Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21922

Hankkeen nimi: Kasvua tuotekehityksellä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL64 (Tekniikan yksikkö)

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Ari.Sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 0360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuotekehitys on yksi yrityksen ja muiden organisaatioiden tärkeimmistä ydinprosesseista, sillä tuotekehityksellä luodaan uutta liiketoimintaa uusien tuotteiden myötä. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitys on yleisesti ottaen haastavampaa kuin suurten monikansallisten organisaatioiden, sillä resursointi tuotekehitykseen ei ole samaa tasoa, mutta tuotekehitystä tulisi kuitenkin tehdä, jotta liiketoiminta kehittyisi positiiviseen suuntaan ja yritys uudistuisi. Tähän vaaditaan tuotekehitysosaamista ja tämän osaamisen tason nostosta valmistavan teollisuuden pk-yritykset hyötyvät.

"Kasvua tuotekehityksellä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä" -hankkeen päätavoitteena on madaltaa pk-yrityksen henkilöstön kynnystä ryhtyä uusiin tuotekehityshankkeisiin sekä nostaa tuotekehityksen osaamistasoa Etelä-Pohjanmaan pk-teollisuudessa. Hankkeen pääkohderyhmänä on Etelä-Pohjanmaalla toimivat valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilökunta, jotka toteuttavat yrityksessä tuotekehitystä.

Hankkeen toteutus on jaettu seitsemään eri työpakettiin, joita ovat

TP1. Tuotekehitysaineiston kehittäminen jatkuvan oppimisen alustaan
TP2. Työpajojen tai benchmarking-tilaisuuksien järjestäminen
TP3. Tuotekehitysosaamisen kehittäminen alueen valmistavan teollisuuden pk-pilottiyrityksissä
TP4. Ketterän projektinhallintaosaamisen kehittäminen alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä
TP5. Räätälöityjen koulutuspakettien ja koulutuskokonaisuuksien kehittäminen sekä tilaisuuksien järjestäminen alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksille ja muille organisaatioille
TP6. Tulosten levittäminen
TP7. Hankkeen hallinto ja viestintä

Hankkeen tuloksena syntyy mm. alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksen henkilöstölle soveltuva tuotekehityksen malli, jatkuvan oppimisen alustan osa sekä erilaisia materiaaleja alustalle ja erilaisia tapauskuvauksia alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään lähtökohtaisesti kuuluvat Etelä-Pohjanmaalla toimivat valmistavan teollisuuden pk-yritykset sekä niiden henkilökunta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknillisen alan henkilöstö. Tämän lisäksi kohderyhmään voidaan lukea ne yritykset, joille tuotekehitys on tärkeässä roolissa omaa toimintaa. Tavoitteena on, että mukaan tulevien yritysten toiminta muodostaa läpileikkauksen maakunnan teollisuudesta tuotekehityksen osalta.

Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat korkeakouluopiskelijat ja -opettajat, jotka saavat hyödyn uuden tiedon valossa. Opiskelijat saavat uusimman tiedon tätä kautta, jolla on myös kauaskantoisia vaikutuksia, sillä työllistyessään heillä on käytännönläheinen tuotekehityskompetenssi valmiina yritysten hyödynnettäväksi.

Hankkeeseen hakemusvaiheessa mukaan lupautuneet yritykset (vahvistusviesti on yrityksiltä saatu) on listattu 105419-Yritykset.xlsx -tiedostossa, joka on hakemuksen liitteenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on yritykset ja organisaatiot, jotka tarjoavat kehittämispalveluita yrityksille (esim. konsulttiyritykset).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 098

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 389

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 341 464

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 189 853

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Alajärvi, Soini, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Kauhava, Lapua, Ähtäri, Vimpeli, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeesta ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta, mutta tuotekehitys ja sen tekeminen ei vaadi esimerkiksi fyysistä voimaan, jonka vuoksi se soveltuu molemmille sukupuolille hyvin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tuotekehitykseen liittyvät tehtävät soveltuvat sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole sen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Vaikka hanke ei itsessään suoraan toteuta luonnovarojen käytön kestävyyttä, mutta projektissa on tarkoitus kehittää tuotekehitykseen liittyviä prosesseja, jotka itsessään edesauttava tätä kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 7
Uudet tuotteet ja palvelut ovat edeltäjiänsä parempia ja myös ilmastoa vähemmän kuormittavia. Hankkeella ei voida todeta olevan välittömiä vaikutuksia tähän teeman, mutta välilliset vaikutukset voivat olla merkittävät riippuen yritysten kehittämistä uusista tuotteista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Hankkeessa tavoitellaan uutta tuotekehitysprosessia alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksille. Uudet tuotteet (esim. pakkaukset) ovat edeltäjiänsä parempia, jolloin pitkällä tähtäimellä on tähän suurehko vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Tuotekehityksellä itsessään on positiivinen vaikustus tähän teemaan, vaikka hanke ei välittömästi paranna yritysten uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa tavoitellaan tuotekehitysosaamisen nostoa alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilöstössä sekä ammattikorkeakoulussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 9
Tuotekehitysosaamisen nostolla on positiivinen vaikus myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Tuotekehitys ei itsessään kehitä logistiikkaa, mutta osa kehitettävistä ratkaisuista saattaa parantaa logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanke kehittää tuotekehitysosaamista. Uudella osaamisella yritykset pystyvät kehittämään uusia tuotteita, joka edistää yritysten ja tätä kautta myös sen henkilöstön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 7
Tasa-arvon edistäminen ei ole haettavan hankkeen päätavoite, mutta tuotekehitys soveltuu kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisäksi asian oppiminen on mahdollista jatkuvan oppimisen alustan kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-