|
|
|
Hankekoodi: S21919
Hankkeen nimi: OsSi - Osaamista sijaishuoltoon
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: PL 213
Puhelinnumero: 0401616741
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.osao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Senni Laine
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: senni.laine(at)osao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401616741
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
OsSi-hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevän henkilökunnan osaamista. Hankkeella pyritään parantamaan sijaishuollon lastensuojelulakiin perustuvien toimenpiteiden osaamista ja arjessa käytettyjen toimintakäytäntöjen kehittymistä. Oikeusasiamies on tarkastuksissaan havainnut nykyisen lastensuojelulain hengen vastaisia käytäntöjä ja puuttunut niihin tarkastuksissaan. Lisäksi hankkeessa kehitetään Oulun seudulla sosionomeja ja lähihoitajia kouluttavien oppilaitosten ja lastensuojelulaitosten yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena alaa opettavilla opettajilla on entistä parempi käsitys lastensuojelulaitosten arjesta ja niiden henkilökunnan tarvitsemasta osaamisesta. Lastensuojelulaitosten henkilökunnan koulutus ja opettajien täydennyskoulutus toteutetaan kehittämistoimintana, jossa järjestetään sekä seminaarityyppisiä kehittämispäiviä että alueellisia workshoppeja.
Lastensuojelun sijaishuollon valvontaa pyritään parantamaan täydennyskouluttamalla Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä sekä perhe- että laitoshoidon valvontaan. Valvonnan oleellinen elementti on sijoitetun lapsen kohtaaminen ja kuuleminen. Kaikki hankkeen järjestämät koulutukset ovat avoimia kaikille lastensuojelun parissa työskenteleville, mm koulukuraattoreille, perhetyöntekijöille ja perhehoitajille sekä sijaishuollon ja oppilaitosten rajapinnassa työskenteleville (opot, kuraattorit, ohjaajat, sosiaalityön käytäntöjä opettavat opettajat). Hankkeen järjestämissä Pop-up -menetelmäkoulutuksissa koulutetaan erilaisiin menetelmiin, joiden tavoitteena on parantaa lapsen kuulemista ja osallisuutta.
Hankkeessa luodaan web-sivusto, johon tuotetaan materiaalia hankkeen aikana järjestettävistä koulutuksista. Lisäksi sivustolla on lastensuojelun työtehtävien ja yksiköiden esittelyjä. Sivuston materiaalia käytetään hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opetustyössä ja se on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.
Hankkeen tulokset
Hankkeella pyritään parantamaan työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. Opettajien täydennyskoulutuksella heille saadaan alan uusin tietotaito ja parantuneet yhteydet työelämään auttavat suunnittelemaan opintoja työelämäläheisemmiksi. Tämän tuloksena oppilaitokset tuottavat paremmin alalle orientoitunutta työvoimaa ja tutkinnon suorittaneilla on paremmat valmiudet toimia alan työtehtävissä.
Hankkeen työpajasarjojen ja pop-up -koulutusten avulla pyritään päivittämään lastensuojelulaitosten henkilöstön ammattitaitoa lainsäädännöstä ja erilaisista toimintamenetelmistä. Koulutusten tavoitteena on lisätä sijoitettujen lasten osallisuutta ja kehittää työntekijöiden ammattitaitoa. Tämän seurauksena sijaishuollosta tulee turvallisempaa, tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaalla toimivien lastensuojelulaitosten henkilökunta ja sijoitettujen lasten kanssa työskentelevä muu henkilöstö (terapeutit, ohjaushenkilöstö), Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja esimiehet sekä sosiaalialaa kouluttava opetushenkilökunta. Koulutuksiin voivat osallistua myös lastensuojelun avohuollon työtä tekevien yritysten työntekijät, lastensuojelun perhehoitajat sekä alueen oppilaitosten oppilashuollon ja ohjauksen henkilökunta.
Hankkeen tulokset vaikuttavat välillisesti Pohjois-Pohjanmaan toisen ja korkea-asteen koulutusorganisaatioiden sosiaalialan opiskelijoihin parantuneena työelämäyhteistyönä ja opettajien työelämätuntemuksena.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 384 271
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 374 015
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 030
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 464 299
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 33
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 404
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa huomioidaan luonto hyvinvointia lisäävänä ympäristönä sekä kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan skypekokouksia, yhteisiä työskentelyalustoja ja etäohjausta. Liikkumisessa käytetään julkisia kulkuneuvoja silloin kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Hankkeen koulutukset viedään web-sivuille, jonka kautta asiasta kiinnostuneiden on mahdollista tutustua niihin paikasta riippumatta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille luontoa ja sen monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään pääsääntöisesti digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrää vähenee välittömästi ja välillisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään paikallisen yritysten osaamista, joka vahvistaa paikallisia yrityksiä. Alan vetovoiman lisääminen vahvistaa paikallisen työvoiman palkkaamista myös jatkossa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hanke parantaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työkykyä ja osaamista,jolloin yritysten palvelujen laatu paranee ja syntyy mahdollisesti uudenlaisia aineettomia tuotteita ja palvelukonsepteja. Hankkeen web-sivusto pitää sisällään aineettomia tuotteita, kuten videonpätkiä tai esityksiä, joita asiakas voi katsoa alustalta sopivana ajankohtana. Hanke tähtää osaamisen kasvuun. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Hankkeessa toteutettavat workshopit pyritään viemään osallistujien työympäristöihin, jolloin vain vetäjien/asiantuntijoiden tarvitsee liikkua paikasta toiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke lisää välittömästi sijaishuollon henkilökunnan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. OPettajien täydennyskoulutuksen avulla pyritään antamaan heille lastensuojelun uusin mahdollinen tieto, jonka he voivat välittää eteenpäin opiskelijoilleen. Välillisesti parannetaan sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Kaikessa hankkeen toiminnassa pidetään keskiössä se, että tavoitteena on sijaishuollon parantaminen ja sen myötä sen piirissä olevien lasten ja nuorten osallisuuden, osallistumisen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke lisää sosiaalista tasa-arvoa parantamalla sijaishuollon piiriin kuuluvien lasten vaikutusmahdollisuuksia ja perusoikeuksien toteutumista. Yritysten ja oppialaitosten yhteistyön tavoitteena on myös sosiaalialan sukupuolikäsityksen murtaminen ja alan tutuksi tekeminen opiskelijoiden keskuudessa. Pyrimme tuotettavassa materiaalissa tuomaan ilmi, että sijaishuollossa työskentelee ja sinne tarvitaan työskentelemään miespuolisia ohjaajia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 7 |
| Hanke lisää eri työntekijäryhmien yhteistyötä ja työn tuntemusta. Sijaishuoltoon liittyvän tiedon lisääminen vähentää eriarvoisuutta ja lisää erilaisuuden hyväksymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Kulttuuriympäristö lisää parhaimmillaan ihmisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Kulttuuriympäristöön lukeutuvat suojeltujen kohteiden lisäksi myös tavalliset arkiympäristöt (kuten työympäristöt ja sijoitettujen lasten asuinympäristöt). Hanke hyödyntää toiminnassaan ympäristöjen potentiaalia viihtyisyyden lisäämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. | ||
Hankkeen aikana järjestettiin 29 koulutusta, jotka oli suunnattu lastensuojelulaitosten ohjaajille, alan opettajille ja muille sijoitettujen lasten kanssa toimiville tahoille. Osa koulutuksista keskittyi lasten kanssa käytettäviin, osallisuutta ja tietoutta lisääviin menetelmiin (pop-up -koulutukset, kesto noin 2 h), osa oli puolen päivän workshop-koulutuksia, joihin pyrittiin edistämään myös toimijoidn välistä keskustelua ja osa oli koko päivän pituisia kehittämispäiviä eri aiheista. Koulutukset järjestettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen pääosin etäkoulutuksina Teamsin välityksellä. Syynä oli koronavirus, joka aiheutti koko hankkeen ajan erityisjärjestelyjä.
Halusimme tuottaa tietoa lastensuojelun sijaishuollosta ja sitä ympäröivistä ilmiöistä. Hankesuunnitelmaan kirjoitetun kartoitusraportin lisäksi teimme alan henkilöstölle ja sijoitetuille lapsille kyselyjä, joiden vastausten perusteella kirjoitimme raportteja mm huumeista lastensuojelulaitoksissa, perhehoidosta, sijoitettujen lasten pääsystä mielenterveyspalveluihin ja työvoimapulan aiheuttamasta ohjaajien vaihtumisesta ja sen vaikutuksista lastensuojeluyksikköjen arkeen. Raportteja hyödynnettiin koulutuksissa ja ne saivat myös valtakunnallista huomiota ja palstatilaa lehdistössä. Myös hankkeen sosionomiopiskelijoille suunnattujen kyselyjen perusteella kirjoitettujen raporttien tuloksia on hyödynnetty ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisessä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda hankkeen nettisivuista lastensuojelun sijaishuollon tietopaketti, portaali joka jäisi elämään myös hankkeen jälkeen. Etäkoulutukset helpottivat huomattavasti koulutusten tallentamista, ja niinpä osaamistasijaishuoltoon.fi -sivustolla on nähtävillä paljon koulutustallenteita ja -materiaaleja, hankkeen tuottamat raportit ja muilta nettisivuilta tietopankiksi etsittyä tietoa ja menetelmiä.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja alan toimijoiden välillä. Tätä edistettiin vierailemalla hankkeen aikana 32 lastensuojelulaitoksessa. Vierailulla oli mukana hankeorganisaatioiden opettajia, jotka saivat uusia työelämäkontakteja ja uutta tietoa juuri nyt kentällä havaittavista ilmiöistä ja koulutustarpeista. Vierailujen ansiosta lastensuojelun asiantuntijavierailijoiden määrä kaikkien organisaatioiden opetuksessa on lisääntynyt huomattavasti. Hankeorganisaatioiden mukaan sijaishuoltoa tuodaan entistä vahvemmin esille opetuksessa, ja sen myötä opiskelijoiden kiinnostus sijaishuoltoon harjoittelu- ja työpaikkana on lisääntynyt.
Kaikista hankkeen koulutuksista kerättiin osallistujapalautteet. Hanke sai erittäin hyvät palautteet sekä koulutusten osanottajilta (koulutuksen antama hyöty työni kannalta arvosanalla 1-10 -kysymyksen vastausten keskiarvo oli 8) ja ohjausryhmältä, jolle tehtiin hankkeen lopuksi oma kyselynsä hankkeen sujumisesta.