Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21919

Hankkeen nimi: OsSi - Osaamista sijaishuoltoon

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: PL 213

Puhelinnumero: 0401616741

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Senni Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: senni.laine(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401616741

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Diakoniaopisto Oy, 2756786-7
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OsSi-hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevän henkilökunnan osaamista. Hankkeella pyritään parantamaan sijaishuollon lastensuojelulakiin perustuvien toimenpiteiden osaamista ja arjessa käytettyjen toimintakäytäntöjen kehittymistä. Oikeusasiamies on tarkastuksissaan havainnut nykyisen lastensuojelulain hengen vastaisia käytäntöjä ja puuttunut niihin tarkastuksissaan. Lisäksi hankkeessa kehitetään Oulun seudulla sosionomeja ja lähihoitajia kouluttavien oppilaitosten ja lastensuojelulaitosten yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena alaa opettavilla opettajilla on entistä parempi käsitys lastensuojelulaitosten arjesta ja niiden henkilökunnan tarvitsemasta osaamisesta. Lastensuojelulaitosten henkilökunnan koulutus ja opettajien täydennyskoulutus toteutetaan kehittämistoimintana, jossa järjestetään sekä seminaarityyppisiä kehittämispäiviä että alueellisia workshoppeja.
Lastensuojelun sijaishuollon valvontaa pyritään parantamaan täydennyskouluttamalla Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä sekä perhe- että laitoshoidon valvontaan. Valvonnan oleellinen elementti on sijoitetun lapsen kohtaaminen ja kuuleminen. Kaikki hankkeen järjestämät koulutukset ovat avoimia kaikille lastensuojelun parissa työskenteleville, mm koulukuraattoreille, perhetyöntekijöille ja perhehoitajille sekä sijaishuollon ja oppilaitosten rajapinnassa työskenteleville (opot, kuraattorit, ohjaajat, sosiaalityön käytäntöjä opettavat opettajat). Hankkeen järjestämissä Pop-up -menetelmäkoulutuksissa koulutetaan erilaisiin menetelmiin, joiden tavoitteena on parantaa lapsen kuulemista ja osallisuutta.
Hankkeessa luodaan web-sivusto, johon tuotetaan materiaalia hankkeen aikana järjestettävistä koulutuksista. Lisäksi sivustolla on lastensuojelun työtehtävien ja yksiköiden esittelyjä. Sivuston materiaalia käytetään hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opetustyössä ja se on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Hankkeen tulokset
Hankkeella pyritään parantamaan työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. Opettajien täydennyskoulutuksella heille saadaan alan uusin tietotaito ja parantuneet yhteydet työelämään auttavat suunnittelemaan opintoja työelämäläheisemmiksi. Tämän tuloksena oppilaitokset tuottavat paremmin alalle orientoitunutta työvoimaa ja tutkinnon suorittaneilla on paremmat valmiudet toimia alan työtehtävissä.
Hankkeen työpajasarjojen ja pop-up -koulutusten avulla pyritään päivittämään lastensuojelulaitosten henkilöstön ammattitaitoa lainsäädännöstä ja erilaisista toimintamenetelmistä. Koulutusten tavoitteena on lisätä sijoitettujen lasten osallisuutta ja kehittää työntekijöiden ammattitaitoa. Tämän seurauksena sijaishuollosta tulee turvallisempaa, tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaalla toimivien lastensuojelulaitosten henkilökunta ja sijoitettujen lasten kanssa työskentelevä muu henkilöstö (terapeutit, ohjaushenkilöstö), Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja esimiehet sekä sosiaalialaa kouluttava opetushenkilökunta. Koulutuksiin voivat osallistua myös lastensuojelun avohuollon työtä tekevien yritysten työntekijät, lastensuojelun perhehoitajat sekä alueen oppilaitosten oppilashuollon ja ohjauksen henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tulokset vaikuttavat välillisesti Pohjois-Pohjanmaan toisen ja korkea-asteen koulutusorganisaatioiden sosiaalialan opiskelijoihin parantuneena työelämäyhteistyönä ja opettajien työelämätuntemuksena.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 384 271

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 478

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 030

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 375 493

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Koillismaan, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Ii, Reisjärvi, Siikalatva, Kärsämäki, Hailuoto, Taivalkoski, Kempele, Oulu, Kalajoki, Ylivieska, Utajärvi, Siikajoki, Tyrnävä, Raahe, Merijärvi, Muhos, Lumijoki, Sievi, Pyhäjärvi, Alavieska, Oulainen, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Haapavesi, Haapajärvi, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 33

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 404

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lastensuojelun sijaishuollossa toimii sekä miehiä että naisia. Sosiaaliala on perinteisesti ollut naisvaltainen ala, mutta etenkin lastensuojelulaitoksissa pyritään siihen, että henkilökunnassa olisi myös miehiä. Laitoksissa joudutaan välillä pitämään nuoria kiinnipidossa, ja turvallinen kiinnipito on helpompaa, jos sen suorittajalla on tarpeeksi kokoa ja voimaa. Miespuolisten työntekijöiden koetaan myös rauhoittavan tilannetta etenkin nuorten miesasiakkaiden suhteen. Alalle tarvittaisiin lisää miespuolisia työntekijöitä ja ylipäätään motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Hanke voi lisätä alan kiinnostusta sekä miesten että naisten keskuudessa. Sosiaalityöntekijöistä ja avohuollon sosiaaliohjaajista suuri enemmistö on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen koulutukset on suunnattu tasapuolisesti sekä miehille että naisille. Molemmat sukupuolet tarvitsevat ohjaajan työssä samanlaisia työmenetelmiä. Hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvia henkilöitä kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeessa huomioidaan luonto hyvinvointia lisäävänä ympäristönä sekä kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan skypekokouksia, yhteisiä työskentelyalustoja ja etäohjausta. Liikkumisessa käytetään julkisia kulkuneuvoja silloin kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Hankkeen koulutukset viedään web-sivuille, jonka kautta asiasta kiinnostuneiden on mahdollista tutustua niihin paikasta riippumatta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille luontoa ja sen monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään pääsääntöisesti digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrää vähenee välittömästi ja välillisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään paikallisen yritysten osaamista, joka vahvistaa paikallisia yrityksiä. Alan vetovoiman lisääminen vahvistaa paikallisen työvoiman palkkaamista myös jatkossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hanke parantaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työkykyä ja osaamista,jolloin yritysten palvelujen laatu paranee ja syntyy mahdollisesti uudenlaisia aineettomia tuotteita ja palvelukonsepteja. Hankkeen web-sivusto pitää sisällään aineettomia tuotteita, kuten videonpätkiä tai esityksiä, joita asiakas voi katsoa alustalta sopivana ajankohtana. Hanke tähtää osaamisen kasvuun.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Hankkeessa toteutettavat workshopit pyritään viemään osallistujien työympäristöihin, jolloin vain vetäjien/asiantuntijoiden tarvitsee liikkua paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hanke lisää välittömästi sijaishuollon henkilökunnan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. OPettajien täydennyskoulutuksen avulla pyritään antamaan heille lastensuojelun uusin mahdollinen tieto, jonka he voivat välittää eteenpäin opiskelijoilleen. Välillisesti parannetaan sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Kaikessa hankkeen toiminnassa pidetään keskiössä se, että tavoitteena on sijaishuollon parantaminen ja sen myötä sen piirissä olevien lasten ja nuorten osallisuuden, osallistumisen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke lisää sosiaalista tasa-arvoa parantamalla sijaishuollon piiriin kuuluvien lasten vaikutusmahdollisuuksia ja perusoikeuksien toteutumista. Yritysten ja oppialaitosten yhteistyön tavoitteena on myös sosiaalialan sukupuolikäsityksen murtaminen ja alan tutuksi tekeminen opiskelijoiden keskuudessa. Pyrimme tuotettavassa materiaalissa tuomaan ilmi, että sijaishuollossa työskentelee ja sinne tarvitaan työskentelemään miespuolisia ohjaajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hanke lisää eri työntekijäryhmien yhteistyötä ja työn tuntemusta. Sijaishuoltoon liittyvän tiedon lisääminen vähentää eriarvoisuutta ja lisää erilaisuuden hyväksymistä.
Kulttuuriympäristö 6 6
Kulttuuriympäristö lisää parhaimmillaan ihmisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Kulttuuriympäristöön lukeutuvat suojeltujen kohteiden lisäksi myös tavalliset arkiympäristöt (kuten työympäristöt ja sijoitettujen lasten asuinympäristöt). Hanke hyödyntää toiminnassaan ympäristöjen potentiaalia viihtyisyyden lisäämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-