat/-yksiköt ovat etätyössä, ei työkokeilijoita voi ohjata seurakuntayksiköihin. Tässä tapauksessa osallistujatavoite saattaa jäädä muutosehdotuksen mukaisesta n. 60 henkilöstä. Korjaavina toimina henkilökohtaista valmennusta pyritään ohjaamaan seurakuntien ulkopuolisiin palveluihin. Yhteistyökumppaneilta ohjautuville asiakkaille pyritään löytämään työkokeilupaikka seurakuntien ulkopuolelta.
Hankkeen kohderyhmien jakautuminen:
- 18-29 -vuotiaat työttömät nuoret (hankeaikana yht. n. 47 henkilöä), jotka ovat ilmoittautuneet TE-toimiston työnhakijoiksi. Näille nuorille on tyypillistä, että heiltä on jäänyt joko peruskoulu tai toisen asteen opinnot kesken ja heillä on oppimiseen tai arjen hallintaan liittyviä vaikeuksia. Toimintaa jatketaan Kykyportaat -hankkeesta saatujen positiivisten kokemusten myötä kolmessa keittiöalan työpajassa. Nuoret on valittu pääkohderyhmäksi myös sen takia, että erityisesti heidän on todettu hyötyvän valmennuspajatyyppisestä toiminnasta, jossa tuetaan arjen hyvinvointia ja tarjotaan yksilöllistä tukea (Paananen ym. 2017).
- 30-54 -vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja/tai osatyökykyiset (n.7 henkilöä)
- yli 54-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät (n. 5 henkilöä), joilla voi ikänsä puolesta olla vaikeuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille. Tätä todentaa se, että työttömyyden lasku on ollut vähäisintä 40–45 -vuotiaiden sekä 55–59 -vuotiaiden ikäryhmissä. (Helsingin kaupunki 2019.)
Kohderyhmien asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen Stadin ammattiopiston nuorten työpajatoiminnan, Te- työllisyystoiminnan ja kuntakokeilun työhön kuntouttavien palveluiden sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien (HUS) IPS-tiimien kautta.
Hankkeen kohderyhmää ovat myös Helsingin seurakuntien työntekijät (kirkonpalvelutyössä olevat suntiot, lastenohjaajat, viestintä- ja media-alan työntekijät, toimistotyöntekijät ja Waste & Feast -ravintolan kokki), jotka toimivat työpaikkaohjaajina ja haluavat kehittää osaamistaan tällä alueella. Ohjaajina toimivia henkilöitä on laskelmien mukaan ainakin n. 12-15, ja heille tarjotaan hankkeessa työpaikkaohjaajien koulutusta. Osa heistä on jo pitkään toiminut työpaikkaohjaajina osatyökykyisille aiempien mm. Työtä kohti -hankkeen osallistujille tai eri alojen opiskelijoille.
Nuorten siirtymistä työelämään vaikeuttaa pysyväksi muuttunut rakenteellinen työttömyys sekä matalan tason ensityöpaikkojen katoaminen. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllisyyskehitys on muita selvästi heikompaa. Vuonna 2018 helsinkiläisistä työttömistä 38 prosentilla oli vain perusasteen koulutus (Helsingin kaupunki 2019). Nuorten kohdalla haasteena on yksilöllisen elämäntilanteen ja kasvuprosessin huomioiminen ja tukeminen, sekä monialainen tarve palveluille. Työttömyyden katkaisu yksilöllisillä palveluilla ja hyvään ohjaamiseen panostaminen tuottaa isolle osalle työttömistä hyviä tuloksia. (Harkko ym. 2016.)
Helsinkiläisistä työttömistä joka kolmas lukeutuu pitkäaikaistyöttömiin eli henkilöihin, jotka ovat olleet ilman palkkatyötä yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Pitkittynyt työttömyys on yleisempää ikääntyneemmillä työnhakijoilla. Alle 30-vuotiaista työttömistä yli vuoden työttömänä olleita oli joka kymmenes, kun taas yli 50-vuotiaista joka toinen. Lisäksi kohderyhmälle on tyypillistä matala koulutusaste. Pelkän perusasteen suorittaneita heistä on 31 prosenttia. (Helsingin kaupunki 2019.) Pitkään jatkunut työttömyys aiheuttaa talousvaikeuksien lisäksi osattomuutta ja toivottomuutta. Osattomuus ilmenee työmarkkinoilta syrjäytymisenä, sekä verkostojen ja sosiaalisten kontaktien puutteena. (mm. Sokra kyselytutkimus ESR:n toimintalinjan 5 osallistujille 2017 ja Lyly 2016.) Työttömät ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneet osallistuvat tilastojen mukaan myös kaikkein vähiten yhteiskunnalliseen toimintaan. (Osallisuus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki ne seurakuntien työntekijät, jotka eivät suoraan työskentele hankkeen kohderyhmän kanssa (esim. kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät), mutta saavat hankkeen kautta kausityöntekijöitä ja toimintamallin tukityöllistämiseen. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kaikki työllisyyden parissa toimivat tahot, jotka saavat sen kautta uusia yhteistyömahdollisuuksia. Näitä tahoja ovat ainakin Uudenmaan TE-toimisto, ELY-keskus ja Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut.
Lisäksi hankkeessa tiiviisti työskentelevät Stadin ammattiopiston työvalmentaja ja kouluttaja sekä TYP:n uraohjaajat hyötyvät hankkeen toimintapaikoista muodostuvasta kattavasta verkostosta, johon he voivat ohjata asiakkaitaan. Samalla he voivat luoda uusia kontakteja eri yhteistyöavauksia ajatellen.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat edellisten ohella Helsingin seurakuntien vapaaehtoistyöntekijät (Stadin työllisyyskoutsit ja Raha-asianneuvojat), jotka toimivat osallistujien tukena työn hakemiseen sekä arjen ja talouden hallintaan liittyvissä asioissa. Toiminnasta pääsevät osalliseksi myös paikallisyhteisöt niiden seurakuntien alueilla, jotka ovat mukana hankkeen toiminnassa. Alueiden yrittäjät ja järjestöt voivat saada hankkeen osallistujista työntekijöitä, oppi-/koulutussopimistyöntekijöitä tai muuten arvokasta synergiaetua.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 603
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 021
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 326 139
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 320 029
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 74
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke toimii "paperittoman toimiston" periaatteella siten, että aineisto tuotetaan ja jaetaan sähköisesti. Hankkeen toimipaikkojen välillä kuljetaan julkisella liikenteellä, koska ne kaikki sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Osa hankkeen tarjoiluista ja työkokeilijoiden lounaat valmistetaan hävikkiruoasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä pyritän vähentämään laajan Waste & Feast-hävikkiruoaravintolan toimesta, joissa suurin osa työkokeiluista tapahtuu. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa, mikä tehostaa Helsingin laajuisesti hävikkiruoan jakelua ja käyttöä, jotta kauppojen ruokahävikki menisi ihmisten suihin roskisten sijaan. Seurakuntayhtymässä on oma hävikkiruokaa kuljettava pakettiauto, joka hakee päivittäin hävikkiä useasta eri kohteesta kaupunkifestivaaleista tukkuliikkeisiin. Hankkeen työkokeilijoille korostetaan ruoan valmistuksen ja käsittelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja ympäristötietoutta, jotta kulutustottumukset muuttuisivat ympäristöystävällisemmiksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Noudatetaan Helsingin seurakuntien ympäristöohjelmaa. Huolehditaan kierrätyksestä, vältetään liian paperin käyttöä ja suositaan sähköistä viestintää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Helsingin seurakuntayhtymä ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja suosii energiatehokkaita ratkaisuja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeella edistetään alueellista työllisyyttä ja sopivan työvoiman löytymistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien henkilöiden hyvinvointia huomioiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja työn merkitys näiden ominaisuuksien ylläpitäjänä. Hanke huomioi myös työpaikkaohjaajana toimivat seurakuntien työntekijät, joiden hyvinvointia edistetään ryhmämuotoisen työnvalmennuksen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen toiminnot suunnitellaan huomioiden sukupuolten eri lähtökohdat ja erityistarpeet välttäen kaavamaiset sukupuolikäsitykset | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan osallistujien erityishaasteet työllistymisen suhteen. Yhteiskunnallinen moninaisuus on toiminnan lähtökohta ja se tullaan huomioimaan mm. osallistujien yhdenvertaisena kohteluna. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 8 |
| Hanke haluaa edistää paikallisyhteisöjen ja alueellisten kulttuuriympäristöjen toimintaa. Toimintapaikkana olevat kirkot ovat historiallisesti arvokkaita ja niiden käyttöä halutaan edistää kohtaamalla hankkeen toimintojen kautta uusia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole koskaan käyneet kirkkojen sisäpuolella. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 8 |
| Työkokeilujen yhteydessä edistetään ympäristöosaamista käytännön tasolla, koska siinä ollaan tekemisissä kaikissa hävikkiruoan käsittelyyn kuuluvissa vaiheissa. | ||
Työraiteet– seurakunnat työllistymisen tukena hankkeen päätavoitteena oli tuetun työelämäpolun muodostaminen kohti opintoja ja työelämää työkokeilun, yhteisövalmennuksen ja henkilökohtaisen tuen avulla Helsingin seurakuntayksiköissä. Hankkeen kohderyhmiä olivat työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet 18-29 –vuotiaat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät ja/tai osatyökykyiset 30-44-v. ja yli 54 –vuotiaat henkilöt. Hankkeen aikana tehtiin asiakasyhteistyötä Stadin ammatti- ja aikuisopiston, Helsingin kaupungin tuetun työllistämisen työvalmentajien, yksittäisten TE-virkailijoiden sekä yhteistyökumppanin Helsingin työllisyyspalveluiden kanssa. Kohderyhmään kuuluivat myös seurakunnissa työkokeilijoita ohjanneet työpaikkaohjaajat.
Hankkeeseen tavoitettiin 67 kohderyhmän henkilöä, joista työkokeilijoita oli 52 henkilöä. Hankkeen lopetuslomakkeen täytti 41 henkilöä, joista 49% ilmoitti jatkavansa koulutukseen tai työelämään. Työkokeilupaikat sijaitsivat Helsingin alueella seitsemässä eri seurakuntayksikössä ja kolmessa lounaskahvila-työpajalla. Jokaisen työkokeilijan kanssa kartoitettiin henkilökohtainen kokonaistilanne sekä työstettiin jatkosuunnitelmaa kohti opintoja ja työelämää. Lisäksi osallistujat ottivat osaa yhteisö- ja vertaisvalmennusryhmään, jonka aikana pyrittiin tukemaan erilaisia työelämä- ja elämänhallintataitoja. Työkokeilijoille järjestettiin yhteistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopiston työvalmentajan kanssa ryhmätyöpäiviä, joiden aikana täydennettiin työnhakutaitoja ja tehtiin opintokäyntejä. Hanketyöntekijät tekivät läheistä asiakasyhteistyötä työpajatoimintojen työpaikkaohjaajien kanssa. Helsingin seurakuntien työntekijöille tarjottiin mm. työpaikkaohjauksen valmennuskoulutuspäivät yhteistyössä Live Palveluiden kanssa.
Työraiteet -hankkeessa kehitettiin lisäksi Helsingin seurakuntayhtymän täsmä- ja osatyökykyisten keikkaluonteiseen työllistämiseen tarkoitettu ”Keikkaduuni”-malli (https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/tyollistamisentukeminenhelsinginseurakunnissa). Keikkatyöllistämisen tukirahaston kehittämiseen kuului muun muassa sisäisten maksatus- ja hakuprosessien selvittäminen, mallityönkuvien kokoaminen sekä toimintaohjeiden kuvaaminen Helsingin seurakuntien työntekijöiden käyttöä varten. ”Keikkaduuni”-mallin kokoamisen ohella pystyttiin helpottamaan myös Helsingin seurakuntayhtymän ja sen osatyökykyisien työllistämistoiminnan tukirahaston eli ”Duunituen” käytäntöjä. Hankkeen päättyessä kyseiset tuettu työelämäpolku eli ”Työkokeilusta kohti työelämää Helsingin seurakuntayhtymässä” sekä Helsingin seurakuntayhtymän taloudelliset avustuskäytännöt ”Duunituki” ja ”Keikkaduuni” ovat koottuna ja kuvattuna Teams-kanavalle digijulkaisuna organisaation työntekijöiden käyttöä varten.